Lupa- ja valvontajaosto, kokous 21.5.2026

§ 30 Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle yhdyskuntateknisten johdon sijoittamispäätöksestä Louhelantie jätettyyn valitukseen

MliDno-2025-3336

Aikaisempi käsittely

Lupa- ja valvontajaosto, 26.2.2026

Valmistelija

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuvaus

Järvi-Suomen Energia Oy on jättänyt rakentamislain 131 §:n mukaisen hakemuksen yhdyskuntateknisen laitteen ja johdon sijoittamiseen Mikkelin kaupungissa Louhelantien varrella. Samalla hakemuksella on myös jätetty hakemus Väänäläntien ja Vuorinimentien sijoituksesta, mutta hakija on pyytänyt asian ratkaisemista kahtena eri asiana. Sähkömarkkinalaki (9.8.2013/588) edellyttää, että verkonhaltijoiden on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä jakeluverkko toiminnan laatuvaatimusten mukaisesti.

Sijoittamisesta ei ole päästy sopimukseen kahden maanomistajan kanssa. Tämä päätös koskee hakemuksen liitteissä 18–29 esitettyä pienjänniteilmalinjan sekä pienjännitemaakaapelin sijoittamista vaihtoehtoineen Louhelantien varrella kiinteistöille 491–452–2–1 Louhela, 491–452–2–8 (Nimetön) ja 491–429–1–925 Metsola. Tiloilla on sama omistaja. Lisäksi yhtiö hakee sähkölinjan saneeraamista entiselle paikalleen kiinteistön 491–419–1–363 Ahola alueelle. Kiinteistölle on aikaisemmin tehty suullinen sopimus, jonka pitävyydestä ei ole varmuutta. Kiinteistön 491–419–1–363 ilmalinja kulkisi entisellä paikallaan lähellä Louhelantietä. Verkkoyhtiö pyytää, että viranomainen tekisi päätöksen 1 kV maakaapelin sijoittamisesta vaihtoehdon 1 mukaisesti Lehmoniementien varteen. Tämän vaihtoehdon mukaisesti on saatu suostumukset myös muilta tieosakkailta.

Hakijan perustelut

Hakija pyytää hakemuksessa johdon sijoittamista vaihtoehdon 1 mukaisena ilmajohtona. Hakija perustelee ilmajohtovaihtoehtoa maakaapelin sijaan teknisellä toteutettavuudella: ”Maasto on alueella niin kallioinen ja louhikkoinen, ettei maakaapelin rakentaminen louhintatöiden laajuuden takia ole järkevää.” Johtokadun leveys on 1,5 m pylvään molemmin puolin. Pylväät pyritään sijoittamaan tiealueen välittömään läheisyyteen.  Hakija on esittänyt vertailulaskelman ilmajohdon ja maakaapelin kustannuksista hakemuksen liitteessä 30. Vaihtoehdon 1 kokonaiskustannus on 152 089 €. Vaihtoehdon 2 investointikustannukset ovat laskelmien mukaan 54 % kalliimmat verrattuna vaihtoehtoon 1. 

Jakeluverkonhaltijoiden on lain mukaan tullut laatia Energiavirastolle jakeluverkkoansa koskeva kehittämissuunnitelma, joka sisältää toimenpiteet toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseen ja ylläpitämiseen jakeluverkossa. Kehittämissuunnitelman mukaisesti hankkeessa ollaan siirtämässä ilmajohtoverkkoja pois metsistä toimitusvarmempaan sijaintiin. Metsässä sijaitsevat ilmajohtoverkot ovat tien varrella sijaitsevia johtoja alttiimpia myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamille sähköntoimituksen keskeytyksille. Lisäksi metsissä sijaitsevien johtojen korjaaminen on hitaampaa ja kalliimpaa, kuin teiden varsilla sijaitsevien johtojen. Energiavirasto on hyväksynyt Järvi-Suomen Energia Oy:n voimassa olevan kehittämissuunnitelman ja valvoo sen toimeenpanoa. Järvi-Suomen Energia Oy:n tulee tätä määräyksen mukaisesti laadittua kehittämissuunnitelmaa noudattaa ja toteuttaa asiakkaiden syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun takia. Kehittämissuunnitelmassa koko verkkoalueelle on määritelty kulloiseenkin olosuhteeseen teknistaloudellisin verkostoratkaisu. Uusi johto ei ole kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa muutoin kuin Energiavirastolle laaditussa kehittämissuunnitelmassa esitetyllä vaihtoehtoehdon 1 mukaisella tavalla. Johdon sijoittamista ei voida tyydyttävästi järjestää muualle teknistaloudellisesti, kohtuullisin kustannuksin ja vastaamaan sähkömarkkinalain (9.8.2013/588) verkonhaltijoille asettamaan velvollisuuteen parantaa jakeluverkon toiminnan laatuvaatimuksia.

