Kuvaus
Perusopetuslakiin tuli merkittävä muutos 1.8.2025 alkaen. Oppimisen tuen uudistusta koskeva lain muutos (1090/2024) hyväksyttiin 30.12.2024 ja sen pääasialliset velvoitteet astuivat voimaan 1.8.2025.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan oppimisen tukea koskevan lakimuutoksen tavoitteena on ollut vahvistaa oppilaan oikeutta saada tarvitsemiaan tukimuotoja ja tukitoimia opetukseen osallistumiseksi, opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi sekä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Tukimuotojen ja tukitoimien järjestämistä pyrittiin yhtenäistämään valtakunnallisesti ja varmistamaan kouluille riittävät resurssit niiden toteuttamiseen. Uudistuksen keskiössä ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joihin lainsäädäntö jatkossa velvoittaa opetuksen järjestäjät. Uudistuksella vahvistetaan varhaisia tukitoimia, joiden avulla oppilas saa tukea oppimiseensa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä. Riittävästi ja oikea-aikaisesti kohdennetuilla tukimuodoilla arvioidaan voitavan vähentää vahvempien tukitoimien tarvetta pitkällä aikavälillä. Uudistuksen tavoitteena on vähentää myös opetushenkilöstön hallinnollista työtä tuen asiakirjojen valmistelussa.
Oppilaan saaman tuen suunnittelu ja päätöksenteko perustuu jatkossa konkreettisiin tukimuotoihin ja tukitoimiin, ei hallinnollisiin tuen tasoihin. Tukimuotojen ja tukitoimien toteutuksessa korostuu nykyistä vahvemmin suunnitelmallisuus ja ennakointi. Samanaikaisopetuksen ja opetushenkilöstön keskinäisen yhteistyön merkitys painottuu tuen toteutuksessa. Uudistuksen pääpaino on ryhmäkohtaisissa tukimuodoissa. Nämä muuttavat tuen painopistettä selvästi ennaltaehkäisevään suuntaan. Uudistuksen myötä vahvistetaan opetuksen laatua ja opetusryhmien työrauhaa lisäämällä myös pienryhmäopetusta jokaiseen kouluun. Pienryhmässä annettava opetus sisältyy sekä ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin että oppilaskohtaisiin tukitoimiin.
Laissa säädetään nykyistä tarkemmin oppilaan oikeudesta saada tukitoimia opetukseen osallistumiseksi ja perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Oppilaalla on aina ensisijaisesti oikeus ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat riittämättömiä, on oppilaalla oikeus saada lisäksi yksilöllisesti kohdennettuja oppilaskohtaisia tukitoimia.
Uudistuksen keskiössä ovat oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt, joihin lainsäädäntö jatkossa velvoittaa opetuksen järjestäjät. Opetuksen järjestäjän on varmistettava oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja järjestettävä ryhmäkohtaisia tukimuotoja osana koulun ja esiopetuksen perustoimintaa. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea esi- ja perusopetuksen toimintaa. Niillä tarkoitetaan opetusryhmien muodostamista siten, että opetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja opettajan on mahdollista huomioida opetusryhmän tarpeet riittävän hyvin ja luokka- tai ryhmäkohtaisten koulunkäyntiavustajien tai koulunkäynnin ohjaajien hyödyntämistä oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena.
Opetuksen järjestäjän on järjestettävä ryhmäkohtaisia tukimuotoja suunnitelmallisesti osana koulun perustoimintaa. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia tukimuotoja, joita annetaan erilaisin tarkoituksenmukaisin ryhmittelyin esimerkiksi samanaikais- ja yhteisopetuksena. Ne voi olla esimerkiksi joustavasti muodostettuja pienempiä ryhmiä. Pienemmän ryhmän kokoa ei määritellä valtakunnallisesti, vaan siitä päättää opetuksen järjestäjä lainsäädännön vaatimukset huomioon ottaen. Ryhmäkohtaisista tukimuodoista ei tehdä hallintopäätöstä. Opetuksen järjestäjän on varattava lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa yhteensä vähintään 0,122 opetustuntia/viikossa/koulun oppilas ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin. Ryhmäkohtaiset tukimuodot tulee huomioida paikallisessa tuntikehyksessä ja opettajien lukujärjestyksissä.
Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Yleinen tukiopetus on yleistä, kaikkiin oppiaineisiin tai oppimisen vaikeuksiin kohdentuvaa tukiopetusta. Tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeita ja reagoida niihin varhaisessa vaiheessa, sekä tunti- että henkilöstöresurssia kohdentamalla. Uutena velvoitteena tullut opetuskielen tukiopetus keskittyy kohdentamaan annetun tukiopetuksen suoraan opetuskielen oppimiseen. Opetuskielen tukiopetus ei ole peruskielitaidon opetusta, vaan tukea opetuskielen hallintaan. Yleistä tukiopetusta sekä opetuskielen tukiopetusta voidaan antaa joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä tai pienemmässä ryhmässä. Erityisopettajan opetus muun opetuksen yhteydessä on luonteeltaan tilapäisempää ja opetusryhmän tarpeisiin perustuvaa. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisopettajuuden avulla tai joustavasti pienryhmässä.
Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia viipymättä, jos ryhmässä toteutetut tukimuodot ovat riittämättömiä, ja niitä toteutettaessa tulee tehdä opettajien välistä yhteistyötä. Oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin on oppilaalla, jonka opinnot eivät ryhmäkohtaisista tukimuodoista huolimatta etene, tai jolla on ryhmäkohtaisista tukimuodoista huolimatta vaikeuksia osallistua opetukseen. Oppilaalle on annettava oppilaskohtaisia tukitoimia silloin, kun häntä ei voida riittävästi tukea ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai tukitoimia on tarpeen jatkaa säännöllisesti
Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa tai opetukseen osallistumisen edellyttämät oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet perusopetuslain 31 §:n nojalla annettuina.
Erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoitetaan vain erityisopettajan antamaa opetusta. Opetuksen etenemisen lähtökohtana on oppilaan yksilölliset tarpeet. Erityisopettaja antaa opetusta pääsääntöisesti pienryhmässä, mutta sitä voidaan toteuttaa osittain myös samanaikaisopetuksena toisen opettajan kanssa. Erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tarkoittaa, että esimerkiksi yhden oppiaineen opetustunneista alle puolet voi olla erityisopettajan opettamaa.
Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetuksella pienryhmässä tarkoitetaan yhden tai useamman oppiaineen opetusta kokonaan pienryhmässä. Erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa tarkoittaa oppilaan opetuksen järjestämistä erityisluokassa.
Osana uudistusta on tarkennettu opetusryhmien muodostamista koskevaa sääntelyä oppilaan omassa koulussa ja luokassa toteutettavan tuen mahdollistamiseksi. Nykyisin perusopetusasetuksessa olevat erityisluokkien ryhmäkokoja koskevat säännökset on nostettu lain tasolle. Säädetään lisäksi, että yhden opettajan opettamassa opetusryhmässä saa olla enintään 5 oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa.
Oppimisen tukea koskevan perusopetuslain muutosten toteuttamista varten kunnille osoitettiin myös rahoitus. Kuten tehdyssä valtuustoaloitteessa todetaan, lakiuudistus valmistui nopealla aikataululla eikä sen lopullisista kirjauksista, velvoitteista ja niiden kustannusvaikutuksista ollut vielä tietoa siinä vaiheessa, kun vuoden 2025 talousarviota käsiteltiin ja hyväksyttiin. Tästä syystä perusopetuksen henkilöstökulut tulevat todennäköisesti ylittymään vuonna 2025, jotta lain velvoitteisiin voidaan vastata.
Lukuvuosi 2025-2026 tulee olemaan siirtymäkausi, jonka aikana oppilaiden tukea koskevat päätökset tehdään uuden lain mukaisesti. Velvoitteena on ennen oppilaskohtaiseen tukeen siirtymistä antaa oppilaille ryhmäkohtaista tukea vähintään 0,122 opetustuntia viikossa/koulun oppilas. Tällä hetkellä tämä minimi täyttyy Mikkelin perusopetuksessa ja siihen on myös vuoden 2026 talousarvioesityksessä varauduttu. Säästövelvoitteen edellytykset huomioiden tuohon minimiin päästään osittain muita määräaikaisia tehtäviä vähentämällä.
Kun nyt on siirrytty aikaisemmasta kolmeportaisen tuen järjestelmästä ryhmäkohtaiseen ja oppilaskohtaiseen tukeen, oppilaiden tukea koskeva päätöksenteko on myös muuttunut. Oppilaskohtaisen tuen päätökset ovat vasta valmistelussa sen jälkeen, kun ensiksi saadaan kokemukset ryhmäkohtaisen tuen vaikuttavuudesta. Näin ollen tässä vaiheessa ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni oppilas tulee siirtymään oppilaskohtaiseen tukeen ja kuinka moneen opetusryhmään on jatkossa tulossa yli viisi oppilaskohtaisessa tuessa olevaa oppilasta. Yhdellä opettajalla voi olla ryhmässään enintään viisi oppilasta, jotka saavat oppilaskohtaisena tukitoimena erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetusta pienryhmässä tai erityisluokanopettajan opetusta erityisluokassa. Jos ryhmään tulee yli viisi ko. oppilasta, ryhmä on lain mukaan jaettava tai siihen on palkattava toinen opettaja. Tähän ei ole vielä tässä vaiheessa voitu vuoden 2025 talousarviossa eikä vuoden 2026 talousarvioesityksessä varautua ja tämä voi aiheuttaa ylityspainetta henkilöstökuluihin myös vuonna 2026.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Sivistyslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle yllä esitetyn vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.