Kuvaus
Yksityisten päiväkotien palvelusetelikäsikirja on laadittu vuodesta 2016 alkaen Mikkelin kaupungin ja yksityisten päiväkotien palvelusetelijärjestelmän menettelytapaohjeeksi. Käsikirjan ajantasaisuuden varmistamiseksi sitä tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti palveluntuottajan, asiakkaan ja kaupungin näkökulmasta. Käsikirja on päivitetty viimeksi kasvatus- ja opetuslautakunnassa 29.6.2023 (63 §).
Käsikirjaan esitetään muutoksia alalukuihin: 1., 2., 3., 3.6., 4.3., 10.1., 11.1., 11.2., 12., 13., 14., ja Liite 2.
1. Käsikirja ja palveluseteli. Ehdotetaan alla olevia lisäyksiä.
Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneisiin ehtoihin, tulee siitä ilmoittaa kaupungille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa muutosilmoituksen vastaanottamisesta. Kaupunki aloittaa neuvottelut kyseessä olevan yrityksen kanssa. Sähköposti voi toimia kirjallisena ilmoituksena. Mikäli Mikkelin kaupungille ei toimiteta edellä mainittua kirjallista ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita sääntöjä.
Käsikirja on nähtävillä Mikkelin kaupungin internet sivuilla, ja siten myös varhaiskasvatuspaikkaa hakevien asiakkaiden saavutettavissa.
PALVELUSETELI. Ehdotetaan Palvelusetelin määritelmä palautettavaksi käsikirjaan.
Palvelusetelillä voidaan järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja täydentäen kunnan omaa palvelutuotantoa. Palvelusetelin käytöstä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetussa laissa (569/2009). Lakia sovelletaan tässä käsikirjassa ainoastaan yksityisestä päiväkodista hankittavaan varhaiskasvatuslain 12§:n mukaiseen kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) 5§, Varhaiskasvatuksessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukainen palveluseteli. Käytettäessä palveluseteliä palvelujen järjestämistapana, kunnan ja palvelutuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta.
2. Määritelmät. Ehdotetaan kohtiin Palveluseteli ja Omavastuuosuus alla olevia tarkennuksia.
Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sitoumusta suorittaa tietty sen ennalta määräämä rahamäärä palveluntuottajalle niiden kustannusten korvaamiseksi, joita palveluntuottajalle on aiheutunut asiakkaalle tuotetusta palvelusta. Varhaiskasvatuksessa voidaan antaa palvelun käyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukainen palveluseteli (varhaiskasvatuslaki 5§), vaikka varhaiskasvatusta ei lueta enää sosiaalipalveluksi. Palvelusetelillä kunta on velvollinen suorittamaan hyväksymälleen yksityiselle palveluntuottajalle korvausta enintään palvelusetelin arvoon saakka. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi, palvelusta sovittaessa. Kyse on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus.
Omavastuuosuudella kohtaan ehdotetaan alla olevaa lisäystä.
Omavastuunlisä on veloitettavissa kaikilta asiakkailta, myös niiltä joiden varhaiskasvatusmaksuksi on tulorajojen perusteella määritetty 0 euroa.
3. Palvelun tuottamisen edellytykset. Ehdotetaan alla olevaa lisäystä.
Palveluntuottaja voi liittyä Luotettava Kumppani / Vastuu Group.fi ohjelmaan. Jos palveluntuottajan tilinpäätöstiedot ei päivity VastuuGroupiin, tai yritys ei ole liittynyt ko. ohjelmaan, niin palveluntuottaja toimittaa yrityksensä tilinpäätöstiedot varhaiskasvatusjohtajalle muulla tavoin heti tilinpäätöksen valmistuttua.
3.6. Asiakaspalautteen kerääminen. Muutos tekstiin, edellyttää osallistumaan.
Kaupunki edellyttää palveluntuottajia osallistumaan palveluseteliasiakkaita koskeviin asiakaspalautekyselyihin. Kyselyistä tiedotetaan etukäteen ja ne suoritetaan yhdessä palveluntuottajien kanssa. Kyselyjen tulokset toimitetaan palveluntuottajille tiedoksi ja käytettäväksi.