Selvitykset

Maanomistajien kuuleminen

 Tilan 491–419–4–363 omistajaa on kuultu 9.10.2025 lähetetyllä kirjeellä. Tilan omistaja on antanut oman vastineen 28.10.2025. Maanomistaja edellyttää maakaapelin asentamista. Ilmajohto aiheuttaa haasteita ja lisäkustannuksia puutavaran varastointiin ja metsätöiden koneelliseen toteutukseen. Nämä haitat ovat meillä haasteena pitkään, jos ilmalinja saneerataan. Ahola tilan kohdalla maa on tuoretta kangasta ja siihen maakaapelin asennus on mahdollista. Peremmällä Louhelantien varressa ilmajohto on perusteltua maaston kivisyyden takia.

Tilojen 491–452–2–1, 491–452–2–8, ja 491–429–1–925 omistajaa on kuultu 20.1.2026 lähetetyllä kirjeellä ja maanomistaja on antanut oman vastineensa 29.1.2026. Maanomistaja on tuonut esiin puunlastauksen estymisen tien varrella, koska ilmajohto sijoittuisi Louhelantien mutkaisuudesta johtuen käytännössä tien yläpuolelle. Pylväitä tulisi 28 kappaletta, jotka haruksineen on haitta ja riskitekijä tienvarren raivaukselle ja puun korjuulle. Maakaapeli ei olisi kokonaiskustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi vaihtoehto. Maanomistaja tarjoutuu lisäksi kaivamaan omalla kustannuksellaan maakaapelivaihtoehdon mahdollistamiseksi sekä suorittamaan koekaivuja selvittääkseen tarvitaanko louhintatöitä. Maanomistaja ehdottaa kaapelointia keskelle tietä tai ilmajohtoa Tuomiojantieltä kiinteistön 491-434-14-20 muuntajalta Louhelantien perillä oleville sähkönkäyttöpaikoille, kuten kiinteistölle 491-429-1-35 Louhelantien jatkeena olevaa metsäautotietä pitkin.

Hakijan vastine

Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus oli rakentaa osuus maakaapelina, mutta maaston kallioisuus ja louhikkousuus Louhelantiella aiheuttaa rakentamisen vaikeutumista sekä kustannusten nousua

Hakijan on antanut vastineen tilan 491–419–4–363 Ahola osalta seuraavasti. Louhelantien osalta maakaapelin rakentaminen olisi investointikustannusten osalta 54 % kalliimpaa kuin saman verkon rakentaminen ilmajohtoratkaisuna. Kallioisuus voi lisäksi tuoda yllättäviä lisäkustannuksia. Lisäksi Louhelantiellä ei ole kuin pari asuntoa vakituisessa asumiskäytössä ja muutama pienen sähkönkulutuksen vapaa-ajan asunto, ei maakaapelointi ole perusteltua. Järvi-Suomen Energia Oy:n rakentamisperiaatteena on rakentaa sähköverkko yhtenäisellä rakennustavalla. Tilan 491–419–1–363 Ahola alueella sijaitsee jo olemassa oleva sähkölinja. Tarkoitus on käyttää, jo olemassa olevaa johtokatua. Todennäköisesti pylväät joudutaan ikänsä puolesta vaihtamaan. Entiselle paikalle jäävä ilmalinja ei estä puun varastointia, sillä linjan ja tien väliin jää paikoin tilaa puiden varastoinnille. Vanhaa lähellä tietä kulkevaa johtokatua käyttämällä, vältytään uuden johtokadun avaamiselta ja puuston hakkaamiselta. Ilmajohto ei estä kulkemista metsätilalle.

