Kuvaus
Vaasan hallinto-oikeus on varannut 21.1.2026 toimittamallaan vastinepyynnöllä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Mikkelin kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle tilaisuuden antaa vastine Mikkelin kaupungin jättämään valitukseen (1493/2025).
Valitus koskee Mikkelin hakemaa vesitalouslupaa ja ympäristölupaa (71/2025 ISAVI/2121/2024) Tikkalan suljetun kaatopaikan suoto- ja valumavesien käsittelemiseksi ja johtamiseksi. Itä-Suomen ympäristölupavirasto hylkäsi hakemuksen 15.10.2025. Hakemus koski vesitalousasiana vesitalousjärjestelyä, jolla muutetaan pengerryksellä ja ruoppauksella Tikkalan suljetun kaatopaikan alueella sijaitsevaa Pahalampea. Toisena hankkeessa haettuna vesitaloustoimenpiteenä osa Tikkalan teollisuusalueella syntyvistä hulevesistä ja osa Pahalammen valuma-alueella muodostuvista oja- ja valumavesistä käännettäisiin reitille, jolla vedet johdetaan Hyyrlammen ja Sammallammen kautta Kallajärven Levälahteen. Kyseinen reitti on Pahalammen alkuperäinen purkautumisreitti, joka muutettiin Tikkalan kaatopaikan perustamista koskevalla vesitalousluvalla 97/Ym/71.
Mikkelin kaupungin hakemuksella haettiin vesitalousluvan ohessa ympäristönsuojelulain mukaista lupaa muuttaa kaatopaikan jätetäytöstä koottavien suotovesin kokoamistapaa ja johtamista. Hankkeessa syntyvänä Tikkalan kaatopaikkaa koskevana muutoksena Pahalammesta muodostuisi erillinen muusta Pahalammen valuma-alueesta hydraulisesti erotettu allas, johon koottaisiin kaikki kaatopaikan jätetäytöstä purkautuva suotovesi erilliseksi jakeeksi. Suotovettä käsiteltäisiin kaatopaikan alueelle rakennettavissa haihdutusaltaissa ja haihtumaton osa suotovettä imeytettäisiin hallitusti takaisin jätetäyttöön. Kertyvä ylijäämä suotovedestä on tarkoitus pumpata Tikkalan teollisuusalueelle rakennettuun jätevesiviemäriin ja edelleen käsiteltäväksi Mikkelin Metsäsairilan jätevedenpuhdistamolle.
Itä-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi Mikkelin vesitalouslupaa koskevan hakemuksen soveltaen intressivertailua ja arvioiden, että hankkeen hyödyt yleiseltä kannalta eivät ole merkittävästi haittoja suuremmat. Ympäristölupaa koskeva hakemus hylättiin lupakonkurrenssin perusteella. Ympäristöluvan käsittelyä koskevissa päätöksen perusteluissa kuitenkin käsiteltiin myös ympäristölupaa koskevia aineellisia kysymyksiä, jotka liittyivät varsinkin Pahalampeen suunniteltujen täyttöpenkereiden luonteeseen ja merkitykseen luvan myöntämisedellytysten kannalta. Itä-Suomen aluehallintovirasto arvioi tässä yhteydessä, että hakemuksessa on kyse enempi jätteen loppusijoittamisesta kuin jätteen hyödyntämisestä. Valituksessaan Mikkelin kaupunki on vaatinut toissijaisena vaatimuksena, että päätös kumotaan ja palautetaan aluehallintovirastoon (vuoden 2026 alusta Lupa- ja valvontavirasto) uudelleen valmisteltavaksi. Tämän vuoksi annettavassa lausunnossa käsitellään myös täyttörakenteen merkitystä alueella toteutettavan vesienhallinnan kannalta.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Mikkelin seudun ympäristölautakunta toimii Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena. Ympäristölautakunta antaa Mikkelin kaupungin tekemän valituksen johdosta seuraavan vastineen:
Mikkelin seudun ympäristölautakunta tuo esille, että haetussa luvassa vesien johtamisen muuttamiseksi on kyse siitä, että vesien kokoamiseen tehtävällä järjestelyllä on tarkoitus erottaa alueella syntyvät vain lievästi likaantuneet hulevedet lopetetun kaatopaikan jätetäytössä edelleen muodostuvista likaantuneista suotovesistä. Hulevedet, joihin ei enää kokoamisjärjestelyn jälkeen sekoitu suotovettä, on tarkoitus johtaa ympäristöön samaa reittiä, mitä ennen vuoden 1971 vesitalouslupaa (97/Ym/71) käytettiin Pahalammen valuma-alueelta syntyvien valumavesin luontaisena purkautumisreittinä. Suotovesien osalta tavoitteena on tehostaa suotoveden kokoamista ja vähentää suotoveden määrää, jolloin se osa suotovedestä, jota ei voida haihduttamalla tiivistää, pumpataan jätevetenä puhdistettavaksi Mikkelin vesilaitoksen jätevedenpuhdistamolle.
