Valmistelija
Liisa Heikkinen, joukkoliikenneinsinööri, Liisa.Heikkinen@mikkeli.fi
Linda Asikainen, palvelujohtaja, linda.asikainen@mikkeli.fi
Kuvaus
Mikkelin joukkoliikennepalvelua järjestetään työ-, koulu- ja asiointitarkoituksiin koko kaupungin alueella. Joukkoliikennevuoroja hyödynnetään ensisijaisena kuljetuksena koulukuljetuksissa, samalla saadaan hoidettua myös työmatkalaisten tarpeet sekä normaalit asioinnit. Haasteellisena asiakasryhmänä korostuu vanhusväestön asiointitarpeet. Mikkelin joukkoliikennettä on järjestetty haja-asutusalueiden kutsujoukkoliikenteenä tiettyinä viikonpäivinä eri alueilla juuri vanhusväestölle. Kutsujoukkoliikennettä on ajettu lähinnä alueilla kun muita vuoroja ei koulujen lomapäivinä ole ollut käytössä. Kutsujoukkoliikenteiden hankintaa ja järjestelyjä hankaloittaa kuljetusten hankintahintojen nousu, paikallisten henkilökuljetusyrittäjien puute ja maaseudun vanhusväestön muutto taajamiin. Kesämökkiläisten eivät käytä asiointikyytejä. Kutsujoukkoliikenteen matkustajamäärät ovat siis vähentyneet vuosien aikana. Kuten kuljetusten lakkautuksen yhteydessä jo todettiin, niin kutsujoukkoliikenteen järjestäminen tasapuolisesti kaikille alueille nostaisi palveluntarjoamisesta syntyviä kustannuksia erittäin paljon. Kutsujoukkoliikenteiden matkustajien asiakashinnat tulisi olla huomattavasti korkeammat kuin joukkoliikenteen normaali lippuhinta on ja hinnankorotukset eivät puolla saada kasvua matkustajamääriin.
Joukkoliikenteessä on kokeiltu koulutaksivuorojen yhteiskäyttöisyyttä asukkaiden asiointiin, on tehty yhteistyötä esim. seurakunnan kerhon kanssa, on yritetty saada matkojen yhdistelyä käyntiin sote-kuljetusten kanssa, mutta matkustajia ei ole tullut lisää. Matkustajamäärien vähäisyyden vuoksi kutsujoukkoliikenteitä ei enää sisällytetty joukkoliikenteiden hankintaan ja vuorot ovat olleet poissa vuoden 2023 alusta alkaen. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa matkojen yhdistelyssä asiointikyydeissä ja järjestelykustannuksissa ei ole ollut vielä ajankohtainen, mutta kaupunki yksinään ei voi ottaa vastuuta asiointikyytien järjestelyä. Määrärahaa ei osoitettu po. kuljetuksiin vuodelle 2024. Kaupungille tulevat, talousarviosta poikkeavat erilliset toimenpide- ehdotukset, tarkastellaan talousarvioraamin laadintaprosessin yhteydessä.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkikehityslautakunta antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan vastauksen tehtyyn valtuustoaloitteeseen.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että kaupunkikehityslautakunta pyytää asiasta vielä lausunnot Pohjois-Savon Ely-keskukselta, vanhus- ja vammaisneuvostoilta sekä aluejohtokunnilta ja lausunnot toimitetaan kaupunginhallitukselle.
Lisäksi asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksytään, mutta lisäksi kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että vuoden 2025 talousarvioon varataan määräraha kutsutaksijoukkoliikenteen tarpeisiin. Väänänen perusteli esitystä näin: Mikkelin järjestämän joukkoliikenteen kustannukset ovat noin 5,3milj €, joukkoliikenteen kyytiinnousut noin1,1 milj, menot valttikortin lataus 58,95€ menot/kyytiinnousu 4,8€. Mikäli valttikortin käyttäjä käyttää 10 matkaa viikossa, kustannus kaupungille on noin 2500€ asiakas vuodessa. Kaupunki on lopettanut kutsutaksi palvelut kerran viikossa, joita pääasiassa ovat käyttäneet haja-asutus alueen vanhukset, joilla ei ole autoa tai muuta mahdollisuutta käydä asioilla. On oikeus ja kohtuus että kaupunki huolehtii myös haja-alueen kuntalaisten kuljetustarpeesta. Katriina Noponen ja Marita Hokkanen kannattivat Jaakko Väänäsen esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 1 jaa ääni (Kerttu Hakala) ja 12 ei ääntä (Perttu Noponen, Katriina Noponen, Paavo Puhakka, Mikko Kosonen, Jaakko Väänänen, Marita Hokkanen, Saara Isoaho, Hannu Tullinen, Jaana Vartiainen, Anni Panula-Ontto-Suuronen, Pertti Karhunen, Katariina Asikainen).
Puheenjohtaja totesi, että Jaakko Väänäsen esitys on tullut kaupunkikehityslautakunnan päätökseksi.