Hakijan vastine tilojen 491–452–2–1, 491–452–2–8, ja 491–429–1–925 osalta on seuraava. Maanomistaja oli vastineessaan ehdottanut, että maakaapeli kaivettaisiin keskelle tietä. Verkkoyhtiö ilmoittaa, että maakaapelin kaivaminen tiehen ei tule kysymykseen. Kaapelin kaivuusyvyys on vähintään 70 cm. Maasto on todettu kallioiseksi ja louhikkoiseksi. Tiehen kaivaminen on hankalaa ja voi aiheuttaa ongelmia ja turhia kustannuksia tien kuntoon saattamiseksi kaivuun jälkeen. Ylimääräisten kustannusten välttämiseksi maakaapeleita ei sijoiteta keskelle tietä. Kustannuksia ei voi myöskään pienentää maanomistajan tarjouksella maankaivutöistä. Työn suorittaa vain Elvera Oy, joka on valittu pääurakoitsijaksi sekä heidän kanssaan sopimussuhteessa oleva maanrakennusurakoitsija. Maanomistajan toinen esittämä reitti keskellä metsää ei olisi tuottanut saneeraukselle tavoiteltua hyötyä vähentää linjalle aiheutuvia haittoja. Myöskään Tuomiojan tien kautta kulkeva ilmalinja ei ole mahdollinen. Kyseisellä reitillä on jo 4 alamuuntamoa, joten tuolle reitille ei ole varaa enää laajentaa uutta 1 kV haaraa. Tuomiojantien kautta sähkön syötön pituus tulee liian pitkäksi, eikä tämä vaihtoehto ole teknisesti toteutettavissa. Parkkilantien varressa on 20/1kV-muuntamo, josta vaihtoehdon 1 mukainen reitti olisi tarkoitus syöttää.

Oikeusohjeet

Rakentamislain (RakL) 131 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita ja rakennelmia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei sijoittaminen aiheuta huomattavaa haittaa kiinteistön käytölle. Sopimus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen korvauksesta, asia ratkaistaan noudattaen, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa säädetään lunastuskorvauksen määräämisestä.

Perustelut

Rakennusvalvontaviranomaisen ratkaistavana on yhdyskuntaa palvelevan johdon sijoittamisasia, josta ei ole päästy maanomistajien kanssa sopimukseen.

Kiinteistön 491–419–1–363 Ahola osalta linja sijoittuu olemassa olevan linjan tilalle aikaisempaan johtokäytävään. Muutoksia kiinteistölle aiheutuvaan haittaan ei ole. Louhelantien varrella puutavaran lastausmahdollisuuksia löytyy. Puutavaraa voi kuljettaa lastauspaikalle johtolinjan alitse eteläpuoleiselta palstalta.

Kiinteistöjen 491–452–2–1 Louhela, 491–452–2–8 (Nimetön) ja 491–429–1–925 Metsola osalta voidaan todeta, että ilmalinja vaihtelee eri puolilla Louhelantietä. Puutavaran lastausmahdollisuuksia löytyy tien molemmilta puolin.

Hakija on tehnyt vertailun maakaapelivaihtoehdosta, joka on 54 % kalliimpi maasto-olosuhteista ja maaston kallioisuudesta johtuen. Maakaapelointi kallioisessa paikassa aiheuttaa yleensä tarvetta betonointiin ja louhintaan. Hakija on tuonut myös esiin, että järkevää ei ole rakentaa verkkoa paikoin maakaapelina maahan ja välillä nostaen ilmajohdoksi.

Kiinteistöille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Johdon sijoittamista ei voida rakentaa tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin.

Lupa- ja valvontajaoston sijoittamista koskeva päätös ei estä hakijaa ja maanomistajia sopimasta linjan sijoittamisesta päätöksestä poikkeavalla tavalla. Mahdollisista asianosaisten kesken sovituista muutoksista tulee kuitenkin ilmoittaa rakennusvalvontaan.