Muutoksenhaun kohteena olevassa Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä hakemus veden johtamisesta alueelta uutta reittiä on hylätty ilmeisesti pääosin sen vuoksi, että tämän vesijakeen johtamisen ei ole katsottu olevan hankkeen vaikutusten osalta vähäinen, minkä johdosta päätöksessä on päädytty soveltamaan intressivertailua. Edelleen intressivertailussa on päädytty arvioon, että hankkeen yleiselle edulle aiheutuvat hyödyt eivät ole hankkeen mahdollisiin haittoihin nähden merkittävästi suuremmat.
Mikkelin kaupungin hakemassa vesitalousjärjestelyssä on kyse noin 1/3 osasta vuoden 1971 vesitalouspäätöksellä (97/Ym/71) purkureitiksi osoitetun ojan valuma-alueesta. Suotovesien erottelun toteutuessa kuormituksen arvioidaan olevan merkittävästi pienempi kaatopaikan toiminnan aikaiseen ominaiskuormitukseen nähden. Ympäristölautakunta pyytää hallinto-oikeutta harkitsemaan, voidaanko hanketta pitää luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa vesitalousluvan ratkaisemisen osalta vesilain 3 luvun 4.1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna vaikutuksiltaan vähäisenä hankkeena.
Mikäli kuitenkin harkinnassa päädytään soveltamaan intressivertailua, ympäristölautakunta katsoo, että hankkeen toimenpiteiden seurauksena syntyvä suotovesien kokoaminen ja ympäristöön käsittelemättä johtamisen loppuminen tulisi lukea tehdyssä päätöksessä haittoja merkittävämmäksi hyödyksi nimenomaan yleisen edun kannalta (ympäristöhyöty, terveyshyöty). Terveydensuojelun näkökulmasta hanke, jossa kaatopaikan suotovettä saadaan käsiteltyä haihduttamalla ja imeyttämällä jätetäyttöön sekä johdettua kertyvä ylijäämä jätevedenpuhdistamolle, edistää myös terveydensuojelulain 2 §:n mukaisesti väestön ja yksilön terveyttä, kun haitta-aineiden päätyminen kaatopaikan ympäristöön vähenee.
Ympäristölupaa koskevan päätöksessä selostetun ratkaisun osalta ympäristölautakunta arvioi, että hakemuksessa kuvattu vesistötäyttönä rakennettava penger, jota käytetään alueella muodostuvien vesijakeiden erotteluun ja puhtaiden valumavesien ohjaamiseen suunnitellulle purkureitille, voidaan katsoa olevan sillä tavalla tuotteen tai rakenneosan kaltainen rakenne, että jätelain 6.1 §:n 14 kohdan tarkoittama kierrätystarkoitus toteutuu.
Kaupunki-infran ylläpidossa syntyvien maa-ainesten ja purkubetonin hyödyntäminen hakemuksessa kuvattujen vesienjohtamisjärjestelyiden rakenteissa on jätteen hyötykäyttöä, jolla korvataan kyseiseen tarkoitukseen muutoin käytettäviä neitseellisiä materiaaleja. Asiaan liittyvien käyttötalouden perusteiden ja yhdyskuntarakentamisen energiatehokuuden sekä ympäristöturvallisuuden takia on tärkeää, että Pahalammen valuma-alueen valumavesien (F= 7 ha, Q=16 000 m3/a) elinkaaren aikainen hallinta ja ohjaus voidaan järjestää mahdollisimman suurelta osin painovoimaisesti.