4.3. Lapsen tarvitsemat tukitoimet. Hallintopäätöksen tekijän muutos
Hallintopäätöksen tehostetusta tai erityisestä tuesta tai mahdollisista yleisen tuen tukipalveluista tekee erityisvarhaiskasvatuksen koordinaattori.
10.1. Palveluseteliin oikeutetut asiakkaat. Tarkennus tekstiin.
Toisessa kunnassa kirjoilla oleva asiakas ei ole myöskään oikeutettu Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin vaan niistä vastaa lapsen kotikunta.
11.1. Päätös tulosidonnaisen palvelusetelin arvosta. Tarkennus tekstiin.
Mikkelin kaupunki ei järjestä varahoitoa yksityisen päiväkodin ollessa suljettuna.
11.2. Asiakkaan palvelusetelin arvon tarkistaminen. Tarkennus tekstiin.
Asiakkaan tulee ilmoittaa oma-aloitteisesti palvelusetelin arvoon vaikuttavista muutoksista palvelusetelistä päättäneelle viranomaiselle, ja yksityisen päiväkodin johtajalle, jos tulot, perhesuhteet (esim. perheen koko muuttuu sisarusten syntymän tai avioliiton/avoliiton vuoksi tai lapsen huoltajuus muuttuu). Uutta palvelusopimusta ei tarvita.
12. Palveluntuottajan hinnat. Vaanan (Smartum) irtisanomisesta johtuva muutos, palveluntuottaja ei enää hyväksytä palveluhinnastoa verkkopalvelussa vuosittain.
Palveluntuottaja voi tarkistaa omavastuunlisää kerran vuodessa, huhtikuun loppuun mennessä. Palvelutuottaja sitoutuu ilmoittamiinsa palveluhintoihin toimintavuodeksi (1.8.-31.7.) kerrallaan.
13. Palvelusetelin arvon veloitus Mikkelin kaupungilta. Vaanan sopimuksen irtisanomisesta johtuva muutos.
Vaanan (Smartum) sähköinen maksujärjestelmä palvelusetelin maksuliikenteessä on irtisanottu 18.10.2024, irtosanomisaika on kolme kuukautta. Vaana ilmoitti kaupungille 19.9.2024 saapuneella sähköpostilla seuraavaa: ”Palveluprovisioidemme hinnat nousevat 21.10.2024 alkaen. Uusi provisiohinta palveluntuottajille on 3,00 %. Tämä hinnankorotus johtuu yleisestä kustannustason noususta.”
Vuodesta 2016 alkaen provisiohinta oli ollut 0,7%. Kaupunki päätyi irtisanomaan sopimuksen palveluntuottajilta tulleiden yhteydenottojen vuoksi. Tämän jälkeen kaupunki on selvitellyt erilaisia vaihtoehtoja ja pyytänyt yrityksiltä tarjouksia. On selvitelty sekä vastaavaa maksuliikenteen sähköistä järjestelmää, että Mikkelin kaupungilla käytössä olevaa Daisy toiminnanohjausjärjestelmässä olevien tietojen käytön hyödyntämistä laskutuksessa. Kaupunki toimittaa palveluntuottajille erillisen palvelusetelin arvon veloitusta koskevan ohjeen.
Ehdotus tekstiksi:
Mikkelin kaupunki ei hyväksy laskutuslisää tai toimistomaksua palveluntuottajan laskuttaessa kaupunkia tai asiakasta.
Palvelusetelin tulee olla myönnetty lapselle ennen varhaiskasvatuksen aloitusta. Palvelusetelin maksu alkaa siitä päivästä, kun lapsi tosiasiallisesti aloittaa varhaiskasvatuksen. Lapsen aloittaessa tai lopettaessa kesken kuukauden, niin palvelusetelin arvo määräytyy toteutuneiden läsnäolojen mukaan. Ensimmäinen ja viimeinen varhaiskasvatuspäivä on aina arkipäivä.