Rakennusvalvontaviranomainen ei käsittele korvausasioita. Mikäli maanomistajan kanssa ei päästä sopimuksiin korvauksista, määrittelee Maanmittauslaitos korvaukset lunastuslain mukaisessa korvaustoimituksessa.

Toimivalta

Rakentamislaki 131 §: Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. 

Asumisen ja toimintaympäristön toimintasääntö 5.4: Viranhaltija voi siirtää toimintasäännön kohdan 5.4 mukaan päätettäväkseen kuuluvan asian kaupunkikehityslautakunnan tai lupa- ja valvontajaoston ratkaistavaksi kaupungin hallintosäännössä mainitun toimivaltajaon mukaisesti ennen kuin on itse tehnyt asiassa päätöstä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää, että ilmajohtolinjan saa sijoittaa Mikkelin kaupungissa alueelle tilojen 491–452–2–1 Louhela, 491–452–2–8 (Nimetön) ja 491–429–1–925 Metsola ja 491–419–1–363 Ahola alueelle hakijan liitekartassa esittämän sijoitusvaihtoehdon 1 mukaisesti. 

Hakija ja maanomistaja voivat sopia sijoituksesta tästä päätöksestä poikkeavallakin tavalla. Maastossa johdon ja pylväiden täsmällinen sijoituspaikka tulee valita niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Kuvaus

Kuvaus

Kiinteistöjen Louhela 491–452–2–1, Nimetön 491–454–2–8, Metsola 491–429–1–925 omistaja sekä kiinteistön 491–419–1–363 omistaja ovat tehneet Itä-Suomen hallinto-oikeudelle valituksen lupa- ja valvontajaoston päätöksestä 26.2.2026 § 9, jolla on myönnetty lupa sijoittaa 1 kV ilmalinja Louhelantien varteen kiinteistöjen alueelle.

Valituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista. Vaaditaan määrättäväksi toteutettavaksi maakaapelina vaihtoehto 2 mukaisesti. Toissijaisesti vaaditaan palauttamaan asia uudelleenkäsittelyyn ja velvoittaen uudelleen arvioimaan toteutustavat maakaapeli / ilmajohto ja valitsemaan maakaapeli maanomistajalle esitetyn suunnitelman mukaisesti. Lisäksi vaaditaan täytäntöönpanon kieltämistä, kunnes valitus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Hallinto-oikeus on pyytänyt lupa- ja valvontajaoston lausuntoa valituksen johdosta. Määräaika lausunnon antamiselle on jatkettu 29.5.2026 asti.

Lausunto

Järvi-Suomen Energia Oy (JSE Oy) on jättänyt hakemuksen yhdyskuntaa palvelevan ilmajohdon sijoittamisesta, koska hakemuksen mukaisesta sijoittamisesta ei ole päästy sopimukseen maanomistajan kanssa. Valittaja on esittänyt seuraavat perustelut valitukselle

1.      Vaihtoehtojen puutteellinen punninta

Valituksessa tuodaan esille mm. seuraavasti. Päätös perustuu maaston yleiseen kallioisuuteen ja ilmoitettuun kustannusvertailuun, jossa maakaapelointi on 54 % kalliimpi vaihtoehto, mutta ei osoiteta, ettei maakaapeli tai osittain maakaapelia voitaisi järjestää muutoin tyydyttävästi tai kohtuullisin kustannuksin. Päätöksessä sivuutetaan maanomistajan esittämät konkreettiset keinot (koekaivu, omakustannekaivu, reittivaihtoehdot) ja vedotaan urakoitsijakäytäntöihin ja yhtiön yhtenäiseen rakentamistapaan ilman RakL 131 §:n edellyttämä tasapuolista vaihtoehtopunnintaa.

