Kuvaus
Kuvaus
Järvi-Suomen Energia Oy on jättänyt rakentamislain 131 §:n mukaisen hakemuksen yhdyskuntateknisen laitteen ja johdon sijoittamiseen Mikkelin kaupungissa Louhelantien varrella. Samalla hakemuksella on myös jätetty hakemus Väänäläntien ja Vuorinimentien sijoituksesta, mutta hakija on pyytänyt asian ratkaisemista kahtena eri asiana. Sähkömarkkinalaki (9.8.2013/588) edellyttää, että verkonhaltijoiden on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä jakeluverkko toiminnan laatuvaatimusten mukaisesti.
Sijoittamisesta ei ole päästy sopimukseen kahden maanomistajan kanssa. Tämä päätös koskee hakemuksen liitteissä 18–29 esitettyä pienjänniteilmalinjan sekä pienjännitemaakaapelin sijoittamista vaihtoehtoineen Louhelantien varrella kiinteistöille 491–452–2–1 Louhela, 491–452–2–8 (Nimetön) ja 491–429–1–925 Metsola. Tiloilla on sama omistaja. Lisäksi yhtiö hakee sähkölinjan saneeraamista entiselle paikalleen kiinteistön 491–419–1–363 Ahola alueelle. Kiinteistölle on aikaisemmin tehty suullinen sopimus, jonka pitävyydestä ei ole varmuutta. Kiinteistön 491–419–1–363 ilmalinja kulkisi entisellä paikallaan lähellä Louhelantietä. Verkkoyhtiö pyytää, että viranomainen tekisi päätöksen 1 kV maakaapelin sijoittamisesta vaihtoehdon 1 mukaisesti Lehmoniementien varteen. Tämän vaihtoehdon mukaisesti on saatu suostumukset myös muilta tieosakkailta.
Hakijan perustelut
Hakija pyytää hakemuksessa johdon sijoittamista vaihtoehdon 1 mukaisena ilmajohtona. Hakija perustelee ilmajohtovaihtoehtoa maakaapelin sijaan teknisellä toteutettavuudella: ”Maasto on alueella niin kallioinen ja louhikkoinen, ettei maakaapelin rakentaminen louhintatöiden laajuuden takia ole järkevää.” Johtokadun leveys on 1,5 m pylvään molemmin puolin. Pylväät pyritään sijoittamaan tiealueen välittömään läheisyyteen. Hakija on esittänyt vertailulaskelman ilmajohdon ja maakaapelin kustannuksista hakemuksen liitteessä 30. Vaihtoehdon 1 kokonaiskustannus on 152 089 €. Vaihtoehdon 2 investointikustannukset ovat laskelmien mukaan 54 % kalliimmat verrattuna vaihtoehtoon 1.
Jakeluverkonhaltijoiden on lain mukaan tullut laatia Energiavirastolle jakeluverkkoansa koskeva kehittämissuunnitelma, joka sisältää toimenpiteet toiminnan laatuvaatimusten täyttämiseen ja ylläpitämiseen jakeluverkossa. Kehittämissuunnitelman mukaisesti hankkeessa ollaan siirtämässä ilmajohtoverkkoja pois metsistä toimitusvarmempaan sijaintiin. Metsässä sijaitsevat ilmajohtoverkot ovat tien varrella sijaitsevia johtoja alttiimpia myrskyjen ja lumikuormien aiheuttamille sähköntoimituksen keskeytyksille. Lisäksi metsissä sijaitsevien johtojen korjaaminen on hitaampaa ja kalliimpaa, kuin teiden varsilla sijaitsevien johtojen. Energiavirasto on hyväksynyt Järvi-Suomen Energia Oy:n voimassa olevan kehittämissuunnitelman ja valvoo sen toimeenpanoa. Järvi-Suomen Energia Oy:n tulee tätä määräyksen mukaisesti laadittua kehittämissuunnitelmaa noudattaa ja toteuttaa asiakkaiden syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun takia. Kehittämissuunnitelmassa koko verkkoalueelle on määritelty kulloiseenkin olosuhteeseen teknistaloudellisin verkostoratkaisu. Uusi johto ei ole kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa muutoin kuin Energiavirastolle laaditussa kehittämissuunnitelmassa esitetyllä vaihtoehtoehdon 1 mukaisella tavalla. Johdon sijoittamista ei voida tyydyttävästi järjestää muualle teknistaloudellisesti, kohtuullisin kustannuksin ja vastaamaan sähkömarkkinalain (9.8.2013/588) verkonhaltijoille asettamaan velvollisuuteen parantaa jakeluverkon toiminnan laatuvaatimuksia.
