Lupa- ja valvontajaosto, kokous 26.2.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 11 Rakennustöiden keskeyttäminen 491–537–6–30, Kristiinantie 26 ja Ahontie 12

MliDno-2026-515

Valmistelija

  • Hannu T. Ahonen, rakennustarkastaja, hannu.ahonen@mikkeli.fi
  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi

Kuvaus

Rakennusvalvonnan suorittamalla maastokäynnillä 27.1.2026 on rakennustarkastaja todennut, että kiinteistöllä 491–537–6–30, osoitteessa Kristiinantie 26 ja Ahontie 12 on aloitettu rakennustyöt ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää rakentamislupaa. Lupahakemus on ollut vireillä, mutta käsittely on ollut kesken.

Rakentamisluvan myöntämisen jälkeen rakennustyöt saa aloittaa vasta, kun päätöksen muutoksenhakuaika on kulunut eli käytännössä 37 päivän kulutua päätöksen antamisesta. Lupaviranomaisella on mahdollisus myöntää lupa aloittaa rakennustyöt jo ennen muutoksenhakuajan päättymistä, jos hakija sitä pyytää eikä aloittamiselle ole esteitä.

Kyseessä on kahden rivitalon taloyhtiö. Rakennusten kerrosala on yhteensä n. 1130 m2. Kiinteistöllä olevan toisen rakennuksen (Ahontie 12) katolle oli asennettu putoamissuojat ja toisen rakennuksen (Kristiinantie 26) katto oli purettu ja huoneistokohtaiset palo-osastoinnit rakennettu. Tämä olisi edellyttänyt rakentamislupaa.

Rakentamislain 146 §:ssä säädetään seuraavasti. Jos rakennustyöhön tai muuhun toimenpiteeseen ryhdytään tai se toteutetaan vastoin tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka myönnetyn luvan tai viranomaishyväksynnän vastaisesti, rakennustarkastajalla ja rakennusvalvontaa suorittavalla kunnan muulla viranhaltijalla on oikeus keskeyttää työ. Rakennustyön keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Rakennusvalvontaviranomainen päättää, pysytetäänkö työn keskeyttäminen voimassa. Päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Rakennustarkastaja on keskeyttänyt rakennustyöt. 

Rakennuslupa korjaus- ja muutostöille on jätetty vireille 20.1.2026, jolloin hakijaa on pyydetty täydentämään hakemusta hakijatietojen ja nimenkirjoitusoikeuden osalta. Suunnitelmia on täydennetty 28.1.2026. Rakentamislupapäätös on annettu 3.2.2026, jonka yhteydessä on myönnetty myös töiden aloittamisoikeus ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta vakuutta vastaan.

Ennakollisen lupajärjestelmän tarkoituksena on osaltaan varmistaa se, että rakennus rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimusten mukaisesti ja että rakennukset täyttävät olennaiset tekniset vaatimukset. Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.

Rakentamislain 61 §:n mukaisesti rakentamishankkeeseen ryhtyvän rakennuspaikan omistajan tai haltijan on haettava kunnalta rakentamislupaa kirjallisesti. Rakentamislain 42.3 § mukaisesti rakennuksen korjaus- ja muutostyö on luvanvaraista. Korjaamisella on vaikutusta rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Korjaus- ja muutostyö kohdistuu rivitalon yläpohjien palo-osastoinnin rakentamiseen. Suomen palopäällystöliitto on teettänyt tutkimuksen "Rivitalojen yläpohjien toimivuuden selvityshanke", jonka tuloksena on todettu, että rivitalojen yläpohjien osastointien suunnittelussa ja toteutuksessa on havaittu yleisesti puutteita.

Rakentamislain 91 §:ssä säädetään rakentamishankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuudesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus rakennetaan ja suunnitellaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakentamislupaa vaativissa hankkeissa rakentamislain mukaisesti rakennusvalvontaviranomainen edellyttää nimettäväksi suunnittelijat ja työnjohtajat, joille on rakentamislaissa asetettu opintoihin sekä kokemukseen liittyvät kelpoisuus hankkeen vaativuuden mukaan (RakL 83 - 89 §) . Viranomainen hyväksyy ammattihenkilöt tehtävää suorittamaan.

Rakentamislain 108.1 §:n mukaisesti rakentamishankkeeseen ryhtyvän on tehtävä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle aloittamisilmoitus rakentamislupaa edellyttävästä rakennustyöstä ennen työn aloittamista. RakL 108.2 Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä rakennustyö on aloitettu, kun rakenteiden tai rakennusosien purkaminen tai rakentaminen on alkanut. Lisäksi RakL 108.3 §:ssä säädetään, että rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin vastaavasta työnjohtajasta ja hankkeen niin edellyttäessä erityisalan työnjohtajasta on jätetty ilmoitus rakennusvalvontaviranomaiselle. Jos rakentamishankkeessa ei ole enää työnjohtajaa tai tämä ei täytä 89 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, rakennusvalvontaviranomaisen on keskeytettävä rakennustyö, kunnes hankkeeseen ryhtyvä on ilmoittanut uuden työnjohtajan.