Vastaus valittajan esittämään 1. kohdan perusteluun

Hakemuksessa ja päätöksessä on tuotu esiin maaston kallioisuus ja siitä johtuva kustannusten nousu verrattuna maakaapeloinnille (54 %). Päätöksessä on perusteltu ja huomioitu hakijan omassa vastineessaan antamat selvitykset siitä, että JSE Oy yhtiönä suorittaa työt urakkakilpailutuksen perusteella, eikä tämän vuoksi asiassa voida huomioida maanomistajan suorittamaa omakustanteista työtä. JSE Oy ei voi järjestellä töitä maanomistajien hoidettavaksi. Ratkaisussa tulee huomioida maanomistajien tasapuolisuus. Liitteenä topografinen kartta alueesta sekä maaperäkartta.

Hakija on lisäksi kuulemisvaiheessa omassa vastineessaan tuonut esille seuraavaa: ”Ero on kustannuksiltaan iso. Lisäksi suunnitteluvaiheessa ilmennyt kallioisuus toisi todennäköisesti yllättäviä lisäkustannuksia, mikäli maakaapelointi valittaisiin rakennustavaksi. Maakaapelointi kallioisessa paikassa aiheuttaa yleensä tarvetta betonointiin ja louhintaan. Kun huomioon otetaan, että Louhelantiellä ei ole kuin pari asuntoa vakituisessa asumiskäytössä ja muutama pienen sähkönkulutuksen vapaa-ajan asunto, ei maakaapelointi ole perusteltua. --- Mikäli kaikkien rakenteilla olevien ilmajohtoverkkojen varrelle sijoittuvien kiinteistöjen alueet toteutettaisiin jokaisessa tilanteessa maakaapelilla maanomistajien toiveiden mukaisesti, nostaisi tämä olennaisesti JSE Oy:n verkoston saneerauskustannuksia. --- Maanomistaja oli vastineessaan ehdottanut, että maakaapeli kaivettaisiin keskelle tietä. Verkkoyhtiö ilmoittaa, että maakaapelin kaivaminen tiehen ei tule kysymykseen. Kaapelin kaivuusyvyys on vähintään 70 cm. Maasto on todettu kallioiseksi ja louhikkoiseksi. Tiehen kaivaminen on hankalaa ja voi aiheuttaa ongelmia ja turhia kustannuksia tien kuntoon saattamiseksi kaivuun jälkeen. Ylimääräisten kustannusten välttämiseksi maakaapeleita ei sijoiteta keskelle tietä. ---Maanomistajan kanssa kartoitettiin suunnitteluvaiheessa myös toista reittiä Saunakankaantien kautta. Kyseisessä vaihtoehdossa olisi linjaa jäänyt keskelle metsää, eikä tavoiteltua hyötyä saneerauksella olisi saatu. --- Maanomistaja toi vastineessaan esille vaihtoehdon Tuomiojantien kautta tuotavasta ilmalinjasta. Tätäkin vaihtoehtoa on verkkoyhtiö suunnitteluvaiheessa kartoittanut. Kyseisellä reitillä on jo 4 alamuuntamoa, joten tuolle reitille ei ole varaa enää laajentaa uutta 1 kV haaraa. Tuomiojantien kautta sähkön syötön pituus tulee liian pitkäksi, eikä tämä vaihtoehto ole teknisesti toteutettavissa.”

Päätöksen perusteluissa myös viitattu näihin perusteisiin, joten päätöksessä on riittävästi punnittu RakL 131 §:n edellyttämällä tavalla, ettei sijoittamista voida hoitaa muutoin tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi yksittäisiä kiinteistöjä tai johto-osia, jotka eivät ole teknis-taloudellisesti perusteltavissa, ei kaapeloida. Saneeraukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman yhdenmukaisin kehittämissuunnitelmaan perustuvin verkkorakentein.

2.      Huomattavan haitan aliarvioiminen kiinteistön käytölle.

Valituksessa tuodaan esille mm. seuraavasti. Ilmajohto pylväineen ja haruksineen rajoittaa metsätalouden koneellista toteutusta, puun varastointia ja turvallista työskentelyä mutkaisella tiejaksolla – päätöksessä todetaan, että lastausmahdollisuuksia löytyy yksilöimättä tiejaksolla missä ja miten rajoitteet vältetään.

