Kuvaus
Mikkelissä varhaiskasvatuksen palveluseteli on ollut käytössä yksityisissä päiväkodeissa tuotettavassa varhaiskasvatuksessa elokuusta 2016 alkaen. Sääntökirja on laadittu vuodesta 2016 alkaen Mikkelin kaupungin ja yksityisten päiväkotien palvelusetelijärjestelmän menettelytapaohjeeksi. Käsikirja on päivitetty viimeksi kasvatus- ja opetuslautakunnassa 30.1.2025 (7 §).
Laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä on tullut voimaan 1.1.2026 alkaen. Aikaisemmin varhaiskasvatuksessa on sovellettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia. Laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä sisältää varhaiskasvatuksen toimialaan liittyviä täsmennyksiä.
Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on järjestettävä varhaiskasvatusta siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Palveluseteli on kunnille yksi vaihtoehto varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, kunnan oman tuotannon lisäksi. Palvelusetelilain tarkoituksena on varhaiskasvatuksen palvelusetelin avulla lisätä perheen valinnan mahdollisuuksia lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseksi, parantaa varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta sekä edistää kunnan ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Lain tarkoituksena on myös turvata lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta, tasapuolista kohtelua ja lähipalvelujen saatavuutta.
Varhaiskasvatuksen palvelusetelilain mukaan palvelusetelin käyttöönotto on kunnille edelleen vapaaehtoista. Kunnilla säilyy toimivalta päättää palvelusetelin kuntakohtaisista ehdoista. Palvelusetelin kuntakohtaisista ehdoista johtuen kuntien suora keskinäinen vertailu palvelusetelin käytön osalta ei ole mahdollista.
Palvelusetelin arvon kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon kustannukset, jotka kunnalle aiheutuvat vastaavan toiminnan tuottamisesta kunnan omana tuotantona. Kunnalla on mahdollisuus määrittää palvelusetelin arvo kuntakohtaisten kustannustekijöiden pohjalta. Kunta päättää palvelusetelin arvon tarkasteluvälin ja tarkastelutavan.
Varhaiskasvatuksen palvelusetelilaissa asiakkaalta perittäviä maksuja täsmennetään. Varhaiskasvatuslain mukaisesti tuotetusta varhaiskasvatuksesta ei saa omavastuuosuuden lisäksi periä muita varhaiskasvatusmaksuja. Mikkelissä palvelusetelin omavastuuosuuden määrittelyssä on ollut käytössä varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiset tulorajat (tulosidonnainen palveluseteli), tätä lakia sovelletaan jatkossakin.
Varhaiskasvatuksen palvelusetelilain mukaan palveluntuottaja voi laskuttaa perheeltä lisämaksua esimerkiksi päiväkodissa tarjottavasta luomuruoasta. Palveluntuottaja voi periä asiakkaalta maksua myös varhaiskasvatusajan ulkopuolella tuotetuista palveluista. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi varhaiskasvatusajan ulkopuolella erikseen tuotettu harrastetoiminta. Kyse on lisäpalvelusta, jonka tulee olla perheelle vapaaehtoista, eikä se saa asettaa asiakkaita eriarvoiseen asemaan tai syrjiä heitä.
Tässä päivityksessä Sääntökirjaan tehtävät kirjaukset liittyvät vuoden 2026 alusta voimaan tulleeseen varhaiskasvatuksen palvelusetelilakiin, esiopetuksen tuen uudistukseen, lautakunnan nimi muutokseen ja Aluehallintoviraston nimen ja toiminnan muutokseen. Lisäksi valvonnan osuutta on tarkennettu.
Käsikirjaan esitetään päivityksiä seuraaviin lukuihin: 1., 2., 3., 3.1., 3.5., 4., 4.2., 4.3., 4.6., 5., 5.1., 6., 7.1., 7.2., 8., 10.1., 10.4., 10.7., 11., 11.1., 11.3.,12.,14., ja liitteeseen 2.
1.Sääntökirja ja palveluseteli kohtaan:
Yksityisten päiväkotien palvelusetelikäsikirjan nimen muutos vuoden alusta voimaan tulleen varhaiskasvatuksen palvelusetelilain mukaiseksi: Yksityisten päiväkotien palvelusetelisääntökirjaksi.
Käsitteiden sääntökirja ja Lupa- ja valvontavirasto päivittäminen tekstiin.
Palvelusetelin osalta lakimuutos varhaiskasvatuksen palvelusetelilaiksi.
