Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 15.5.2025

Kuvaus

Mikkelin kaupunki on asettanut vuonna 2021 hyväksytyssä ilmasto-ohjelmassa tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kansallisen tavoitteen mukainen ja vertailuvuotena käytetään vuotta 1990. Hiilineutraalisuus syntyy siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 70 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2035 mennessä ja loput 30 % päästöistä sidotaan maankäyttösektorin hiilinieluihin. Käytännössä suurin osa nieluista tarkoittaa metsiä. Metsäisenä kaupunkina Mikkelillä on hyvät mahdollisuudet tavoitetta suurempaankin hiilen sitomiseen mutta toisaalta hakkuusuhdanteet ovat viime vuosina olleet korkealla, mikä hiilitaseen kannalta huonoimmassa tapauksessa tarkoittaa sitä, että nielut muuttuvat päästöiksi.

Mikkelin kaupunki on arvioinut hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista nielujen kannalta tilaamalla kaksi erillistä selvitystä siitä, miten Mikkelin hiilinielut ja maankäyttösektorin hiilensitomiskyky kehittyvät nykypäivästä vuoteen 2035, ja pystyykö maankäyttösektori sitomaan jäljellä olevat päästöt vuonna 2035, jos päästöjä on muutoin pystytty vähentämään 70 % vuoden 1990 tasosta. Toinen selvityksistä tilattiin Tapio Palvelut Oy:ltä ja se koski pelkästään Mikkelin kaupungin omistamia metsiä. Toisessa, Sitowiseltä tilatussa selvityksessä, arviointiin kaikkien Mikkelin kaupungin alueella olevien metsien ja muiden maankäyttösektorin alueiden hiilinielujen kehittymistä vuoteen 2035 mennessä. Selvitykset ovat valmistuneet keväällä 2025.

Mikkelin päästöjen kehittymistä tarkasteltiin Suomen ympäristökeskuksen päästöskenaarioiden avulla (www.hiilineutraalisuomi.fi). Jos Mikkelin päästöt vähenevät ns. perusskenaarion mukaisesti eli siten kuin päästöjen nykytilanteessa odotetaan vähenevän, Mikkelin päästövähenemä vuoteen 2035 mennessä on 68,8 % (vuoden 1990 tasosta). Perusskenaarion lisäksi tarvittava päästövähennys on 5,7 kt CO₂ ekvivalenttia, jotta päästään 70 %:n päästövähenemään.

Päästöjen kehityksen arviointia:

Mikkelin päästöt vuonna 1990:                     492,2 kt CO₂ e

Mikkelin päästöt vuonna 2022:                     269,7 kt CO₂ e (-45,2 %)

Mikkelin päästöt vuonna 2035:                     147,7 kt CO₂ e (-70 %, tavoite)

Mikäli päästövähennystavoitteeseen päästään, nieluihin sidottava päästömäärä vuonna 2035 on 147,7 kt CO₂ e. Jos päästövähennystavoitteeseen ei päästä, voidaan hiilineutraalisuustavoite kuitenkin saavuttaa, jos hiilinielut riittävät sitomaan kaikki jäljellä olevat päästöt. Koska päästövähennystavoite on lähellä perusskenaarion mukaista päästöjen kehitystä, päästövähennystavoitteeseen pääseminen on todennäköistä, jolloin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisen kannalta nielujen kehittyminen on avainasemassa.

