Valmistelija
Aki Kauranen, strategia- ja kehityspäällikkö, aki.kauranen@mikkeli.fi
Kuvaus
Kuntalain (410/2015 § 37) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:
1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;
2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;
3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;
4) omistajapolitiikka;
5) henkilöstöpolitiikka;
6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;
7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Strategia sitoo kunnan päätöksentekoa, talousarviota ja toimialojen kehittämistä
Esitys Mikkelin kaupunkistrategiaksi vuosille 2026-2030 on liitteenä. Esityksen pääkohdat ovat seuraavat:
- Mikkeli – kansainvälinen puhtaan veden ja kokonaisturvallisuuden päämaja Saimaalla
- Arvot: Reilu, Rohkea, Rakentava, Turvallinen
- Strategiset teemat: Hyvinvoiva kuntalainen ja sujuva arki, Koulutus, osaaminen ja työllisyys, Elinvoima, yritykset ja investoinnit, Vahva talous ja vaikuttavuus, Henkilöstö - strategian toteuttajat
- Mittarit
Lisäksi esityksessä liitteenä on päästrategiasta tiivistetty huoneentaulu.
Valittujen strategian mittareiden pääkriteereinä on ollut niiden tuottaman tiedon luotettavuus ja säännöllinen vuosittainen saatavuus. Tavoitteena on ollut myös mahdollisimman tuore arviointitieto. Lisäksi strategian toteutumisen arvioinnin apuna hyödynnetään myös muita saatavilla olevia aineistoja, jotka osaltaan kuvaavat toimintaympäristön ja kaupungin kehitystä. Tällaisia aineistoja ovat esimerkiksi aika ajoin toteutettavat tai epäsäännöllisesti kyselyt, erilliset selvitykset, tilastot, julkaisut, tutkimukset jne., jotka eivät täytä strategian mittareille asetettuja kriteereitä, mutta jotka mahdollisesti täydentävät esim. ajankohtaisuutensa takia saatavilla olevaa arviointitietoa.
Ohjelmat ja suunnitelmat strategian toteutuksen tukena
Strategian toteutuksen tukena hyödynnetään kaupungilla eri tarkoituksiin jo hyväksyttyjä ohjelmia ja suunnitelmia ja jotka konkretisoivat kaupunkistrategiassa asetettujen tavoitteiden eteen tehtävää työtä koko kaupunkikonsernissa. Lisäksi kaupungin vuosittaisen talousarvioprosessin yhteydessä eri palvelualueet ja konserniyhtiöt laativat omat kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet ja toimenpiteet. Nyt tehdyn strategiaprosessin yhteydessä kerättyä valmisteluaineistoa tullaan hyödyntämään eri ohjelmien ja suunnitelmien mahdollisten päivitysten yhteydessä. Ohjelma- ja suunnitelmakohtaiset päivitystarpeet arvioidaan erikseen ja niistä päätetään erikseen.
Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/202 § 6) linjaa, että kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Kunnan on seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Kunnassa on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi kunnassa on valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. Mikkelin kaupungilla on lainmukainen valtuustokaudelle laadittu laaja hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus, Hyvän elämän ohjelma, joka päivitetään ja jonka toteutumisesta raportoidaan vuosittain.
Kuntalain mukaan kuntastrategiassa täytyy huomioida mm. omistajapolitiikka. Omistajapolitiikassa valtuuston tulee ottaa kantaa siihen missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana ja valvoa, että kunnan pääoma on tehokkaassa, kunnan tavoitteita tukevassa käytössä. Valtuusto on kokouksessaan 6.10.2025 § 127 päättänyt omistajastrategiasta jossa yhtiöt on jaettu elinvoimaa edistäviin yhteisöihin, asunto ja kiinteistöosakeyhtiöihin sekä muihin tytäryhteisöihin.
Kaupunkistrategialuonnoksessa mainittujen kehittämisalustojen osalta on linjattu, että niille laaditaan toimintasuunnitelmat, jotka raportoidaan vuosittain. Kyseisissä toimintasuunnitelmissa esitetään kehittämisalustoittain toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.
Muuten tiedossa on jo esimerkiksi seuraavien kaupungin omien ohjelmien/suunnitelmien laadinta tai päivittäminen kevään 2026 aikana:
- Mikkelin kaupungin henkilöstöpoliittiset periaatteet
- Asuminen Mikkelissä 2040 -ohjelma
- Maakäytön ohjelma
- Konsernin tilaohjelma
Vuoden 2023 lopulla hyväksyttyä Mikkelin kasvuohjelmaa hyödynnetään elinvoimatavoitteiden seurannan osalta ko. ohjelmassa kuvatuilla osa-alueilla.
Muita strategian valmistelun yhteydessä esille nousseita Mikkelin kaupungin toimintaan liittyviä ohjelmia ja suunnitelmia ovat mm. seuraavat: Etelä-Savon ja Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Ikäohjelma, Osallisuus- ja vuorovaikutusohjelma, Esteettömyyssuunnitelma, Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelma, Mikkelin ilmasto-ohjelma 2022–2035, Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, Liikkuva Mikkeli 2030, Etelä-Savon kumppanuusstrategia (Eloisa) ja Mikkelin seudun kuntien yhteistoimintaan liittyvä Mikkelin seudun tulevaisuusohjelma.