2. Määritelmät kohtaan:
Nimen muutos sääntökirjaksi
Palvelunkäyttäjällä tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa olevaa lasta sekä lapsen ohella hänen vanhempia, muita huoltajia tai muita laillisia edustajia.
Palveluseteli tarkoittaa sitä, että varhaiskasvatuksesta järjestämisvastuussa oleva kunta myöntää palvelusetelin lapsen vanhemmalle, muulle huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Palveluseteli on kunnan myöntämä sitoumus korvata palveluntuottajan antaman varhaiskasvatuksen kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti tulosidonnaisena.
Tulosidonnaisella palvelusetelillä tarkoitetaan sitä, että palvelunkäyttäjän tulot vaikuttavat palvelusetelin suuruuteen. Palvelusetelin arvo määräytyy lapsen ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän vanhemman tai muun huoltajan sekä vanhemman tai muun huoltajan kanssa yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön tulojen mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain (1503/2016) 11 §:ssä säädetyllä tavalla.
Omavastuuosuudella tarkoitetaan sitä osuutta yksityisen palveluntuottajan varhaiskasvatuksen hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää palvelunkäyttäjän maksettavaksi ja jonka lisäksi palvelunkäyttäjältä ei saa periä muita varhaiskasvatusmaksuja. Palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa omavastuuosuus voi olla 1.1.2026 alkaen 0-37 euroa/kuukausi enemmän kuin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiin perustuva lapsen asiakasmaksu kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olisi.
Lisäpalveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka eivät kuulu varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Lisäpalvelu voi olla esimerkiksi tarjottava luomuruoka, tai varhaiskasvatuspäivän ulkopuolella järjestettävä harrastus. Lisäpalvelusta palveluntuottaja ja asiakas tekevät erillisen keskinäisen, varhaiskasvatuksen ulkopuolisen sopimuksen, jossa määritellään mm. lisäpalvelusta muodostuva maksu. Kyse on lisäpalvelusta, jonka tulee olla perheelle vapaaehtoista, eikä se saa asettaa asiakkaita eriarvoiseen asemaan tai syrjiä heitä.
Kaupungin viranomaisella, joka on tietosuoja-asetuksen mukainen rekisterinpitäjä, tarkoitetaan Mikkelin kaupungin sivistyslautakunnan alaista toimintaa liittyen palvelusetelijärjestelmään.
Valvontaviranomaisella tarkoitetaan kunnan tai Lupa- ja valvontaviraston valvontaviranomaista.
3. Palveluntuottamisen edellytykset kohtaan:
Palveluntuottamisen edellytykset ovat voimassa koko palveluntuottamisen ajan. Palveluntuottaja sitoutuu täyttämään varhaiskasvatuslain luvun 9 mukaiset ehdot ja varhaiskasvatuksen palvelusetelilain mukaiset määräykset. Lisäksi palveluntuottajan on täytettävä sääntökirjassa palveluntuottajalle esitetyt edellytykset sekä kunnan erikseen asettamat edellytykset, joita ei varsinaisesti säädellä esimerkiksi lainsäädännöllä.
3.1. Yleiset edellytykset kohtaan:
Mikäli ensimmäisessä ja kolmannessa kohdassa tarkoitetuissa seikoissa tapahtuu muutoksia, on muutoksista ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Mikkelin kaupungin varhaiskasvatusjohtajalle.
3.5. Muistutukset, kantelut, vahinkoilmoitukset ja asiakasvalitukset kohtaan:
Muistutuksen tekeminen ei vaikuta asiakkaan oikeuteen kannella asiasta Lupa- ja valvontavirastolle. Jos asiassa ei ole tehty muistutusta ja valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, Lupa- ja valvontavirasto voi siirtää asian käsiteltäväksi yksityiseen päiväkotiin tai tarvittaessa Mikkelin kaupungille.
4. Palvelulle asetettavat edellytykset kohtaan:
Palveluntuottajan edellytetään noudattavan toiminnassaan Mikkelin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetussuunnitelman perusteiden sekä esiopetuksen opiskeluhuoltosuunnitelman ohjeistuksia lasta koskevan tuen tai hänen perhettään koskevan tuen järjestämisestä.
