Kaupunginvaltuusto, kokous 8.6.2026

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun 4. päivänä joulukuuta 2025 päivätyn asemakaavanmuutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi.

Asemakaavan muutosehdotus koskee 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin osaa 1 tonttia 211.

Kuvaus

Kaava-alue käsittää Mikkelin kaupungin 4. kaupunginosan (Kaukolan) korttelin osan 1 tontin 211, Ristimäenkatu 5.

Suunnittelualue sijaitsee ydinkeskustassa kaupunkikuvallisesti arvokkaalla paikalla Hallituskadun varrella. Kiinteistö rajautuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Mikkelin hallitustori ympäristöineen).

Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 2021. Graniittitalon kiinteistö on osoitettu  keskustatoimintojen korttelialueeksi (C). Kerrosluvuksi on osoitettu ½II kerrosta ja rakennusoikeudeksi 2 290 k-m².  Rakennus on suojeltu sr-1 merkinnällä.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kiinteistön kehittäminen asumiseen painottuvaksi. Asemakaavamerkintä C sallii keskusta-alueen kaupunkiympäristön tavoitteiden mukaan tontilla laajemman käyttötarkoituksen. Tavoitteena on, että vanhaan rakennukseen tuleva uusi rakentaminen sopeutuu kaupunkikuvallisesti maakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.

Hankkeen käynnistäminen ja kaavaprosessi

Kaavamuutos on tullut vireille 10.9.2025 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä 10.9. - 10.10.2025. Siitä saatiin viisi lausuntoa ja yksi mielipide.

ELY-keskuksen ja Riihisaari - Savonlinnan museon viranomaislausunnoissa korostettiin Graniittitalon kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvojen huomioimista. Erityisesti lausunnoissa painotettiin rakennuksen korottamisen hallittua toteutusta arvokkaan julkisivun ja ympäristön kannalta. Lisäksi ELY-keskus edellytti vaikutusten arviointia valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (RKY), havainnollistamista havainnekuvin sekä suojelumääräysten tarkentamista julkisivun ja arvokkaiden sisätilojen osalta.

Mielipiteet, lausunnot ja vastineet ovat luettavissa asemakaavan selostuksen liitteestä 5.

Kaavaratkaisun sisältö

Asemakaavan muutoksessa esitetään suojeltavaksi Ristimäenkadun ja Hallituskadun puoleiset graniittijulkisivut. Julkisivujen mittasuhteita ja aukotusta ei saa olennaisesti muuttaa. Rakennukseen tehtävässä uudisrakentamisessa tulee huolehtia rakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten ominaispiirteiden säilymisestä sekä uuden rakentamisen sopeutumisesta vanhaan julkisivuun. Lisäksi sisätiloihin on annettu määräyksiä yksityiskohtaisemmasta suojelusta.

Asemakaavaehdotuksessa tontin rakennusoikeutta on kasvatettu ja rakennuksen kerrosluku (1/2 III u3/4) on muutettu räystäslinjaa muuttamatta. Viitesuunnitelmien mukainen uusi kattomuoto on mansardikatto, jossa rakennuksen päädyissä on myös taitteinen vesikatto. Kattomuodon muutoksella ja korotuksella pyritään kaupunkikuvallisesti tasapainoiseen ratkaisuun, joka mahdollistaa kahden lisäkerroksen sijoittamisen rakennukseen.

Sisäpihalle on esitetty rakennusala kaksikerroksiselle rakennukselle, johon voi sijoittaa autosuojia, varastoja sekä asuntoja. Tontin asemakaavamerkintä C sallii majoitus-, asuin-, palvelu-, liike- ja toimistorakentamisen. Asemakaavan tarkoituksena on turvata rakennuksen kaupunkikuvallinen ja kulttuurihistoriallinen säilyvyys sekä käyttö terveellisenä ja turvallisena rakennuksena.

Pysäköintinormi noudattaa kantakaupungin osayleiskaavassa 2040 määriteltyjä ohjeellisia pysäköintinormeja.

Kiinteistön rakennusoikeus lisääntyy 660 kerrosneliömetrillä, jolloin kokonaisrakennusoikeus on 2 950 k-m²

Suunnittelualueen pinta-ala on 1 670 m.

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun, 24.3.2026 päivätyn asemakaavanmuutosehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Asemakaavan muutosehdotus koskee 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin osaa 1, tonttia 211.

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 20.1.–20.2.2026. Ehdotuksesta saatiin viisi lausuntoa, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.

Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa: Etelä-Savon pelastuslaitos,Telia Finland Oyj ja Itä-Suomen elinvoimakeskus.

Lupa- ja valvontavirasto (LLV) totesi lausunnossaan, että suunnittelun lähtökohtana tulee olla voimassa oleva asemakaava (2020). Julkisivumuutosten tulee olla perusteltuja ja maltillisia. LLV katsoo, että kaksi lisäkerrosta muuttaa rakennuksen mittasuhteita ja korottaa rakennusta liikaa. Rakennushistorian, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan osalta asemakaavan muutos on LVV:n mukaan AKL 54 §:n vastainen.