Suunniteltu Pahalammen pengerretty vesialue täyttöineen, suljetun kaatopaikan suotovesien haihdutuskenttä ja alueelle johtava huoltotie sijaitsevat Tikkalan teollisuusalueen voimassa olevan asemakaavan EV-1 alueella (suojaviheralue, jolla sijaitsee lopetettu kaatopaikka). EV-1 alueella sijaitsee asemakaavaan merkitty VE-alue, jota voidaan kaavan mukaan käyttää pinta- ja hulevesien puhdistamiseen. EV-1 alueen länsipuolella sijaitsee Hyyrlammen rantaan ulottuva MY-alue (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, joita ei saa heikentää tai hävittää). Hulevesien johtamissuunnitelmasta, jota Mikkelin kaupungin hakemus koskee, ei kohdistu luontoarvoja heikentäviä toimenpiteitä MY -alueelle. Alueen kaavoituksen yhteydessä Etelä-Savon ely-keskus on antanut lausunnon, jonka mukaan vanhan kaatopaikan alueelle on rakennettu pinta- ja vesienkeräilyrakenteita, joiden toiminnalle ei tule aiheuttaa haittaa tai vaaraa. Nykyisellä suunnitelmalla on tarkoitus parantaa kaatopaikkavesien käsittelyä ja hallintaa. Alueen rakentamisessa tulee edelleen ottaa huomioon lopetetun kaatopaikan rakenteet ja niiden stabiilina pysyminen.
Alueelta on laadittu luontoselvitys yleis- ja asemakaavan laatimisvaiheessa vuosina 2010-2011 (Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset 2010-2011, Markku Nironen, Enviro 2011). Luontoselvityksestä ei käy yksiselitteisesti ilmi, millaiset luontoarvot ovat olleet MY -kaavamerkinnän taustalla. Luontoselvityksen mukaan Hyyrlammen itärannan metsä on pääosin yli satavuotiasta männikköä, kasvillisuus pääosin mustikkatyypin metsää ja kalliopaljastumat pienialaisia. Lajitietokeskuksen viranomaisportaalin lajitietojen mukaan suunnitellun hulevesien ja kaatopaikan suotovesien käsittelyrakenteen ja pengerrysten alueelle ei sijoitu aiempia havaintoja uhanalaisista lajeista. Hyyrlammen pohjoispäässä on useampia aikaisempia havaintoja liito-oravasta. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen käsityksen mukaan vesien johtuminen pengerretystä Pahalammesta Hyyrlampeen ja Hyyrlammesta kohti Sammallampea tapahtuu luontaisesti olemassa olevia uomia pitkin eikä uusia ojia tai ojien ruoppaamista ole tarpeen tehdä, joten suunnitelmasta ei arvioida aiheutuvan haittaa MY -alueen luonnon olosuhteille tai Hyyrlammen pohjoispuolella mahdollisesti edelleen sijaitseville liito-oravan esiintymisalueille.
Vastinetta perustellaan seuraavasti:
Ojaan, jota myöten Tikkalan asemakaavanalueelta syntyvät pintavedet tällä hetkellä johdetaan Kallajärven levälahteen, kertyy vesijakeita asemakaava-alueen hulevesistä, kaava-alueen ulkopuolisista valuma-alueen pintavesistä ja kaatopaikan suotovesistä (F= 70 ha, Q=195 000 m3/a). Nykyistä reittiä purkavan ojan valuma-alueesta noin 15 ha on Pahalammen valuma-aluetta ja tältä alueelta muodostuvasta valunnasta pääosan arvioidaan olevan ojavesivaluntaa (F=26 ha, Q= 42 000 m3/a). Varsinainen kaatopaikan jätetäyttö (F= 4 ha) sijoittuu myös Pahalammen valuma-alueelle ja sen alueelta Pahalampeen jätetäytöstä purkautuvaa suotovettä arvioidaan muodostuvan nykytilanteessa vesimäärän osalta noin 10 000 -15 000 m3/a (0,4 l/s). Määrät ovat karkeita mittaluokka-arvioita. Siinä tapauksessa, että vesitalouslupa myönnettäisiin hakemuksen mukaisesti, ei tätä suotovesijaetta enää johdettasi käsittelemättä ympäristöön. Tämän järjestelyn arvioidaan tuottavan enimmän osan hankkeen elinkaaren aikaisista hyödyistä ympäristönsuojelun yleisen edun kannalta. Tämän ohella Tikkalan asema- ja yleiskaavan elinkaaren aikana tehtävän hulevesien hallinnan suunnittelun ja toteutuksen edellytykset paranevat kaava-alueen rakentamisen toteutuessa kaavan mukaisena T-alueena. Mikkelin seudun ympäristölautakunnan vastineessa esitetty pyyntö, että mikäli tilanteessa sovelletaan intressivertailua, osa vesistöön tehtävän penkereen arvioidusta kustannuksesta (suunnittelu ja rakentaminen) luettaisiin hankkeen tuottamaksi hyödyksi, joka muodostuu siitä, että suotoveden johtaminen ympäristöön voidaan lopettaa.
