Kuvaus
Valtuutettu Jaana Strandman on esittänyt pyynnön kaupunginhallitukselle kyselytunnin järjestämisestä seuraavalla sisällöllä:
"MIKKELIN KAUPUNGIN UIMAOPETUKSEN, VESITERAPIAN JA KUNTOUINNIN TILANNE
Suomi on tuhansien järvien maa. Mikkeli on Järvi-Suomen aluetta, jossa on 700 järveä ja lampea. Uimataidon merkitys on viime vuosina korostunut entisestään. Uimataito on kansalaistaito, joka tulee jokaisen suomalaisen osata. Julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli lasten ja nuorten heikentyneestä uimataidosta sekä vesiturvallisuustaitojen puutteista. Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, että hukkumistapauksissa on ollut poikkeuksellisen paljon lapsia ja nuoria. Tämä kehitys korostaa ennaltaehkäisevän työn, kuten laadukkaan uimaopetuksen ja vesiturvallisuuskasvatuksen, merkitystä osana perusopetusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtakunnallisesti noin 3,5 miljoonaa euroa perusopetuksen uimataidon ja vesiturvallisuustaitojen vahvistamiseen. Avustukset on kohdennettu kunnille, kuntayhtymille sekä yksityisille opetuksen järjestäjille, joilla on perusopetuksen järjestämislupa. Avustusten tarkoituksena on tukea koulujen uimaopetusta, kehittää opetuksen laatua sekä varmistaa, että mahdollisimman moni lapsi ja nuori saavuttaa riittävät uimataidot ja vesiturvallisuusvalmiudet.
Vuonna 2016 käyttöön otettujen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan uimataito on keskeinen osa liikunnan opetusta koko peruskoulun ajan. Opetussuunnitelmassa määritellään selkeät tavoitteet eri vuosiluokille: 1.–2. luokkien aikana oppilaan tulee tutustua vesiliikuntaan ja saavuttaa alkeisuimataito, 3.–6. luokkien aikana tavoitteena on perusuimataidon oppiminen, ja 7.–9. luokkien aikana uimataitoa sekä vesipelastus- ja pelastautumistaitoja vahvistetaan.
Uimataidon arvioinnissa tavoitteena on, että oppilas hallitsee 2. luokan päättyessä alkeisuimataidon (kastautuminen ja 10 metrin uinti), 6. luokan päättyessä perusuimataidon (50 metriä kahta uintitapaa käyttäen sekä sukellus- ja pelastautumistaidot) ja 9. luokan päättyessä pohjoismaisen uimataidon määritelmän mukaiset taidot, mukaan lukien kyky uida, pelastautua ja tarvittaessa pelastaa muita vedestä.
Käytännössä uimaopetuksen järjestämiseen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten käytettävissä olevat resurssit, uimaopetuksen määrä, kuljetusjärjestelyt, ryhmäkoot sekä erityisryhmien tarpeet. Myös opetuksen yhdenvertaisessa toteutumisessa voi olla paikallisia eroja. Erityistä huomiota vaatii se, miten varmistetaan kaikkien oppilaiden, mukaan lukien tukea tarvitsevien ja erityisryhmiin kuuluvien lasten, mahdollisuudet saavuttaa opetussuunnitelman mukaiset taidot esimerkiksi soveltavan uimaopetuksen tai vesiterapian keinoin.
Haluan nostaa esille myös uinnin kuntoliikuntana ja uimataidon ylläpitäjänä iäkkäämmille henkilöille. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi uinti ja vesiliikunta on erinomainen muoto.
Edellä olevan perusteella kysyn:
- Miten Mikkelin kaupungissa on hyödynnetty tai aiotaan hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä avustuksia uimaopetuksen ja vesiturvallisuustaitojen vahvistamiseen?
- Miten uimaopetuksen toteutumista ja oppilaiden uimataitoa seurataan ja arvioidaan Mikkelissä suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuinka varmistetaan, että jokainen perusopetusikäinen oppilas on uimataidon saavuttanut?
- Miten erityisryhmien, kuten tukea tarvitsevien oppilaiden ja vesiterapiaa tarvitsevien lasten ja nuorten sekä aikuisten, uimaopetus ja vesiturvallisuustaidot on huomioitu ja turvattu?
- Miten ikäihmisten uintimahdollisuuksista kuntoliikuntana ja uimataidon ylläpitäjänä on huomioitu?"
Hallintosäännön 139 § mukaan valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään viiden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään tarvittaessa ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen.
Valtuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä vastaa kysymyksiin. Kysymyksiin vastataan saapumisjärjestyksessä, ellei puheenjohtaja toisin päätä. Vastauksen saatuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.
Kysymys on kirjallisena toimitettava valtuuston puheenjohtajistolle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Määräajan jälkeen toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin.
Kaupunginhallituksen vastausluonnos 28.4.2026 ja kaupunginhallituksen kokouksessa hyväksymä vastaus toimitetaan ennakkoon kaupunginvaltuuston jäsenille. Kyselytunti järjestetään ennen kaupunginvaltuuston 4.5.2026 kokousta klo 16.45.