Tarjouspyynnössä hiilinielujen kehittymistä pyydettiin arvioimaan erikseen kolmea vaihtoehtoista hakkuuskenaariota käyttäen. Mikkelin kaupungin omistamien metsien osalta perusskenaariona käytettiin Mikkelin uudessa metsäsuunnitelmassa esitettyä hakkuusuunnitelmaa. Tausta-aineistona käytettiin uutta metsäsuunnitelmaa varten vuonna 2024 kerättyä kaupungin metsäomaisuuden inventointiaineistoa. Muilta osin laskennoissa hyödynnettiin valtakunnallista avointa metsävaratietoa. Tapio Palvelut Oy:n tekemässä laskennassa arvioitiin, miten Mikkelin kaupungin omistamien metsien hiilivarasto ja hiilensidonta kehittyvät vuoteen 2034 mennessä, sekä pidemmällä, 50 vuoden aikajänteellä. Laskennassa huomioitiin ainoastaan tuottavat metsämaan kuviot. Mikkelin kaupunki omistaa metsää 6740 ha, josta 6338 ha lasketaan tuottavaksi metsämaaksi. Laskenta perustui Luonnonvarakeskuksen MOTTI-kasvumalleihin, sekä Ilmatieteen laitoksen Yasso15 -maaperän hiilenkiertomalliin, joiden avulla ennustettiin puuston ja maaperän hiilivaraston kehitystä vuoteen 2074 saakka. Tarkastelussa huomioitiin puuston ennustettu kasvu, luonnonpoistuma, hakkuupoistuma sekä maaperän hiilivarastojen kehitys.

Perusskenaariossa tarkasteltiin kaupungin nykyisen toimintamallin ja uuden metsäsuunnitelman mukaisten toimenpiteiden vaikutuksia metsien ja niiden hiilitunnusten kehittymiseen. Vuotuiseksi hakkuumääräksi talous- ja taajamametsissä asetettiin noin 21 000 – 22 000 m³ vuodessa, mikä vastaa noin 55 % puuston kasvusta MOTTI-malleihin perustuvan tilavuuden ja kasvunlaskennan perusteella. Lisättyjen hakkuiden skenaariossa vuotuinen hakkuumäärä asettui noin 28 000 m³:iin vuodessa, kun uudishakkuiden ylärajaksi asetettiin 55 ha vuodessa ja muut hakkuiden rajoitteet huomioitiin (mm. ranta-alueet ja taajamametsät). Lisätyn suojelun ja kevennettyjen hakkuiden skenaariossa lisättiin suojelualueiden ja vapaaehtoisen suojelun piirissä olevien metsien pinta-alaa siten, että Mikkelin kaupungin metsävarojen inventoinnin yhteydessä todetut potentiaaliset METSO -ohjelmakohteet merkittiin laskennassa suojelukohteiksi eikä niille kohdistettu metsänhoito- tai hakkuutoimenpiteitä. Lisäksi talous- ja taajamametsien hakkuumäärää pienennettiin myös muilta osin siten, että kokonaishakkuumääräksi muodostui noin 20 000 m³.

Kaikissa skenaarioissa puuston määrän ennustetaan kasvavan koko 50 vuoden tarkastelujakson ajan. Puuston tilavuus kasvaa eniten lisätyn suojelun ja kevennettyjen hakkuiden skenaariossa, jossa puuston tilavuuden muutoksen ensimmäisellä 10-vuotiskaudella ennustetaan olevan noin 160 140 m³. Vastaava tilavuuden muutos perusskenaariossa on 130 780 m³ ja lisättyjen hakkuiden skenaariossa 73 450 m³. Myös hiilivarasto kasvaa kaikissa skenaariossa koko 50-vuotisen laskentajakson. Nykytilassa puuston laskennallinen hiilivarasto on noin 1,33 miljoonaa t CO₂ ekvivalenttia, ja sen kehitys korreloi voimakkaasti puuston tilavuuden kehityksen kanssa. Näin ollen tilavuuden tapaan suurinta puuston hiilivaraston kasvu on lisätyn suojelun ja kevennettyjen hakkuiden skenaariossa. Ensimmäisen 10 vuoden aikana puuston hiilivaraston ennustetaan kasvavan perusskenaariossa 130 740 t CO₂ e, lisättyjen hakkuiden skenaariossa 72 190 t CO₂ e ja lisätyn suojelun ja kevennettyjen hakkuiden skenaariossa 150 190 t CO₂ e.