4.2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma kohtaan:
Palveluntuottaja laatii jokaiselle lapselle henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman yhdessä huoltajan tai lapsen varhaiskasvatuksesta vastaavan tahon kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa useammin. Palveluntuottaja käyttää lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sisältyviä lomakkeita. Varhaiskasvatussuunnitelmaan lisätään liitteenä tarvittaessa lapsen lääkehoitosuunnitelma, KieliPeda-lomake ja kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä koskeva lomake, kun lapsi tarvitsee tehostettua tai erityistä tukea.
4.3. Lapsen tarvitsemat tukitoimet kohtaan:
Oppimisen tuki kuuluu kaikille. Varhaiskasvatuksessa oleva lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Esiopetuksessa oleva lapsi voi saada ryhmäkohtaista tukea tai lapsikohtaista tukea. Esiopetuksessa ryhmäkohtainen tuki kuuluu kaikille ryhmän lapsille. Ryhmäkohtaiset tukimuodot kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan. Tarpeen mukaan näitä tukimuotoja voidaan kirjata lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan, mikäli lapsen esiopetukselle asetetut tavoitteet ja toimenpiteet sitä edellyttävät. Mikäli lapsi tarvitsee esiopetuksessa lapsikohtaista tukea, niin pääsääntöisesti periaatteena on, että huoltajien kanssa keskustellaan lapsen siirtymisestä kunnalliseen esiopetukseen.
Palveluntuottaja on pyydettäessä velvollinen raportoimaan kaupungille ja huoltajalle, miten palvelusetelin korotus on kohdennettu. Mikäli palveluntuottaja ei kykene osoittamaan, mihin lapselle myönnetty korotettu palveluseteli on kohdennettu, voi kunta perua korotetun palvelusetelin neljän kuukauden ajaksi, jonka jälkeen korotetun palvelusetelin myöntämistä voidaan tarkastella uudelleen. Liikaa maksettu osuus (korotetun palvelusetelin ja iän ja hoidontarpeen mukaisen setelin välinen erotus) voidaan perua takaisin.
Hallintopäätökset valmistelee varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Valmisteluun osallistuu lisäksi päiväkodin johtaja. Varhaiskasvatuksessa olevan lapsen hallintopäätöksen erityisestä tuesta, tehostetusta tuesta tai mahdollisista yleisen tuen tukipalveluista tekee erityisvarhaiskasvatuksen koordinaattori. Huoltaja voi vaatia Lupa- ja valvontavirastolta oikaisua hallintopäätökseen.
4.6. Ateriat kohtaan lisäys:
Ruuan laadussa tulee ottaa huomioon eri-ikäisten lasten tarpeet, huomioiden lapsen tarpeelliset erityisruokavaliot.
5. Palveluntuottajaksi hakeutuminen ja palveluntuottajan hyväksyminen kohtaan:
Palveluntuottajan tulee olla hyvissä ajoin yhteydessä Mikkelin kaupungin varhaiskasvatusjohtajaan, jos palveluntuottaja suunnittelee toiminnan aloittamista tai toiminnan muuttamista. Mikäli palveluntuottajaksi hakeutuva toimija on uusi yksityinen palveluntuottaja, käydään palveluntuottajan kanssa keskustelu varhaiskasvatusta ohjaavien lakien ja asetusten toteutumisesta päiväkodissa. Lisäksi voidaan edellyttää toimittamaan esimerkiksi päiväkodin liiketoimintasuunnitelma sekä selvitykset mahdollisista alihankkijoista, esimerkiksi siivouksen ja ruokahuollon osalta. Toimivaltainen viranomainen päättää palvelusetelituottajan hyväksynnästä. Palvelusetelipäiväkotihakemus tulee tehdä vähintään neljä kuukautta ennen aiottua toiminnan aloitusta.
Palvelusetelilain mukaan kunnan tulee hyväksyä ne yksityiset palveluntuottajat ja niiden toimipaikat, joiden palvelujen maksamiseen palvelunkäyttäjä käyttää kunnan myöntämää palveluseteliä. Kunnan tulee peruuttaa palveluntuottajan tai sen toimipaikan hyväksyminen, jos hyväksymiselle asetetut edellytykset eivät enää täyty tai palveluntuottaja pyytää hyväksymisen peruuttamista.