Vastausluonnos valtuutetun esittämään kysymykseen:
1. Miten Mikkelin kaupungissa on hyödynnetty tai aiotaan hyödyntää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiä avustuksia uimaopetuksen ja vesiturvallisuustaitojen vahvistamiseen?
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt avustusta perusopetuksen uimataidon vahvistamiseen. Mikkelin perusopetukselle myönnetty avustuksen summa on 35 280 euroa ja omavastuuosuus on 20 prosenttia, joten hankkeen kokonaisbudjetti on 44 100 euroa. Hanke kulkee nimellä Uimataitoa ja iloa Mikkelin rannoille. Hanketta edistetään kevätlukukauden 2026 sekä lukuvuoden 2026–2027 aikana ja siihen on palkattu koordinaattori 10 prosentin työpanoksella ajalle 1.2.2026-31.5.2027. Hanketta edistetään perusopetuksen ja liikuntapalveluiden yhteistyössä. Rahoitusta voidaan kohdentaa ainoastaan perusopetuksen toimenpiteisiin. Tavoitteena hankekaudella on vahvistaa yhteisiä käytänteitä koulujen uinninopetuksen saralla etenkin alakoululaisten uinninopetuksessa perusopetuksen ja liikuntapalveluiden yhteisellä työllä. Toimenpiteinä muun muassa koulujen uinninopetuksen ja vesiturvallisuuskasvatuksen sisältöjen tarkastelu SUH:n uusien (2025) suositusten suuntaisesti sekä ohjeistusten laatimisella uinninopettajien ja luokanopettajien yhteiselle työlle etenkin opetuksen eriyttämisessä. Koulujen uinninopetuksen lisäopetustunteja pilotoidaan perustuen oppilaiden heikompaan uimataitoon tai poissaoloihin uintitunneilta. Oppilaiden nostamat uinninopetustunneille osallistumista estävät ja edistävät tekijät huomioidaan. Lisäopetustunnit tukevat niin oppilaiden yhdenvertaista mahdollisuutta uinnin ja vesiturvallisuuden oppimiseen kuin opettajien liikunnan arviointiin uinnin ollessa ainoa pakollinen sisältö opetussuunnitelmassa liikunnan oppiaineessa. Tietoisuuden lisäämistä sekä viestintää vahvistetaan entisestään etenkin kotien suuntaan palveluohjauksen näkökulmasta jo olemassa oleviin uintiin liittyviin vapaa-ajan toimintoihin.
2. Miten uimaopetuksen toteutumista ja oppilaiden uimataitoa seurataan ja arvioidaan Mikkelissä suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuinka varmistetaan, että jokainen perusopetusikäinen oppilas on uimataidon saavuttanut?
Mikkelin kaupungin kaikki esiopetusryhmät ja 1–6- luokat käyvät uimassa neljä kertaa vuodessa. Esi- ja alakoululaisten uimaopetuksesta vastaa liikuntapalvelut ja uimahallien uimaopettajat. Uintitunneille on suunniteltu opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiset opetuskortit, joiden avulla jokaiselle luokalle saadaan yhdenvertaisesti käytyä läpi valtakunnallisien tavoitteiden mukaiset asiat. Opetustavoitteita tarkastellaan joka vuosi ja opetuskortteja päivitetään tarpeen mukaan. Kuudennella luokalla oppilaat tekevät pohjoismaisen uimataitotestin: pudottautuminen uintisyvyiseen veteen ja 200 m yhtenäistä uintia, josta vähintään 50 metriä selkäuintia. Mikkelissä uinninopetus on ollut perustasoltaan hyvää, sillä oppilaille on tarjottu uinninopetusta tasavertaisesti. Tämä näkyy valtakunnallisessa vertailussa. Uinninopetuksessa on kuitenkin havaittu tarvetta eriyttämiselle ja tähän etsitään nyt keinoja hankkeen avulla. Integraation myötä on ryhmien monimuotoisuus lisääntynyt ja eriyttämisen tarve kasvanut. Naisvuoren uimahallissa eriyttämiseen ei kuitenkaan ole juuri resursseja, sillä siellä työskentelee aamuvuorossa ainoastaan yksi uimaopettaja. Viime vuosina resursseja on saatu lisättyä hetkittäin oppisopimustyöntekijän turvin. Rantakeitaalla uimaopettajia on opetustilanteissa pääsääntöisesti kaksi.
Uimahalleilta ollaan yhteydessä koululle, mikäli kaikki alakoulujen luokat eivät ole varanneet uintiaikoja. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki luokat käyvät uimassa neljä kertaa vuodessa. Koulujen opettajat seuraavat oppilaiden läsnäoloa tunneilla eikä yksittäisten oppilaiden poissaolosta tai osallistumisista ole uimahalleilla tietoa. Tässä kohtaa jää koulun ja yksittäisen opettajan vastuulle varmistaa lapsen osallistuminen uinninopetukseen. Yläkoululaisten opetuksen hoitavat liikunnanopettajat. Yläkoulut käyvät uimassa vaihtelevasti. Jokaiselle yläkouluille tarjotaan lukuvuodessa vähintään kahden viikon ajanjakso uinninopetusten järjestämiseksi. Yläkoulujen opetusresurssi ei riitä alkeistaitojen opetukseen, siksi taidot on tarpeellista hankkia alakoulun aikana.