Puuston kasvun ennustetaan nopeutuvan kaikissa skenaarioissa tarkastelujaksolla 2025-2034 ja alkavan sitten hidastua. Kasvun hidastuminen on voimakkainta lisättyjen hakkuiden skenaariossa. Myös puuston vuodessa sitoman hiilen määrä kasvaa ensin mutta alkaa pienentyä ensimmäisen 10 vuoden jälkeen. Kasvu, hakkuupoistuma ja luonnonpoistuma huomioiden puusto toimii kaikissa skenaarioissa jaksolla 2025-2074 hiilinieluna, eli hiiltä sitoutuu vuosittain poistumaa enemmän. Suurin hiilinielu on lisätyn suojelun ja kevennettyjen hakkuiden skenaariossa, ja lähes samalla tasolla perusskenaariossa. Lisättyjen hakkuiden skenaariossa hiilinielu on huomattavasti alhaisempi. Lisättyjen hakkuiden skenaariossa sekä kasvun että hiilitunnusten kehitys on vertailuskenaarioita selvästi heikompaa, joten Tapion tekemän laskelman perusteella hakkuumäärän lisääminen ei ole kestävä ratkaisu. Tulosten perusteella vaikuttaa myös siltä, että suojelualueiden lisääminen siten kuin lisätyn suojelun skenaariossa on mallinnettu, ei vaikuttaisi merkittävästi nykyisen hakkuumäärän ylläpitämisen edellytyksiin. Toisaalta maltillisella hakkuutason laskulla voitaisiin saavuttaa positiivisia hiilivaikutuksia.

Sitowisen laatimassa selvityksessä arvioitiin Mikkelin hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista hiilinielujen kannalta huomioiden laskennassa kaikki Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevat ns. maankäyttösektorin alueet eli metsät, maatalousmaat ja muut kasvillisuutta sisältävät alueet. Hiilivarastojen ja -nielujen kehittymistä arvioitiin nykyhetkestä vuoteen 2035 saakka kolmella erilaisella skenaariolla. Perusskenaariona oli skenaario, jossa Mikkelin kaupungin omistamissa metsissä noudatetaan kaupungin metsäsuunnitelmaa vuosina 2025-2034, ja muille kuin kaupungin omistamille metsille sovelletaan Tapion hyvän metsähoidon suosituksia. Perusskenaariossa vuotuisesta kasvusta kaupungin omistamissa metsissä hakataan noin 55 %. Kevennettyjen hakkuiden skenaariossa kaupungin omistamissa metsissä vuotuisesta kasvusta hakataan noin 46 %, ja lisättyjen hakkuiden skenaariossa kaupungin omistamissa metsissä vuotuisesta kasvusta hakataan 100 %, ja muille kuin kaupungin omistamille metsille sovelletaan Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaisia toimenpiteitä. Koska skenaarioiden väliset erot kohdistuvat pelkästään kaupungin omistamiin metsiin, joiden osuus kaupungin alueella olevasta koko metsämaapinta-alasta on vain noin 3 %, skenaarioiden väliset erot jäävät metsänkäsittelyn osalta vähäiseksi. Tähän laskentaan sisältyneiden metsäalueiden kokonaispinta-ala on 322 700 ha.

Metsien hiilivarastojen ja -nielujen kehitystä simuloitiin Sitowisen tekoälypohjaisella kasvumallilla, joka hyödynsi kaupungin omia metsävaratietoja ja metsäsuunnitelmassa esitettyä hakkuusuunnitelmaa. Perusskenaariossa Mikkelin alueen hiilinielut kasvavat vuoteen 2033 asti, minkä jälkeen ne lähtevät pienemään. Laskennassa tarkastellut alueet toimivat kuitenkin hiilinieluina koko tarkastelujakson ajan. Viimeisin kasvihuonekaasupäästöjen laskentatulos on vuodelta 2022. Mikkelin päästöt vuonna 2022 olivat noin 270 kt CO₂ ekvivalenttia. Tällä hetkellä metsien ja kasvillisuuden sitoman hiilen määrän arvioidaan olevan suurempi kuin Mikkelin päästöt. Perusskenaarion mukaisella hiilinielun kehityksellä ja asetetun tavoitteen mukaisella kasvihuonekaasupäästöjen vähenemällä Mikkeli olisi hiilineutraali myös vuonna 2035.

Päätösehdotus

Esittelijä

Lautakunta merkitsee Tapio Palvelut Oy:n ja Sitowisen tekemät hiilinielu- ja hiilitaselaskelmat tiedoksi.