Kun työt on aloitettu ilman rakentamislaissa edellytettyä rakentamislupaa, ei myöskään rakentamislaissa edellytettyä viranomaisvalvontaa ole hankkeella ollut. 

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on laiminlyönyt rakentamislaissa säädetyn luvan hakemisen ja aloittanut rakennustyöt ennen rakentamislupapäätöstä. Siten ei myöskään suunnitelmien laatijoiden kelpoisuutta tehtävään ole hyväksytty eikä työnsuorituksen valvontaan ole ollut nimetty eikä hyväksytty työnjohtoa. Myöskään suunnitelmia ei ollut käsitelty rakennusvalvonnassa ennen töiden aloittamista.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä on antanut selityksen, jossa todetaan, että rakennustyöt on aloitettu 21.1. ja kiirehtiminen on johtunut mittavista kattovuodoista ja otollisista sääolosuhteista. 

Rakentamislain 140 §:n mukaisesti rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset.

Rakentamislain 109 §:n mukaan sallittuja toimia ennen rakennustyön aloittamista ovat kaivaminen, louhiminen, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava rakentamista valmisteleva toimenpide noudattaen, mitä maisematyöluvasta säädetään. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle tällaisesta rakentamista valmistelevasta toimenpiteestä ennen sen aloittamista.

Rakennusvalvontaviranomaisen ei ole enää tarvetta pysyttää keskeytystä voimassa, koska rakentamiseen on myönnetty rakentamislupa ja töiden aloittamiseen ennen luvan lainvoimaisuutta on annettu päätös vakuutta vastaan.

Rakentamislain 152 §:n rangaistussäännösten perustella rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten, jos joku tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta aloittaa lupaa edellyttävän rakentamisen tari ryhtyy muuhun toimenpiteeseen ilman RakL 42 §:ssä tarkoitettua lupaa, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 48 luvun 1–4 §:n mukaisena ympäristön turmelemisena, törkeänä ympäristön turmelemisena, ympäristörikkomuksena tai tuottamuksellisena ympäristörikoksena tai 6 §:ssä tarkoitettuna rakennussuojelurikoksena, rakennusrikkomuksesta sakkoon.

Rakentamislain 143 §:n mukaisesti kunnan rakennusvalvontaviranomaisen on tehtävä ilmoitus 151 ja 152 §:ssä tarkoitetusta teosta tai laiminlyönnistä poliisille esitutkintaa varten. Ilmoitus voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa tai laiminlyöntiä on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rikosasiassa asianomistaja, jos yleistä etua on loukattu.

Rakennushankkeeseen ryhtyvää edustaa taloyhtiön hallitus ja toimeenpanosta vastaa taloyhtiön isännöitsijä. Toimenpiteisiin ryhtyvän tulee olla selvillä lainsäädännöstä. Tekoa ei olosuhteet huomioon ottaen ole pidettävä vähäisenä. Kyseessä on kahden rivitalon taloyhtiö, jossa on useita asuinhuoneistoja. Korjaustyön yhteydessä rakennetaan yläpohjaan huoneistoja erottavaa palo-osastointia, joka vaikuttaa olennaisesti rakennusten turvallisuuteen. Yleisen edun voidaan katsoa vaativan asian tutkimista myös rakentamisrikkomuksen tunnusmerkistön osalta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää, että rakennustöiden keskeyttämismääräystä ei ole tarpeen pitää voimassa, koska hankkeelle on myönnetty rakentamislupa ja lupa töiden aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta 3.2.2026.

Rakentamisen aloittaminen ilman vaadittavaa rakentamislupaa ilmoitetaan poliisille esitutkintaan. Johtava rakennustarkastaja asumisen- ja toimintaympäristön toimintasäännön mukaisesti tekee poliisille ilmoituksen asiasta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin pykälän 7 jälkeen.

Merkitään, että Tapani Korhonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Tiedoksi

Asunto Oy Ristiinan Jousi c/o Kontu Isännöinti Oy

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja
  • se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.


Tämän lisäksi muutosta saa hakea valittamalla myös:

  • viranomainen, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavan olevan yleisen edun vuoksi.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Mikäli päätös lähetetään tiedoksi tavallisena kirjeenä, katsotaan asianosaisen saaneen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Päätöksen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.