Laskutusperuste muodostuu voimassa olevasta palvelusetelistä ja lapsen sijoituspäätöksestä. (Liite 1.Mikäli lapsi, jolle on myönnetty korotettu palveluseteli, on lomalla/poissa varhaiskasvatuksesta vähintään kalenterikuukauden maksetaan iän- ja palvelutarpeen mukainen palvelusetelin arvo, ei korotettua palveluseteliä).
Palveluntuottaja laskuttaa Mikkelin kaupunkia kerran kuukaudessa, jälkikäteen, Mikkelin kaupungin palvelusetelin laskutusta koskevan ohjeistuksen mukaisesti.
Lasku tulee lähettää kaupungille seuraavan kuukauden 10.päivään mennessä. Maksuehto on 14 pv hyväksyttävän laskun saapumisesta lukien. Myöhästyneelle maksusuoritukselle maksetaan korkolain mukainen vuotuinen viivästyskorko.
Mikkelin kaupungin varhaiskasvatukselle osoitettava lasku lähetetään sähköiseen laskutusosoitteeseen.
Laskutusosoite verkkolaskuille:
Verkkolaskuosoite: 003701651163
Verkkolaskuoperaattori: Basware Oyj
Operaattorin välittäjätunnus: BAWCFI22
Kaupungin Y-tunnus: 0165116-3
14. Käsikirjassa viitattu lainsäädäntö. Ehdotus lisäyksestä
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110922
Liite 2. Kasvun ja oppimisen tuki päiväkotitoiminnassa. Täsmennyksiä tekstiin, ja suomi toisena kielenä kohtaan lisäyksiä
1. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut, kun yksityisellä palveluntuottajalla on käytettävissä ”työssäkäynti”alueellaan (noin 2h ajomatkan etäisyydellä) riittävästi varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluita
Kun palveluntuottaja tuottaa itse varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) palvelut, niin tällöin hän vastaa henkilöstön pedagogisesta ohjauksesta ja järjestää palaverin perheen kanssa, jossa otetaan huoli lapsesta puheeksi. Huolen puheeksi otossa käytetään Mikkelin kaupungin lomaketta tuen suunnittelua varten ja ollaan yhteydessä Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajaan. Palveluntuottajan veo osallistuu monialaisiin palavereihin lapsen tuen järjestämiseksi ja yhteistyössä Mikkelin kaupungin veon kanssa palveluntuottajan veo järjestää monialaiset palaverit päiväkotiin. Esityksen korotetusta palvelusetelistä tekee Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettaja.
Esityksen hallintopäätöstä varten varhaiskasvatuksessa laatii päiväkodin varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Hallintopäätökset yleisen tuen tukipalveluista, tehostetusta tai erityisestä tuesta tekee erityisvarhaiskasvatuksen koordinaattori. Hän tulostaa päätökset ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimittaa päätökset päiväkodinjohtajalle arkistoitaviksi.
3.1. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut lapselle, jolle ei vielä korotettua seteliä, mutta josta huoli herännyt henkilöstöllä:
Lapsen kehityksen ja oppimisen tilannetta käydään läpi yhteistyössä päiväkodin henkilöstön ja huoltajien kanssa. Tuen tarpeen määrittelyssä henkilöstö käyttää hyödyksi ” Yleisen tuen pedagogiset järjestelyt”-lomaketta. Tämän jälkeen päiväkodista otetaan yhteyttä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan, joka toimittaa päiväkotiin ” Yhteydenotto - lomake veoon” – lomakkeen täytettäväksi. Kun lomake on toimitettu veolle, niin veo aloittaa työskentelyn lapsen tuen arvioimiseksi.