Vastaus valittajan esittämään 2. kohdan perusteluun

RakL 131 §:n mukaisesti kiinteistön omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei sijoittamisesta aiheuteta huomattavaa haittaa kiinteistön käytölle.

Kiinteistölle ei aiheuteta huomattavaa haittaa, koska tieosuudelta on löydettävissä lastauspaikkoja niillä osuuksilla, joissa linja kulkee tien toisella puolella. Linja vaihtelee eri puolilla tietä, jolloin lastauspaikkoja löytyy tien molemmin puolin. Lisäksi tieosuudelta löytyy sivuteitä/metsäautoteitä, joiden varsilla lastausta voidaan tehdä. Mikäli jollain kohtaa tietä johdon varoetäisyydestä, maastonmuodosta tai tieosuuden mutkaisuudesta johtuen lastausta ei voisi suorittaa Louhelantieltä, voidaan metsään tehdä pistomainen lastauspaikka / metsäautotie. Esimerkiksi kiinteistön 491–452–2–8 kohdalla tie on mutkainen, ettei lastausta turvallisesti voisi muutoinkaan tehdä tieltä. Tällä kohtaa myös maaston korkeuserot estävät lastauspaikan teon. Tien pohjoispuolella kiinteistöltä löytyy lastausmahdollisuus, mutta eteläpuoli tulisi tehdä pistomaisena metsäautotienä todennäköisemmin joka tapauksessa. Ko. kiinteistöä halkoo myös sivutie, joka yhdistyy etelässä (Närhilänvuoren sivuitse) toiseen yksityistiehen.

Päätöksessä ei edellä mainituin selvityksin ole ollut tarvetta yksilöidä lastausmahdollisuuksia.

Koska maanomistaja ei ole hyväksynyt ilmajohtolinjaa, ei maanomistaja ole kuulemisen yhteydessä ottanut ilmajohdon osalta kantaa mahdollisuuksiin lastauspaikkojen osalta.

Tämän lausunnon liitteenä maastokartat, josta ilmenee maastossa päätösehdotuksen valmistelijan havainnoimat tasaisemmat paikat lastausmahdollisuuksille.

3.      ”Kohtuulliset kustannukset” on kokonaisharkintaa – ei investointiminimin tavoittelua

Valituksessa tuodaan esille mm. seuraavasti. Rakl 131 §:n kriteeri ”tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin” on kokonaisharkintaa, jossa haittojen vähentäminen ja kiinteistön käytettävyys punnitaan suhteessa kustannuksiin.

Vastaus valittajan esittämään 3. kohdan perusteluun

Hintaero maakaapelin ja hakijan esittämän vaihtoehdon välillä on merkittävä. Päätöksessä on myös huomioitava yhdenvertaisuus maanomistajien kesken. Vastaavissa tilanteissa muidenkin maanomistajien kohdalla tulisi sallia kalliimpi vaihtoehto, joka tulisi nostamaan merkittävästi verkon rakentamiskustannuksia JSE Oy:n alueella.

Päätöksessä on tuotu esiin kokonaisharkintaa maakaapeloinnin esteistä, jotka täyttävät myöntämisen edellytykset, koska maakaapelointia ei voida rakentaa tyydyttävästi. Punnintaa päätöksessä on tehty rakennettavuuden, kustannusten sekä maanomistajalle tulevan kohtuuttoman haitan välillä, kuten lain säännös edellyttää.

4.      Kehittämissuunnitelma ei syrjäytä tapauskohtaista punnintaa

Valituksessa tuodaan esille mm. seuraavasti: Päätöksessä esitetyt yleisperusteet eivät oikeuta sivuuttamaan vähemmän haitallista toteuttamistapaa ja vaihtoehto- ja haittapunnintaa.

Vastaus valittajan esittämään 4. kohdan perusteluun

Kehittämissuunnitelma on tuotu esiin, koska hakija on sen omissa perusteluissaan tuonut esille. Tämä ei kuitenkaan ole ollut asian ratkaisun kannalta keskeinen. Ratkaisu on perustunut nimenomaan jo aikaisemmissa vastauksissa esiintuotuihin seikkoihin, että maakaapeli ei ole toteutettavissa tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin, eikä maanomistajalle tuleva haitta ole kohtuuton. Puutavaran kuljetus saadaan edelleen toteutettua.

