Kuvaus
Tekoälyn nopea kehittyminen ja tekoälysovellusten lisääntyminen edellyttää myös kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia kehittämään pedagogiikkaa, opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisen tukea sekä oppimisen ja osaamisen arviointia.
Tekoälyn toimintamallien ymmärtäminen ja sen vaikutusten hahmottaminen on lähtökohta tekoälyn vastuulliselle, turvalliselle ja innovatiiviselle käytölle. Tämä myös mahdollistaa tekoälyn käyttömahdollisuuksien ja sen rajoitteiden kriittisen arvioinnin sekä kokonaisvaltaisen pohdinnan hyödyistä ja haitoista. Tekoälyn käytön sopivuutta ja mahdollisia haittoja tulee arvioida eri tilanteissa. Tekoäly on tärkeää nähdä itsessään oppimisen kohteena. Oppijoita tulee muun muassa tukea kehittämään tekoälylukutaitoaan, tekoälyn käyttötaitojaan ja olemaan kriittisiä tekoälyn tuotoksia kohtaan oppijoiden ikä ja oppimisen tavoitteet huomioiden. Tekoälyjärjestelmiä käyttöönotettaessa on varmistettava, että käyttäjillä on käyttöönoton kannalta riittävä ymmärrys ja kyky tulkita sekä kriittisesti arvioida tekoälyn tuottamia tuotoksia.
Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan koulutuksen järjestäjän on tarjottava koulutuksessa käytettävät laitteet sekä tekoälyjärjestelmät, kuten tekoälyä hyödyntävät palvelut ja sovellukset. Henkilöstö ei voi velvoittaa oppijaa rekisteröitymään tai luomaan omaa tunnusta sellaiseen palveluun tai sovellukseen, joka ei ole koulutuksen järjestäjän tarjoama. Oppijaa ei myöskään voi velvoittaa ostamaan käyttöoikeuksia tällaisiin palveluihin tai sovelluksiin.
Jos tekoälyä hyödynnetään apuna arvioinnissa, osaamisen ja oppimisen arvioinnissa tulee noudattaa kunkin koulutusasteen ja -muodon opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteita sekä huomioida, että toiminta saattaa tekoälyasetuksen mukaan olla suuririskistä ja tämän myötä käyttöönottoon liittyy asetuksen mukaisia lisävelvoitteita. Vaikka tekoälyä hyödynnettäisiin apuna arviointiprosessissa, arviointiin liittyvien päätösten tekijän tulee olla arvioinnista vastaava ihminen, eikä arviointiin liittyvää päätöksentekoa voi ulkoistaa tekoälylle.
Tietosuoja, tietoturva ja tiedonhallinta
Henkilöstön tulee varmistaa koulutuksen järjestäjän antamista ohjeista, mitä tietoja on luvallista tallentaa tai syöttää tekoälyjärjestelmiin. Salassa pidettävää tietoa, ei-julkista tietoa tai henkilötietoja sisältävää aineistoa ei saa syöttää tekoälyjärjestelmään, ennen kuin koulutuksen järjestäjä on todennut järjestelmän olevan tietoturvan, tietosuojan ja tiedonhallinnan vaatimukset täyttävä ympäristö. Näitä tietoja ovat muun muassa nimi, henkilötunnus, sanalliset arvioinnit oppijoista, pedagogiset asiakirjat, terveystiedot ja uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät tiedot. On tärkeää huomioida, että henkilötietojen käsite on laaja ja se kattaa esimerkiksi myös oppijan kuvan ja äänen (kuten puhe tai laulu), kun kuva tai ääni on yhdistettävissä oppijaan. Järjestelmä voi myös kerätä laajasti erilaisia tietoja käyttäjästä ja järjestelmän käytöstä (mm. seurantateknologioiden avulla), jotka luokitellaan henkilötiedoksi.
Tekoälyjärjestelmän käyttäjillä eli koulutuksen järjestäjän henkilöstöllä tulee olla ymmärrys käsiteltävien tietojen julkisuudesta ja salassapidosta sekä minkälaisissa tekoälypalveluissa ja sovelluksissa niitä on turvallista käsitellä.