Ryhmän henkilöstön vastuulla on ”yhteydenottolomake lasten kuntoutustiimiin”-lähetteen laatiminen liittyen lapsen tuen tarpeen selvittelyyn.
Tarvittaessa veo antaa tähän konsultaatioapua. Hän myös allekirjoittaa lähetteen ja toimittaa sen perhetalolle.
Päävastuu tukitoimien toteutumisen seurannasta on päiväkodin johtajalla
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja laatii esityksen hallintopäätöstä varten, kun lapsi tarvitsee joko tehostettua tai erityistä tukea varhaiskasvatuksessa. Mikäli lapsi tarvitsee yleisen tuen tukipalveluita, tehdään niistäkin hallintopäätös. Hallintopäätökset tekee erityisvarhaiskasvatuksen koordinaattori.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja huolehtii hallintopäätökset päiväkodinjohtajalle arkistoitavaksi.
5. Maahanmuuttajataustaisille lapsille, jotka tarvitsevat eniten tukea suomen kielen oppimiseen, pyritään järjestämään Suomi toisena kielenä-opetusta Mikkelin kaupungin esiopetusyksiköissä. Opetus toteutetaan pääosin ryhmäopetuksena esiopetuksen yhteydessä esiopetusaikana. Opetuksen tarvetta arvioidaan puolivuosittain ja ryhmiin saattaa tulla muutoksia kesken vuoden.
Yksityiset päiväkodit vastaavat pääsääntöisesti itse suomi toisena kielenä -opetuksen toteuttamisesta. Mikäli kaupungin esiopetusyksikön Suomi toisena kielenä- ryhmässä on tilaa, voi yksityisen päiväkodin S2- lapsi osallistua ryhmään. Kuljetuksesta vastaa lapsen huoltaja.
Monikielisen lapsen kielen taitojen kehittymistä ja tuen tarvetta arvioi ensisijaisesti ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja hyödyntäen KieliPeda-työvälinettä. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen opettaja pyytää tukea havainnointiin varhaiskasvatuksen erityisopettajalta ja/tai S2-opettajalta.
Varhaiskasvatuksessa S2-opetus yhdistetään päivittäiseen ja lasta kiinnostavaan toimintaan sekä varhaiskasvatuksen sisältöihin.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Pirkko Valtola esitti Matti Eskelisen ja Olli Ylösen kannattamana, että 1. kohdan muutoksesta poistetaan kokonaan ensimmäinen lause: Mikäli palveluntuottaja ei halua sitoutua muuttuneisiin ehtoihin, tulee siitä ilmoittaa kaupungille kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa muutosilmoituksen vastaanottamisesta. Kaupunki aloittaa neuvottelut kyseessä olevan yrityksen kanssa. Sähköposti voi toimia kirjallisena ilmoituksena. Mikäli Mikkelin kaupungille ei toimiteta edellä mainittua kirjallista ilmoitusta, sitoutuu palveluntuottaja noudattamaan muuttuneita sääntöjä. Perusteluina: Lause muuttaa kokonaan käytössä olleen prosessin palvelusetelikäsikirja muutoksissa. Miten kaupunki voi käydä neuvotteluita yksittäisen yrityksen kanssa palvelusetelikäsikirjasta? Eikö se ole samalainen kaikille? Meidän tulee odottaa keväällä eduskuntakäsittelyyn tulevaa vaka-lain uudistusta, jossa tullaan erityisesti määrittämään selkeämmin palvelusetelikäytäntöjä kunnissa.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Pirkko Valtolan esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Hanne Vainio, Leena Kontinen, Matti Kekkonen, Petri Tikkanen) ja 7 ei ääntä (Pirkko Valtola, Matti Eskelinen, Mervi Eskelinen, Tiina Elkharam, Olli Ylönen, Riikka Nikulainen, Toni Kanerva).
Puheenjohtaja totesi, että Pirkko Valtolan esitys on tältä osin tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi. Muilta osin esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin.
Merkitään, että palvelupäällikkö Eija Mynttinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.