5.      Väliaikainen oikeussuoja

Täytäntöönpanon kieltäminen

Vastaus valittajan esittämään 5. kohdan perusteluun

Hakijalle ei ole myönnetty oikeutta aloittaa asennusta ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

6.      Myrskyriskit ja kustannukset

Valituksessa tuodaan esille sähköverkon haavoittuvuutta myrskyille ja korostavat tarvetta vähentää ilmajohtoriippuvuutta.

Vastaus valittajan esittämään 6. kohdan perusteluun

Hakija on esittänyt perustelut, miksi sähköverkkoa saneerataan kyseisellä tavalla, joka on hyväksytty kehittämissuunnitelmassa. Nyt käsiteltävänä asiana on hakijan esittämä vaihtoehto. RakL 131 §:n ei sisällä sähköverkon saneerauksen laatuarviointia.

7.      Hinnoittelu ja asiakasviestinnän johdonmukaisuus.

Hakija perustelee hanketta toimitusvarmuusinvestoinnilla mm. ilmajohtojen siirtämisellä maakaapeleiksi. Jos samaan aikaan rakennetaan ilmajohtoa, asiakkaille luvattu hyöty ei toteudu.

Vastaus valittajan esittämään 7. kohdan perusteluun

Hakija on esittänyt perustelut, miksi sähköverkkoa saneerataan kyseisellä tavalla, joka on hyväksytty kehittämissuunnitelmassa. Tällä kohtaa sähköverkon toimintavarmuutta ja huoltoa parannetaan siirtämällä metsässä kulkeva linja tien viereen.

8.      Puutavaran varastointi ja kuormaaminen ilmajohtojen läheisyydessä

Sähköturvallisuusviranomaisen ja verkkoyhtiöiden turvallisuusohjeiden mukaisesti varastot ja lastauspaikat on sijoitettava riittävän etäälle ilmajohtimista ja noudatettava turvaetäisyyksiä.

Vastaus valittajan esittämään 8. kohdan perusteluun

Vastaus on annettu kohdassa 2. Lastausmahdollisuuksia löytyy tien vastakkaiselta puolelta, jossa linja kulkee, sivuteiden varsilta tai linjan ali metsään tehtävillä pistomaisilla lastauspaikoilla. Erillisten lastauspaikkojen tekeminen olisi perusteltua, koska tie on kapea.Mikäli lastausta tehdään tieltä, tiellä kulkeminen käytännössä estyy lastauksen ajaksi. Päätökseen oli lisäksi kirjattu, että kiinteistön omistaja ja JSE Oy voivat keskenään sopia keskenään sijoittamisesta päätöksestä huolimatta. Rakennusvalvontaviranomaisella ei lähtökohtaisesti ole toimivaltaa antaa määräyksiä haitan korvaamisesta, eikä rakennusvalvontaviranomaisen päätöksellä voida näin ollen määrätä osapuolia sitovasti korvauksen tavasta tai määrästä. Jos korvauksesta ei ole osapuolten välillä sovittu, korvausta koskeva asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Kiinteistön 491–419–1–363 osalta rasite ei muutu aikaisemmasta, koska nykyinen linja korvataan tällä kohtaa uudella. Kiinteistöllä linja kulkee osittain metsässä, jolloin myös ilmalinjan puoleisella osuudella jää tien ja ilmajohdon väliin puutavaran lastusmahdollisuus.

Edellä mainituilla perusteilla maanomistajien valitus Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaoston päätöksestä § 9 / 26.2.2026 tulee hylätä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää antaa lausunnon liitteineen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle lupa- ja valvontajaoston päätöksestä 26.2.2026 § 12 tehdyn valituksen johdosta.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Tiedoksi

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Liitteet

Liite Lvj 21.5.2026 Lausunto ja asiakirjapyyntö valitus asiassa 7.4.2026 Itä-Suomen hallinto-oikeus.pdf (pdf, 6178 kt)
Liite Lvj 21.5.2026 Kartat.pdf (pdf, 990 kt)