Kunta voi hyväksyä palvelusetelilain mukaan vain sellaisen palveluntuottajan, joka täyttää seuraavat ehdot:
- Joka täyttää yksityiselle varhaiskasvatukselle varhaiskasvatuslain 9. luvussa säädetyt vaatimukset
- Jonka tuottama varhaiskasvatus vastaa sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta
- Jolla on vastuuvakuutus, jonka vakuutusmäärän voidaan varhaiskasvatuksen laatu ja laajuus huomioon ottaen arvioida riittävän toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien henkilövahinkojen korvaamiseen ja joka muilta ehdoiltaan vastaa tavanomaista vastuuvakuutuskäytäntöä
- Joka täyttää kunnan erikseen asettamat palvelunkäyttäjien tarpeisiin, palvelujen määrään tai laatuun tai kunnan olosuhteisiin liittyvät taikka muut vastaavat vaatimukset
Edellä mainittuja 1-2 ja 4 kohtia sovelletaan myös kuhunkin palveluntuottajan toimipaikkaan varhaiskasvatuslain mukaisesti.
Palveluntuottajan tai toimipaikan hyväksymistä tai hyväksymisen peruuttamisesta koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua kuntalain 16 luvun mukaisella oikaisuvaatimuksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta hallinto-oikeudelta mainitun lain 16 luvun mukaisella kunnallisvalituksella.
Yksityistä päiväkotitoimintaa saa harjoittaa palveluntuottaja, joka, ja jonka toimipaikkoja koskevat tiedot on tallennettu varhaiskasvatuslain (540/2018) 46 §:ssä tarkoitettuun Lupa- ja valvontaviraston ylläpitämään palveluntuottajien rekisteriin. Yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti tehdään Soteri-asioinnin kautta. Palveluntuottajan ja toimipaikan tiedot tallennetaan Soteri-rekisteriin.
Palveluntuottajat, jotka on jo ennen 1.1.2026 rekisteröity, joko aikaisemman ilmoitusmenettelyn tai luvan perusteella, voivat jatkaa toimintaansa ilman uudelleen rekisteröitymistä, hakemusta tai toiminnan yleisten edellytysten tarkistamista.
Uusi palveluntuottaja saa aloittaa toimintansa, kun sen on katsottu täyttävän varhaiskasvatuslain (540/2018) 44a §:ssä tarkoitetut yleiset edellytykset, ja kun toimipaikka on tarkastettu 44b §:ssä säädetyn mukaisesti, ja kunta on antanut suorittamastaan tarkastuksesta tarkastuskertomuksen, eikä tarkastuskertomukseen ole kirjattu tarkastuksessa havaittuja puutteita.
Palveluntuottajan on haettava rekisteröinnin muuttamista, jos varhaiskasvatuslain (540/2018) 1 momentin 1-4 kohdassa tarkoitetuissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Esimerkiksi toimipaikan paikkamäärä muuttuu tai toimipaikkojen lukumäärä muuttuu. Muutoksen voi toteuttaa vasta muutoksen rekisteröinnin jälkeen.
Palveluntuottajan tulee ilmoittaa seuraavista muutoksista Lupa- ja valvontavirastoon:
- Päiväkodinjohtaja vaihtuu
- Palveluntuottajan tiedoissa tapahtuu muutoksia (mm. määräysvallassa tapahtuvat muutokset)
- Päiväkodin toiminta lopetetaan
Palveluntuottajaksi hakeutumislomake toimitetaan Mikkelin kaupungin varhaiskasvatusjohtajalle.
5.1. Palveluntuottajan hyväksymisen peruuttaminen kohtaan:
Sitoumus sana korvattu sanalla sääntökirja
Aluehallintovirasto muutettu Lupa- ja valvontavirastoksi
6.Valvonta kohtaan:
Kunta on palvelusetelilain ja varhaiskasvatuslain nojalla velvollinen valvomaan hyväksymiensä yksityisten palveluntuottajien tuottamien palvelujen tasoa sekä asiakkaiden kohtelua palveluissa. Hyväksymiselle asetettujen edellytysten täyttymistä ja palvelun laatua, sekä asiakastyytyväisyyttä voidaan seurata asiakastyytyväisyyskyselyillä, ohjauksella, neuvonnalla, ennakollisella sekä epäkohtaan perustuvalla valvonnalla.