Tekijänoikeus
Teosten käyttäminen tekoälyn kouluttamisessa ilman teoksen tekijänoikeudenhaltijan lupaa on kielletty. Tekoälysovellukseen voi syöttää tekijänoikeussuojan ulkopuolella olevaa sisältöä, ja avoimia sisältöjä, joiden käytölle ei ole asetettu ehtoja. On olemassa runsaasti tekijänoikeudesta vapaata aineistoa (esim. CC0-lisensoidut aineistot), jotka soveltuvat tekoälyn opetus- ja koulutuskäyttöön.
Tekoälyn tuottama sisältö ei yleensä saa tekijänoikeussuojaa, koska se ei täytä ihmisen luovan työn kriteerejä. Lopullisen sisällön tulisi olla pääosin ihmisen luomaa ja ylittää teoskynnyksen edellyttämät vaatimukset, jotta sisältö saisi tekijänoikeussuojan.
Ohjeistus ja perehdytys
Kaupungin Helmi -Intrassa on koko kaupungin henkilöstön saatavilla kaupungin sisäisiä ohjeistuksia, mm. tekoälyn käyttöön, tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen. Helmi -Intrassa on kattavasti tarjolla erilaisia ammatillisia täydennyskoulutuksia, mm. Eduhousen kautta. Kaupungin henkilöstö suorittaa Navisec Flex- Tietoturvan ja tietosuojan oppimisympäristö-koulutuksen vuosittain. Uusien työntekijöiden perehdytys tapahtuu Intro-ohjelman avulla. Introon sisältyy kaupungin Helmi -Intrassa olevat ohjeistukset, mukaan lukien Mikkelin kaupungin sisäinen Tekoäly-ohje. Henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutuksiin ja työssä oppiminen ovat tärkeitä ammattitaidon kehittämisen ja ylläpitämisen kannalta. Lasten kanssa työskentelevällä henkilöstöllä tulee olla riittävän hyvät taidot lasten ohjaamiseen ja opettamiseen. Toimintaa ohjaavat asiakirjat, mm. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 ja Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (ja niiden täydennykset), ovat toiminnan perusta.
Mikkelin kaupungin tekoälyohjeistus on julkaistu ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Ohjeistuksessa on otettu huomioon ja linkitetty Opetushallituksen julkaisemat tekoälyohjeet. Ohjeistus korostaa tietohallinnon roolia mahdollistajana, mutta samalla riskien hallitsijana. Tietohallinnon tehtävänä on varmistaa, että tekoälyratkaisut ovat turvallisia, vastuullisia ja tukevat kaupungin strategisia tavoitteita. Ohje on pääasiassa tarkoitettu työntekijöille, mutta voidaan hyödyntää opetuksessa tarpeen mukaan. Tekoälyä saa ja tulee käyttää työskentelyn apuna, mutta tietoturva ja tietosuoja ovat ensisijaisia.
Valitettavasti tällä hetkellä oppilaiden ja opiskelijoiden käyttöön ei voida tarjota turvallista tekstiä tuottavaa tekoälyratkaisua. Tämä linjaus perustuu valtakunnallisiin sekä kansainvälisiin tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviin asetuksiin ja se on voimassa toistaiseksi. Tekoälyratkaisut käyttävät ja keräävät käyttäjistään henkilötietoja, ja tämä ei ole opetuksen järjestämisen tavoitteiden mukaista. Verkossa vapaasti käytettävät kielimallit ja tekoälyratkaisut ovat kuitenkin oppilaiden käytettävissä ja niiden käyttöä ei voida tai haluta estää.
On tärkeää, että tekoälyn ohjeistuksiin ja eettiseen puoleen tutustutaan ennen käyttöä. Tekoälyn käyttöä ohjaavat selkeät arvot ja periaatteet. Tietosuoja, tietoturva, käyttöoikeudet, riskiluokitus ja vaikutustenarviointi on otettava huomioon käytettäessä ohjelmistoja ja tekoälyä opetuksessa tai oppimisen apuna. Oppimisen arviointi ja tekoälyn käytön periaatteet tulee määritellä selkeästi. Tekoälyyn tulee suhtautua myös kriittisesti. Omien aivojen käyttöä ei saa unohtaa. Tiedon tulisi aina kulkea työntekijän tai oppijan omien aivojen kautta ja lähteet tulee tarkistaa.