Tikkalan asemakaavan alueen pohjoisosassa on lisäksi noin 26 ha laajuinen jo tällä hetkellä teollisuustoiminnan käytössä oleva alue. Tältä alueelta johdettava pääosin hulevesivaluntaan kuuluva vesimäärä (noin 73 000 m3/a) johdetaan tällä hetkellä ja tultaisiin johtamaan jatkossakin vanhaa 97/YM/71 päätöksellä muutettua purkureittiä Kallaveden Levälahteen.
Hankkeen toteuttamisen osana toteutuva vesijakeiden järjestely kuivatusalueelta, jota hankkeen hakemus Pahalammen rantaviivan muuttamiseksi ja kuivatusveden johtamisreitin muuttamiseksi koskee, vastaa veden virtausreittiä muuttavana hankkeena laajuudeltaan melko tavanomaista metsämaan ojitushanketta. Ojitushankkeita koskevassa oikeuskäytännössä tämän kokoisen kuivatusalan ei ole yleensä katsottu vaativan vesitalouslupaa. Lisäksi koska käsittelemättömänä ympäristöön johdettavan kuormituksen arvioidaan hankkeen toimien vaikutuksesta vähenevän, tulisi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen näkemyksen mukaan hanketta tarkastella ensisijassa luvan vaativana mutta VL 3 L 4.1 § 1. kohdan mukaisena vähäisenä vesitaloushankkeena.
VL 3 L 5 §:n mukaan yksi vesitalousluvan myöntämisen edellytys on, että päätöksessä huomioidaan asemakaava. Käsillä olevassa tapauksessa hanke on asemakaavan mukainen. Käytännössä vaiheittain etenevä kaavan mukainen maankäytön toteuttaminen suunniteltuun käyttötarkoituksen edellyttää kestävää tapaa järjestää kaavan elinkaaren aikainen vesienhallinta alueella. Kunnan huolehtimisvelvoitteen osalta tämä tarkoittaa erityisesti hulevesien hallinnasta huolehtimista. Hakemuksen mukaisen hankkeen toimenpiteiden arvioidaan parantavan kaavan toteuttamisen edellytyksiä.
Hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaan toimittaessa Pahalammen vesi- ja ranta-alueelle rakennetaan täyttö, jonka tarkoitus on ensisijassa muodostaa vakaa ja rakenteeltaan riittävän tiivis penkere alueella syntyvien vesijakeiden erotteluun ja vesien johtamiseen. Penkereeseen muotoilluilla uomilla kootaan Pahanlammen valuma-alueen etelä- ja itälaidalta muodostuvat ojavedet ja hulevedet. Penkereen seurauksena Pahalammen vesialueelle rajautuu 5000 m2:n kokoinen allas, johon kootaan pelkästään kaatopaikan jätetäytössä muodostuvat suotovedet. Altaaseen arvioidaan kertyvän vuositasolla noin 10 000-15 000 m3 suotovettä, josta osa varaudutaan pumppaamaan Mikkelin Vesilaitoksen viemäriverkostoa myöten käsiteltäväksi jäteveden puhdistamolle. Näillä toimilla on tarkoitus luoda alueelle rakenteelliset vesienhallintaan liittyvät edellytykset, jotta alueella aiemmin harjoitetusta maankäyttöhistoriasta johtuva ympäristövastuu voidaan sovittaa kestävällä tavalla alueen tulevaan maankäyttöön.