Selvitykset
Maanomistajien kuuleminen
Tilan 491–419–4–363 omistajaa on kuultu 9.10.2025 lähetetyllä kirjeellä. Tilan omistaja on antanut oman vastineen 28.10.2025. Maanomistaja edellyttää maakaapelin asentamista. Ilmajohto aiheuttaa haasteita ja lisäkustannuksia puutavaran varastointiin ja metsätöiden koneelliseen toteutukseen. Nämä haitat ovat meillä haasteena pitkään, jos ilmalinja saneerataan. Ahola tilan kohdalla maa on tuoretta kangasta ja siihen maakaapelin asennus on mahdollista. Peremmällä Louhelantien varressa ilmajohto on perusteltua maaston kivisyyden takia.
Tilojen 491–452–2–1, 491–452–2–8, ja 491–429–1–925 omistajaa on kuultu 20.1.2026 lähetetyllä kirjeellä ja maanomistaja on antanut oman vastineensa 29.1.2026. Maanomistaja on tuonut esiin puunlastauksen estymisen tien varrella, koska ilmajohto sijoittuisi Louhelantien mutkaisuudesta johtuen käytännössä tien yläpuolelle. Pylväitä tulisi 28 kappaletta, jotka haruksineen on haitta ja riskitekijä tienvarren raivaukselle ja puun korjuulle. Maakaapeli ei olisi kokonaiskustannuksiltaan merkittävästi kalliimpi vaihtoehto. Maanomistaja tarjoutuu lisäksi kaivamaan omalla kustannuksellaan maakaapelivaihtoehdon mahdollistamiseksi sekä suorittamaan koekaivuja selvittääkseen tarvitaanko louhintatöitä. Maanomistaja ehdottaa kaapelointia keskelle tietä tai ilmajohtoa Tuomiojantieltä kiinteistön 491-434-14-20 muuntajalta Louhelantien perillä oleville sähkönkäyttöpaikoille, kuten kiinteistölle 491-429-1-35 Louhelantien jatkeena olevaa metsäautotietä pitkin.
Hakijan vastine
Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus oli rakentaa osuus maakaapelina, mutta maaston kallioisuus ja louhikkousuus Louhelantiella aiheuttaa rakentamisen vaikeutumista sekä kustannusten nousua
Hakijan on antanut vastineen tilan 491–419–4–363 Ahola osalta seuraavasti. Louhelantien osalta maakaapelin rakentaminen olisi investointikustannusten osalta 54 % kalliimpaa kuin saman verkon rakentaminen ilmajohtoratkaisuna. Kallioisuus voi lisäksi tuoda yllättäviä lisäkustannuksia. Lisäksi Louhelantiellä ei ole kuin pari asuntoa vakituisessa asumiskäytössä ja muutama pienen sähkönkulutuksen vapaa-ajan asunto, ei maakaapelointi ole perusteltua. Järvi-Suomen Energia Oy:n rakentamisperiaatteena on rakentaa sähköverkko yhtenäisellä rakennustavalla. Tilan 491–419–1–363 Ahola alueella sijaitsee jo olemassa oleva sähkölinja. Tarkoitus on käyttää, jo olemassa olevaa johtokatua. Todennäköisesti pylväät joudutaan ikänsä puolesta vaihtamaan. Entiselle paikalle jäävä ilmalinja ei estä puun varastointia, sillä linjan ja tien väliin jää paikoin tilaa puiden varastoinnille. Vanhaa lähellä tietä kulkevaa johtokatua käyttämällä, vältytään uuden johtokadun avaamiselta ja puuston hakkaamiselta. Ilmajohto ei estä kulkemista metsätilalle.