Tehtyjä toimenpiteitä ja ehdotuksia jatkoon
Perusopetuksen digipolku on ollut käytössä 2016 alkaen ja sitä on kehitetty Perttu-työryhmän (Perusopetuksen TVT-ryhmä) ja opetussuunnitelmatyötä koordinoivan Tulevaisuuden koulu -ohjausryhmän johdolla. Nämä työryhmät seuraavat aktiivisesti kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tekoälyn opetuskäytön kehittämistä ja aiheeseen liittyvää eettistä keskustelua. Mikkelin perusopetuksessa on panostettu oppilaiden monilukutaidon (sisältäen peruslukutaidon lisäksi medialukutaidon, digitaalisen lukutaidon, kriittisen lukutaidon ja tekoälylukutaidon) sekä teknologisten valmiuksien oppimiseen digipolun jatkuvalla kehittämisellä. Tämä tulee näkymään konkreettisesti keväällä 2026 julkaistavassa uudessa digikartassa (laajennettu ja ajanmukaistettu digipolku) erilaisina suoraan opetukseen vietävinä tehtävinä ja harjoitteina eri luokkatasoille. Digikartta on luokkatasokohtainen oppimispolku monilukutaitoon, tietoteknisten asioiden harjoitteluun ja oppimiseen suunniteltu työkalu helpottamaan opettajan arkea sekä varmistamaan jokaisen oppilaan riittävät taidot median ymmärtämiseen ja tuottamiseen. Samalla sen avulla pyritään vastaamaan opettajien digitaitojen (sisältäen tekoäly) eriytymiseen antamalla valmiita tehtävämalleja ja toimintaideoita. Digikartan avulla pyritään estämään eriarvoistumista myös Mikkelin koulujen oppilaiden välillä. Henkilöstölle on järjestetty ja järjestetään koulutusta tekoälystä ja sen opetuskäytöstä yhdessä mm. Mikkelin kesäyliopiston kanssa. Näillä keinoin kehitetään yhtenäistä toimintakulttuuria ja käytänteitä tekoälyyn sekä oppimisen kohteena että työvälineenä perusopetuksessa.
Varhaiskasvatuksessa henkilöstön digitaalista osaamista on kehitetty tarjoamalla koulutuksia ja opastusta, pääsääntöisesti valtiolta saatujen hankerahoitusten turvin. Varhaiskasvatukseen on saatu seuraavat hankerahoitukset: OKM:n Varhaiskasvatuksen digitaalisen pedagogisen osaamisen vahvistaminen vuosille 2022-2023. OPH: n hankeavustus digitaalisten oppimisympäristöjen edistämiseen varhaiskasvatuksessa 2024-2026 (Etelä-Savon Digivaka 2024-2026). Tämä on yhteishanke Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen kaupunkien kanssa. Hankkeisiin on palkattu hanketyöntekijä. Etelä-Savon Digivaka 2024-2026 hankkeessa on tehty Mikkelin kaupungin Varhaiskasvatuksen digikartta (https://sites.google.com/sivistys.mikkeli.fi/mikkelin-vakan-digikartta/etusivu). Se sisältyy samassa hankkeessa tuotettuun hankekuntien yhteiseen digikarttaan, Etelä-Savon Digikartta (https://sites.google.com/edu.savonlinna.fi/digikartta-mkl-pmk-sln?usp=sharing). Digikartta sisältää mm. vinkkejä arjen toimintaan. Digikartta on julkaistu myös julkisella sivustolla aoe.fi.
Etelä-Savon Digivaka 2024-2026 hankkeen kautta tarjottiin syyskuussa 2025 etäkoulutus ”Tekoäly ja digipedagogiikka kasvatuksen ja koulutuksen arjessa – lainsäädännön velvoitteet ja suositukset ammattilaisille”. Varhaiskasvatusyksiköissä on henkilöstön keskuudesta nimetty digitutorit henkilöstön tueksi. Taavetti-työryhmä (Tieto-ja viestintätekniikan kehittäminen) on toiminut varhaiskasvatuksessa v. 2019 alkaen.
Varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa olisi tarve digityöntekijälle, joka tuntisi toimintaympäristön, sen vaatimukset, seuraisi alan kehitystä, opastaisi henkilöstöä, tekisi yhteistyötä it-asiantuntijoiden kanssa myös mm. sovellusten ja laitteiden hankintojen soveltuvuuden arvioinnissa.
Arjen työssä on koettu tärkeäksi it-asiantuntijoiden hyvä saavutettavuus, sujuva yhteistyö, nopea reagointi, erityisesti riskitilanteissa, ja myös asioiden ennakointi koko kaupungin tasolla.