Kaupunkikehityslautakunta, kokous 10.6.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 69 Oikaisuvaatimus hulevesimaksusta kiinteistö 491-513-1-25

MliDno-2025-1150

Valmistelija

  • Pekka Kammonen, kaupungininsinööri, Pekka.Kammonen@mikkeli.fi
  • Sami Kaipainen, yhdyskuntatekniikan valvoja, sami.x.kaipainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kiinteistön 491-513-1-25 haltija on tehnyt kaupunkikehityslautakunnalle oikaisuvaatimuksen kaupungininsinöörin viranhaltijapäätöksestä 19.3.2025 §5,​ jolla kohtuullistamisvaatimus kyseistä kiinteistöä koskevasta hulevesimaksulaskusta on hylätty. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn 14 päivän määräajan kuluessa. Kiinteistölle 491-513-1-25 osoitetusta hulevesimaksulaskusta oli saapunut sähköinen muistutus 18.03.2025. Muistutuslomakkeen liitteenä ei ollut dokumentteja, mutta valokuvat kohteesta toimitettiin sovitusti sähköpostitse 25.3.2025. Rakennusvalvonta kävi myös kohteessa tontinhaltian pyynnöstä toteamassa tilanteen ja on antanut näkemyksen pintaolosuhteista. Muistutuksessa on pyydetty hulevesimaksun puolittamista, koska tontti on sora- ja hiekkapinnalla ja hulevedet imeytyvät tontilla.

Muistutuksen johdosta on 19.3.2025 tehty viranhaltijapäätös,​ jossa on päätetty,​ ettei hulevesimaksua voida esitetyillä perusteilla kohtuullistaa. Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta on päätöksellään 26.1.2021 hyväksynyt hulevesimaksun vaikutusalueen,​ perusteet ja taksan. Päätöksen kohdassa 4 on mainittu ne perusteet,​ joilla hulevesimaksua voidaan kohtuullistaa. Asia on kerrottu viivytyksen/imeytyksen osalta päätöksessä näin: Alennusta hakiessaan kiinteistön omistajan on osoitettava rakennusvalvonnan hyväksymien kuvien perusteella rakennettu hulevesien viivytys/imeytys omalla kiinteistöllään. Hulevesien imeyttäminen ei saa aiheuttaa haittaa naapureille. Kiinteistöllä muodostuvista hulevesistä tulee imeyttää vähintään 50 %.

Mikkelin kaupunkikehityslautakunta on vastaavasti päätöksessään 5.11.2022 linjannut, että hulevesimaksua voidaan kohtuullistaa, mikäli kiinteistön hulevesistä imeytetään/viivytetään vähintään 50%, eikä hulevesistä ole haittaa naapureille.

Kaupungininsinöörin viranhaltijanpäätöksestä 5 § tehdyssä oikaisuvaatimuksessa on kerrottu, että hulevedet imeytetään tontilla ja rakennusvalvonta lähettää valokuvat, kun saa ne tarkistettua ja annettuaan lausunnon.

Pelkän sora-, hiekka- tai nurmipintaisen alueen ei katsota olevan sellainen hulevesien imeytysjärjestelmä,​ joka oikeuttaisi lautakunnan päätöksessä tarkoitettuun maksun kohtuullistamiseen. Hyväksyttäviä imeytysjärjestelmiä ovat esimerkiksi rakennetut kivipesät,​ imeytyskaivot,​ imeytyskentät,​ hulevesikasetit ja viivytysaltaat. Oikaisuvaatimuksessa tarkoitetulla kiinteistöllä ei tällaisia rakenteita ole. Mikäli pelkkä nurmialue hyväksyttäisiin sellaisenaan imeytysjärjestelmäksi, niin mm. suurin osa omakotitonteista tulisi täyttämään myös kohtuullistamisen ehdot viivytyksen/ imeytyksen osalta. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää edellä esitetyillä perusteilla hylätä oikaisuvaatimuksen,​ joka on tehty kiinteistön 491-​513-1-25 hulevesimaksun kohtuullistamista koskevasta kaupungininsinöörin viranhaltijapäätöksestä 19.3.2025 § 5.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, kaupungininsinööri, yhdyskuntatekniikan valvoja, Infa- ja viheraluepalveluiden toimistosihteerit

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.