Hakijan vastine tilojen 491–452–2–1, 491–452–2–8, ja 491–429–1–925 osalta on seuraava. Maanomistaja oli vastineessaan ehdottanut, että maakaapeli kaivettaisiin keskelle tietä. Verkkoyhtiö ilmoittaa, että maakaapelin kaivaminen tiehen ei tule kysymykseen. Kaapelin kaivuusyvyys on vähintään 70 cm. Maasto on todettu kallioiseksi ja louhikkoiseksi. Tiehen kaivaminen on hankalaa ja voi aiheuttaa ongelmia ja turhia kustannuksia tien kuntoon saattamiseksi kaivuun jälkeen. Ylimääräisten kustannusten välttämiseksi maakaapeleita ei sijoiteta keskelle tietä. Kustannuksia ei voi myöskään pienentää maanomistajan tarjouksella maankaivutöistä. Työn suorittaa vain Elvera Oy, joka on valittu pääurakoitsijaksi sekä heidän kanssaan sopimussuhteessa oleva maanrakennusurakoitsija. Maanomistajan toinen esittämä reitti keskellä metsää ei olisi tuottanut saneeraukselle tavoiteltua hyötyä vähentää linjalle aiheutuvia haittoja. Myöskään Tuomiojan tien kautta kulkeva ilmalinja ei ole mahdollinen. Kyseisellä reitillä on jo 4 alamuuntamoa, joten tuolle reitille ei ole varaa enää laajentaa uutta 1 kV haaraa. Tuomiojantien kautta sähkön syötön pituus tulee liian pitkäksi, eikä tämä vaihtoehto ole teknisesti toteutettavissa. Parkkilantien varressa on 20/1kV-muuntamo, josta vaihtoehdon 1 mukainen reitti olisi tarkoitus syöttää.
Oikeusohjeet
Rakentamislain (RakL) 131 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita ja rakennelmia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista. Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei sijoittaminen aiheuta huomattavaa haittaa kiinteistön käytölle. Sopimus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa.
Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen korvauksesta, asia ratkaistaan noudattaen, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa säädetään lunastuskorvauksen määräämisestä.
Perustelut
Rakennusvalvontaviranomaisen ratkaistavana on yhdyskuntaa palvelevan johdon sijoittamisasia, josta ei ole päästy maanomistajien kanssa sopimukseen.
Kiinteistön 491–419–1–363 Ahola osalta linja sijoittuu olemassa olevan linjan tilalle aikaisempaan johtokäytävään. Muutoksia kiinteistölle aiheutuvaan haittaan ei ole. Louhelantien varrella puutavaran lastausmahdollisuuksia löytyy. Puutavaraa voi kuljettaa lastauspaikalle johtolinjan alitse eteläpuoleiselta palstalta.
Kiinteistöjen 491–452–2–1 Louhela, 491–452–2–8 (Nimetön) ja 491–429–1–925 Metsola osalta voidaan todeta, että ilmalinja vaihtelee eri puolilla Louhelantietä. Puutavaran lastausmahdollisuuksia löytyy tien molemmilta puolin.
Hakija on tehnyt vertailun maakaapelivaihtoehdosta, joka on 54 % kalliimpi maasto-olosuhteista ja maaston kallioisuudesta johtuen. Maakaapelointi kallioisessa paikassa aiheuttaa yleensä tarvetta betonointiin ja louhintaan. Hakija on tuonut myös esiin, että järkevää ei ole rakentaa verkkoa paikoin maakaapelina maahan ja välillä nostaen ilmajohdoksi.
Kiinteistöille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa. Johdon sijoittamista ei voida rakentaa tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin muulla tavoin.
Lupa- ja valvontajaoston sijoittamista koskeva päätös ei estä hakijaa ja maanomistajia sopimasta linjan sijoittamisesta päätöksestä poikkeavalla tavalla. Mahdollisista asianosaisten kesken sovituista muutoksista tulee kuitenkin ilmoittaa rakennusvalvontaan.
Rakennusvalvontaviranomainen ei käsittele korvausasioita. Mikäli maanomistajan kanssa ei päästä sopimuksiin korvauksista, määrittelee Maanmittauslaitos korvaukset lunastuslain mukaisessa korvaustoimituksessa.
Toimivalta
Rakentamislaki 131 §: Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen.
Asumisen ja toimintaympäristön toimintasääntö 5.4: Viranhaltija voi siirtää toimintasäännön kohdan 5.4 mukaan päätettäväkseen kuuluvan asian kaupunkikehityslautakunnan tai lupa- ja valvontajaoston ratkaistavaksi kaupungin hallintosäännössä mainitun toimivaltajaon mukaisesti ennen kuin on itse tehnyt asiassa päätöstä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Lupa- ja valvontajaosto päättää, että ilmajohtolinjan saa sijoittaa Mikkelin kaupungissa alueelle tilojen 491–452–2–1 Louhela, 491–452–2–8 (Nimetön) ja 491–429–1–925 Metsola ja 491–419–1–363 Ahola alueelle hakijan liitekartassa esittämän sijoitusvaihtoehdon 1 mukaisesti.
Hakija ja maanomistaja voivat sopia sijoituksesta tästä päätöksestä poikkeavallakin tavalla. Maastossa johdon ja pylväiden täsmällinen sijoituspaikka tulee valita niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle.