Kuvaus
Ilmanlaadulle uudet raja-arvot ja tavoitteet
Suomessa hyvälle ilmanlaadulle on annettu vaatimukset ympäristölainsäädännössä. Keväinen katupöly on edelleen haastavimpia ilmansuojelun ongelmia Suomessa, vaikka sen vähentämiseksi on tehty runsaasti työtä monissa kunnissa. Muita ilmanlaatuhaasteita aiheuttavia päästölähteitä ovat esimerkiksi puunpoltto pientaloissa ja liikenne. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 102 §:n mukaan kunnan on varauduttava toimiin, joilla estetään ilmanlaadun raja-arvojen ylittyminen kunnan alueella.
EU:n uudistettu ilmanlaatudirektiivi tuli voimaan 10.12.2024, ja se tulee toimeenpanna kansallisesti kahden vuoden kuluessa. Ilmanlaadun raja-arvot tiukkenevat vuonna 2030, mutta jo vuodesta 2026 lähtien kuntien on verrattava oman alueensa ilmanlaatua uusiin raja-arvoihin. Etenkin hengitettävien hiukkasten (PM10 ) raja-arvon tiukentuessa voivat uudet normit ylittyä monin paikoin Suomessakin. Katupöly on merkittävä hengitettävien hiukkasten lähde. Suurimmissa kaupungeissa myös typenoksidien pitoisuudet voivat nousta niin korkeiksi, että pitoisuudet saattavat olla lähellä uusia normeja. Merkittävin typenoksidien päästölähde on liikenne. Myös puun pienpoltto tiheästi asutuilla pientaloalueilla voi vaikuttaa ilmanlaatuun paikallisesti niin merkittävästi, että pitoisuudet ylittävät uuden bentso(a)pyreenin raja-arvon.
Jos vuodesta 2026 lähtien uudet ilmanlaatunormit ylitetään (sallitut ylityskerrat huomioiden), on kunnissa laadittava toimenpidesuunnitelma ilmanlaadun parantamiseksi. Suunnitelmassa tulee kuvata, kuinka ilmanlaadun raja-arvot saavutetaan viimeistään vuonna 2030. Ilmanlaatudirektiivi ja myöhemmin voimaan tulevat ympäristönsuojelulain muutokset ja ilmanlaatuasetus asettavat vaatimukset suunnitelmien sisällölle ja aikataululle.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana missään Suomen kunnassa ei ole tarvinnut laatia pakollisia ilmanlaatusuunnitelmia, koska raja-arvoja ei ole ylitetty. Nyt tilanne on muuttumassa, koska raja-arvot tiukentuvat. Jos kunnan tarvitsee laatia ilmanlaatusuunnitelma ja toteuttaa sen mukaiset toimenpiteet, se edellyttää kunnilta resursseja. Kustannuksia aiheuttavat asiantuntijoiden työaika, päästöjen mallintaminen, toimenpidevaihtoehtojen kartoittaminen, mahdolliset toimenpiteisiin liittyvät investoinnit ja ilmanlaadun lisämittaustarpeet.
Parasta olisi, jos kunnissa olisi mahdollista ennalta ehkäistä ilmanlaatunormien ylittyminen ja siten välttää suunnitelman laatimisvelvollisuus. Keinoja ilmanlaadun parantamiseksi ovat mm. katupölyn tehokas torjunta ja pienpolton ja liikenteen päästöjen hallinta. Katupölyä voidaan torjua hiekoitusmateriaalin oikeaoppisella valinnalla, täsmähiekoituksella, lumen ja hiekan poiskuljetuksella talven aikana, oikea-aikaisella hiekan poistolla ja katujen pesulla. Pienpolton päästöjä voidaan vähentää tiedottamalla hyvistä puunpolttotavoista ja pitämällä tulisijat hyvässä kunnossa. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi tärkeää on edistää vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä, oikeita rengasvalintoja ja julkisen liikenteen käyttöä.
Eläinlääkäritilanne
20.10.25 alkaen meillä on toistaiseksi normaaliresurssi Mikkelin seudun eläinlääkäripäivystyksessä. Päivystykseen osallistuu viisi kaupungineläinlääkäriä sekä jonkin verran käytämme myös ulkopuolisia viikonloppupäivystäjiä. Kaupungineläinlääkärin viransijainen saatiin valittua Mikkelin vastaanotolle 13.10.25 alkaen.