Strategian seurantaan liittyen strategian valmisteluprosessissa on linjattu seuraavat periaatteet:
- Strategian toteutumista seurataan vuosittain osana talouden ja toiminnan raportointia.
- Strategian vaikuttavuus arvioidaan valtuustokauden puolivälissä ja valtuustokauden lopussa.
- Seurantatieto raportoidaan avoimesti valtuustolle ja kaupunkilaisille.
Strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen esittelee asiaa kokouksessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan esityksen Mikkelin kaupunkistrategiaksi vuosille 2026-2030.
Asukkaiden hyvinvoinnin tilaa seurataan ja kuvataan erikseen vuosittain laadittavan lakisääteisen hyvinvointikertomuksen yhteydessä.
Kehittämisalustoille (EcoSairila/BEM, Memory Campus, Active Life Mikkeli ja Matkailu ja vapaa-aika) laaditaan omat toimintasuunnitelmat kevään 2026 aikana.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana kaupunkistrategiaan tehdyt muutosesitykset:
- Jarno Strengell esitti, että kohtaan 2. Koulutus, osaaminen ja työllisyys / näin me sen teemme: Lisätään sana ”lähipalvelut” eli lause muotoillaan seuraavaksi: Turvaamme laadukkaan varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen lähipalvelut, 2. asteen koulutuksen sekä toimivat oppimisympäristöt.
Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
- Jarno Strengell esitti, että kohtaan 4. Vahva talous ja vaikuttavuus / tavoite: Lisätään sanat ”käyttötalouden ja palveluiden salliessa” eli lause muotoillaan seuraavaksi: Mikkeli parantaa vetovoimaansa turvaamalla palvelut ja edistämällä kestävää talouspolitiikkaa, jonka myötä kuntaverotusta kevennetään vaiheittain, käyttötalouden ja palveluiden salliessa.
Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.
- Kirsi Olkkonen esitti Tapio Honkamaan, Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että kohtaan 3 lisätään yksi kohta "Edistämme sujuvaa kaavoitusta ja rantarakentamista."
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kirsi Olkkosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Jatta Juhola, Anne Puntanen, Heli Kauppinen, Jani Sensio, Eero Aho, Suvi Kähkönen-Valtola) ja 5 ei ääntä (Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Tapio Honkamaa, Jarno Strengell).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Merkitään, että Tapio Honkamaa, Kirsi Olkkonen, Pekka Pöyry ja Petri Pekonen jättivät asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Kirsi Olkkosen muutosesitys.
- Kirsi Olkkonenen esitti Tapio Honkamaan, Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että otsikoksi muutettaan "Mikkeli-Kansainvälinen turvallisuuden päämaja Saimaalla".
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Kirsi Olkkosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Suvi Kähkönen-Valtola, Jani Sensio, Heli Kauppinen, Eero Aho) ja 7 ei ääntä (Petri Pekonen, Kirsi Olkkonen, Tapio Honkamaa, Anne Puntanen, Pekka Pöyry, Jatta Juhola, Jarno Strengell).
Puheenjohtaja totesi, että Kirsi Olkkosen muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
- Jatta Juhola esitti Anne Puntasen ja Heli Kauppisen kannattamana kohtaan 4. Vahva talous ja vaikuttavuus, että kohta muutetaan muotoon: Mikkeli parantaa vetovoimaansa turvaamalla laadukkaat palvelut ja edistämällä kestävää talouspolitiikkaa, jonka myötä kuntaverotusta pyritään keventämään vaiheittain. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jatta Juholan esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Kirsi Olkkonen, Tapio Honkamaa, Petri Pekonen, Eero Aho, Suvi Kähkönen-Valtola, Jani Sensio, Pekka Pöyry) ja 4 ei ääntä (Anne Puntanen, Jatta Juhola, Heli Kauppinen, Jarno Strengell).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Merkitään, että Jatta Juhola ja Anne Puntanen jättivät asiasta eriävän mielipiteen.
- Jatta Juhola esitti Anne Puntasen kannattamana, että Arvot Rohkea: "Teemme päätöksiä" - poistetaan kokonaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdouksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jatta Juholan esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Suvi Kähkönen-Valtola, Jani Sensio, Eero Aho, Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Jarno Strengell), 3 ei ääntä (Anne Puntanen, Jatta Juhola, Heli Kauppinen) ja 2 tyhjää ääntä (Tapio Honkamaa, Petri Pekonen).
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Lisäksi kaupunginhallitus oikeutti strategia- ja kehityspäällikön tekemään strategiaan vähäisiä teknisiä tarkennuksia ja korjauksia (esim. kielenhuolliset ja ristriitaisuudet korjaukset).
Merkitään, että strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen selosti asiaa kaupunginhallitukselle ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.
Merkitään, että kaupunginlakimies Annaliisa Leinonen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.
Eriävä mielipide
Jatta Juholan ja Anne Puntasen eriävä mielipide kohtaan 4. Vahva talous:
Kuntaveron alentaminen on yhteisesti jaettu tavoite, mutta sen toteuttamista ei voida luvata etukäteen ilman tietoa valtiontalouden ja kuntien rahoituksen tulevista vaikutuksista. Veronkevennystä ei tule rahoittaa uusilla leikkauksilla tai säästötoimilla, jotka heikentäisivät kaupunkilaisten arkea ja palveluita. Veroratkaisujen on perustuttava kaupungin todelliseen taloudelliseen tilanteeseen ja kestävään kokonaisarvioon.