Mikkelissä ennakollinen valvonta koostuu yhteydenpidosta päiväkotien ja kunnan välillä, päiväkotien tiedottaminen kunnan asioista, etukäteen sovitut vuosittaiset valvontakäynnit, palaverit sekä muut toimet, joilla pyritään ylläpitämään yksityisen varhaiskasvatuksen laatua sekä ennalta ehkäisemään mahdollinen varhaiskasvatuslain rikkominen. Osana ennakollista valvontaa yksityiset palveluntuottajat palauttavat omien yksikköjensä osalta henkilöstön valvontalomakkeet VK Yksityiset päiväkodit-Teamsiin yksikkönsä omalle kanavalle kaksi kertaa toimintakauden aikana. Mikäli yksikössä on ryhmä tai ryhmiä, joissa lapsimäärä ylittää ryhmän kasvatusvastuullisen henkilöstön lukumäärän salliman lasten laskennallisen lukumäärän, yksikkö täyttää tässä yhteydessä myös suhdelukujen valvontalomakkeen valvontaviranomaisen niin pyytäessä.
Epäkohtaan perustuva valvonta käynnistyy, kun kunnan valvontaviranomainen saa ennakollisen valvonnan tai hänelle tulleen yhteydenoton kautta tietoonsa mahdollisen epäkohdan. Tästä käynnistyy valvonta-asia, jota kunnan valvontaviranomainen voi selvittää seuraavin keinoin:
- Selvityspyyntö: Kunnan valvova viranomainen voi toimittaa yksityiselle varhaiskasvatustoimijalle kirjallisen selvityspyynnön, johon palveluntuottajan tulee myös vastata kirjallisesti määräaikaan mennessä (Aluehallintovirasto, 2023, s. 19-20).
- Tarkastuskäynti: Tarpeen niin vaatiessa valvontaviranomainen voi tehdä yksityisiin päiväkoteihin valvontakäyntejä vuosittaisten käyntien lisäksi. Pääasiassa käynnit tulee toteuttaa ennakkoon sovittuina ajankohtina, mutta selvitettävän asian luonteen niin vaatiessa valvontaviranomainen saa tehdä tarkastuskäynnin myös ennakkoon ilmoittamatta.
Mikäli selvityksen kautta ilmenee, että varhaiskasvatuslakia on rikottu, voi kunnan valvontaviranomainen ratkaista asian sen vakavuudesta riippuen seuraavin toimin:
- Huomion kiinnittäminen: Mikäli kunta toteaa, että yksityinen varhaiskasvatustoimija on toiminnassaan laiminlyönyt varhaiskasvatuslakia, voi hän kiinnittää palveluntuottajan huomiota epäkohtaan (Varhaiskasvatuslaki, 540/2018, 54§). Huomion kiinnittäminen tulee kyseeseen, kun ”palveluntuottajan toiminnassa on todettu varhaiskasvatuslain noudattamatta jättämistä, joka on korjattavissa palveluntuottajan omilla korjaavilla toimenpiteillä” (Aluehallintovirasto, 2023, s. 21).
- Huomautus: Mikäli kunta toteaa palveluntuottajan laiminlyöneen toiminnassaan varhaiskasvatuslakia, voi kunta myös jättää palveluntuottajalle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle (Varhaiskasvatuslaki, 540/2018, 54§). Tämä taas tulee kyseeseen, kun ”palveluntuottajan toiminnassa on todettavissa selkeä ja jatkuva varhaiskasvatuslain laiminlyönti, joka on korjattavissa palveluntuottajan omilla korjaavilla toimenpiteillä” (Aluehallintovirasto, 2023, s. 22).
- Määräys: Valvontaviranomainen voi myös antaa määräyksen epäkohdan korjaamiseksi (Varhaiskasvatuslaki 540/2018, 56§). Määräystä käytetään tilanteissa, joissa esimerkiksi lasten turvallisuus on vaarantunut, ja palveluntuottajalta vaaditaan korjaavia toimenpiteitä ja epäkohdan poistamista. Valvontaviranomainen voi myös määrätä koko yksikön toiminnan keskeytettäväksi tai kieltää toimipaikan tai sen osan käytön. Mikäli palveluntuottaja ei korjaa epäkohtaa määräyksessä esitettyyn määräaikaan mennessä, voidaan yksikkö asettaa toimintakieltoon (Aluehallintovirasto, 2023, s. 22-23).
Kunnat toteuttavat yksityisten päiväkotien sekä ennakollista että epäkohtaan perustuvaa valvontaa yhdessä Aluehallintoviraston kanssa. Jatkossa Lupa- ja valvontaviraston kanssa.
Kunta ja palveluntuottaja nimeävät vastuuhenkilöt, jotka seuraavat sääntökirjan toteuttamista ja toimivat yhteyshenkilöinä.
7.1. Mikkelin kaupungin velvoitteet kohtaan:
Aluehallintovirasto muutettu Lupa- ja valvontavirastoksi
7.2. Kaupunki rekisterinpitäjänä kohtaan:
Kasvatus- ja opetuslautakunta muutettu sivistyslautakunnaksi.