Osa koululuokista kulkee uinninopetukseen kävellen tai pyörillä, osa hyödyntää Waltti-kortteja ja käyttää julkista liikennettä, osa joutuu käyttämään tilausbusseja. Koulun sijainti suhteessa uimahalliin haastaa kouluja, sillä kuljetuskustannukset hoidetaan jokaisen koulun käyttöbudjetista. Joka tapauksessa opetussuunnitelman mukaiseen toimintaa budjetoidaan rahat.
Vapaa-ajalla on mahdollista osallistua ympäri vuoden järjestettäville uintikursseille, joita liikuntapalvelut tarjoavat. Uimahalleilla järjestään lyhyitä alkeis- ja jatkouimakouluja sekä uintikursseja kuten Rohkeaksi vedessä (alkeet), Taitavavaksi vedessä (uintitaito vähintään 5 m) ja Varmaksi vedessä, joka on Junior life safer vesipelastuskurssi (8–14 v.). Iltapäivisin on erilaisia koululaisille suunnattuja uintikerhoja (1–2- ja 3–4-luokkalaisille). Uimahalleilla järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Rantauimakouluja järjestetään kesällä useilla uimarannoilla. Harrastamisen Suomen mallin uintikerho toimii Kalevankankaan koulun uima-altaalla.
3. Miten erityisryhmien, kuten tukea tarvitsevien oppilaiden ja vesiterapiaa tarvitsevien lasten ja nuorten sekä aikuisten, uimaopetus ja vesiturvallisuustaidot on huomioitu ja turvattu?
Kaupungin erityisluokat käyvät uimassa neljä kertaa lukuvuodessa pelkästään heille varatuilla uintivuoroilla, muiden luokkien tavoin. Näin toimitaan myös valmistavan opetuksen luokkien kanssa. Valmistavan opetuksen ryhmille on tarjottu myös lisäuintikertoja, jotta oppilaat pärjäisivät isoissa ryhmissä, kun he siirtyvät yleisopetuksen luokille.
Allasterapia toteutuu yksityisten palveluntarjoajien kautta Viihdeuimala Rantakeitaan iltapäivissä terapia-altaalla asiakkaan iästä riippumatta. Kunnalliset allasterapiat tapahtuvat muissa tiloissa. Liikuntapalvelut tarjoavat erilaisia maksullisia ohjausryhmiä, kuten vaikeavammaisten uinti, liikuntarajoitteisten vesivoimistelu ja erityislasten uimakoulu, jossa asiakkaat voivat halutessaan harjoittaa vesitaitojaan. Osalla toimijoista on myös omia allasaikoja varattu, jolloin yhdistyksen jäsenet pääsevät käyttämään uimahallia sen yleisövuorojen ulkopuolella.
4. Miten ikäihmisten uintimahdollisuuksista kuntoliikuntana ja uimataidon ylläpitäjänä on huomioitu?
Uimahallit, kaksi kappaletta, palvelevat arkisin vuoropäivinä aamu-uintiaikaan, sekä molemmat iltapäivästä iltaan sekä myös viikonloppuisin aktiivikaudella. Viihdeuimala Rantakeitaan tilat sekä terapia-altaalle pääsy ovat esteettömiä. Naisvuoren altaaseen päästäkseen pitää kyetä laskeutumaan portaita. Kaupunki on myöntänyt edullisen, 70 €/vuosi (+ladattava kortti kertamaksuna 7 €) seniorikortin yli 65-vuotiaiden käyttöön. Kortilla on rajaton pääsy uimahalleihin niiden aukioloaikoina. Samaa korttia voivat hyödyntää myös vaikeavammaiset.
Liikuntapalvelut tuottavat vesiliikuntapalveluina useita vesijumpparyhmiä viikossa, mutta myös myy allastiloja palveluiden tuottamiseen eri yhdistyksille, jotka tarjoavat mm. vesijumppaa omille jäsenilleen. Molemmista uimahalleista löytyy vesijumppanäyttö, joka mahdollistaa virtuaalisesti ohjatun vesijumpan tekemisen asiakkaan oman aikataulun mukaisesti.
Aikuisille tarjotaan myös uintikursseja ja matalan kynnyksen opastusta. Vuosittain liikuntapalvelut tarjoavat sekä alkeisuinti- että tekniikkakursseja aikuisille, kurssit sopivat myös ikäihmisille. Lisäksi vuosien saatossa tarjolla on ollut kuntouintikursseja tai uimahalli tutuksi kursseja. Kursseja pyritään myös toteuttamaan kysynnän mukaan. Kursseja voidaan järjestää pääsääntöisesti koulujen loma-aikoina, jolloin uimaopettajien resurssit vapautuvat koululaisten uinninopetuksesta.