Mikkeli-Seura ry esitti suojelumääräyksen täsmentämistä sekä rakennuksen ominaispiirteiden huolellista huomiointia rakennussuunnittelu- ja rakennuslupavaiheessa.

Kaavoittajan vastineet ovat selostuksen liitteenä 7 ja 8.

Lausuntojen perusteella kaavakarttaan ja kaavaselostukseen ei ole tehty muutoksia. Kaavaehdotukseen tehdyt täydennykset ovat vähäisiä, eikä kaavaa ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville

Kuvaus

Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikkö lähettää otsikossa mainitun, 24.3.2026 päivätyn asemakaavanmuutosehdotuksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavamuutosta koskevan päätöksen. Päätöksenteon jälkeen on kuitenkin ilmennyt, että asian valmistelussa ja päätöksenteon perusteena olleessa aineistossa ei ole ollut mukana asian ratkaisemisen kannalta olennaista lausuntoa. Aineistosta puuttui Riihisaaren-Savonlinnan museon lausunto sekä kaupungin kannanotto lausuntoon liittyen. 

Puuttuva lausunto on ollut sellainen viranomaislausunto, jolla on merkitystä asemakaavamuutoksen vaikutusten arvioinnin, lainmukaisuuden sekä asian riittävän selvittämisen kannalta. Lausunnon puuttuminen merkitsee, ettei valtuustolla ole päätöstä tehdessään ollut käytettävissään kaikkea asian ratkaisemiseksi tarpeellista aineistoa.

Hallintolain mukaisen selvittämisvelvollisuuden mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä ennen päätöksentekoa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutus- ja lausuntomenettely edellyttää, että kaavaa koskevat olennaiset lausunnot otetaan huomioon osana päätöksentekoa.

Kuntalain 39 §:n nojalla kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta sekä valvoo päätösten laillisuutta. Mikäli kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, ylittää valtuuston toimivallan tai on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen ei tule panna päätöstä täytäntöön, vaan asia on saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi.

Hallintolain 8 luvun 50 §:n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen ja päätöstä tehdessä on tapahtunut menettelyvirhe.

Koska asemakaavamuutosta koskevan päätöksen valmistelussa ei ole ollut käytettävissä asian ratkaisemisen kannalta olennaista lausuntoa, kaupunginhallitus katsoo, että päätöksen lainmukaisuudesta ja asian riittävästä selvittämisestä on syntynyt sellainen epävarmuus, ettei päätöstä voida panna täytäntöön kuntalain 39 §:n mukaisesti.

Edellä esitetyin perustein kaupunginhallitus päättää palauttaa asemakaavamuutosta koskevan asian uudelleen valtuuston käsiteltäväksi siten, että puuttuva lausunto otetaan asian valmistelussa huomioon ja valtuustolla on käytettävissään kaikki asian ratkaisemisen kannalta olennainen aineisto.

Asemakaavan muutosehdotus koskee 4. kaupunginosan (Kaukola) korttelin osaa 1, tonttia 211.

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä 20.1.–20.2.2026. Ehdotuksesta saatiin kuusi lausuntoa, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteenä.

Seuraavilla tahoilla ei ollut lausuttavaa:

• Etelä-Savon pelastuslaitos
• Telia Finland Oyj
• Itä-Suomen elinvoimakeskus

Lupa- ja valvontavirasto (LLV) totesi lausunnossaan, että suunnittelun lähtökohtana tulee olla voimassa oleva asemakaava (2020). Julkisivumuutosten tulee olla perusteltuja ja maltillisia. LLV katsoo, että kaksi lisäkerrosta muuttaa rakennuksen mittasuhteita ja korottaa rakennusta liikaa. Rakennushistorian, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan osalta asemakaavan muutos on LVV:n mukaan AKL 54 §:n vastainen.

Mikkeli-Seura ry esitti suojelumääräyksen täsmentämistä sekä rakennuksen ominaispiirteiden huolellista huomiointia rakennussuunnittelu- ja rakennuslupavaiheessa.

Kaavoittajan vastineet ovat selostuksen liitteenä 7, 8 ja 9.

Asemakaavan selostusaineistoon on lisätty Savonlinnan – Riihisaari museon lausunto vastineineen.

Savonlinnan-- Riihisarimuseo totesi lausunnossaan, että Museon näkemyksen mukaan kaavaehdotus ei täysin noudata yleiskaavan ohjausvaikutusta tai turvaa kohteen kulttuurihistoriallisia arvoja (Alueidenkäyttölaki § 42 § 54). Lausunto vastineineen on kaavaselostuksen liitteenä 9.

Lausuntojen perusteella kaavakarttaan tai asemakaavan sisältöön ei ole tehty muutoksia.