Palvelusetelikäsikirja muutettu sääntökirjaksi.
8. Vastuut ja vahingonkorvaukset kohtaan:
Mikkelin kaupunki ei vastaa palveluntuottajan, palvelujen käyttäjälle, joko tahallisesti tai huolimattomuudellaan, aiheuttamistaan vahingoista.
10.1. Palveluseteliin oikeutetut asiakkaat kohtaan:
Palveluseteli voidaan myöntää yli yksi (1) kuukautta kestävään varhaiskasvatuksen järjestämiseen Mikkelissä sijaitsevassa yksityisessä päiväkodissa, jota ylläpitävä yritys, yhdistys tai säätiö on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Aikaisemmin aikarajana oli yli kaksi (2) kuukautta kestävä varhaiskasvatus.
10.4. Palvelusetelin hakeminen kohtaan:
Palveluseteli myönnetään yli yksi (1) kuukautta kestävään varhaiskasvatuksen tarpeeseen. Aikaisemmin aikaraja oli yli kaksi (2) kuukautta kestävään varhaiskasvatuksen tarpeeseen.
10.7. Varhaiskasvatuspaikan vaihto kohtaan:
Hakemuksen käsittelyaika on 4 kuukautta. Mikäli kunnalliseen varhaiskasvatukseen hakeudutaan lapsen tuen asianmukaisen toteutumisen vuoksi, arvioidaan käsittelyajan pituus tapauskohtaisesti.
11. Palvelusetelin arvo kohtaan:
Kasvatus- ja opetuslautakunta muutettu sivistyslautakunnaksi.
11.1. Päätös tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta kohtaan:
Lisätty lauseen alkuun sana ”mahdollisen”. Mahdollisen lisäpalvelun on oltava vapaaehtoista, eikä se saa syrjiä asiakkaita tai asettaa heitä eriarvoiseen asemaan.
11.3. Esiopetuksen maksusitoumus ja sitä täydentävän varhaiskasvatuksen palvelusetelin arvon määräytyminen kohtaan:
Kasvatus- ja opetuslautakunta muutettu sivistyslautakunnaksi.
12. Palveluntuottajan hinnat kohtaan:
Palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa omavastuuosuus voi olla 1.1.2026 alkaen 0-37 euroa/kuukausi enemmän kuin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiin perustuva lapsen asiakasmaksu kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olisi. Tätä euromäärää palveluntuottaja voi tarkistaa kerran vuodessa, huhtikuun loppuun mennessä. Palveluntuottaja sitoutuu ilmoittamaansa euromäärään toimintavuodeksi (1.8.-31.7.) kerrallaan.
14. Sääntökirjassa viitattu lainsäädäntö kohtaan:
Muutettu käsikirja nimeksi sääntökirja.
Lisätty seuraavat lait:
Laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä | 1048/2025 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 14 §:n muuttamisesta | 1050/2025 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Laki varhaiskasvatuslain 5 §:n muuttamisesta | 1049/2025 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
Yhdenvertaisuuslaki | 1325/2014 | Lainsäädäntö | Finlex
Liite 2 kohtaan:
Lapsen tuki päiväkotitoiminnassa
Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on tarjota kaikille lapsille laadukasta varhaiskasvatusta. Lapsen kehityksen ja oppimisen tukeminen toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa laadukkaan pedagogiikan, ja lasten tarpeisiin suunnitellun kasvu- ja oppimisympäristön keinoin.
Lapsi voi tarvita tukea kehitykseen, kasvuun, oppimiseen tai hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Palveluntuottajan tulee järjestää erityisvarhaiskasvatuksen tukipalvelut riittävässä laajuudessa, joko ostamalla palvelua tai tuottamalla palvelu itse. Palvelusetelillä tuotetussa päiväkotihoidossa tarjottu tuki on pääasiassa yleistä tukea.
Hallintopäätökset yleisen tuen tukipalveluista, tehostetusta tai erityisestä tuesta tekee erityisvarhaiskasvatuksen koordinaattori. Hän lähettää päätökset salatulla turvasähköpostilla päiväkodinjohtajalle arkistoitavaksi.
Hallintopäätökset tekee erityisvarhaiskasvatuksen koordinaattori. Hän lähettää päätökset salatulla turvasähköpostilla päiväkodinjohtajalle arkistoitavaksi.