Kuvaus
Uutta elämää Groupin toiminnanjohtaja Minna Lunkka ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Armi Salo-Oksa esittävät kaupungille vaikeasti työllistyvien palveluiden osalta 761.813,20 euron hintaista palvelua, jolla yhdistys mahdollistaisi heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta, tuettaisiin ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä elämänkykyä. Samalla lisättäisiin alueellista elinvoimaa ja helpotettaisiin työvoimapulaa.
Kaupungille esitellyssä tarjouksessa kuvataan tarkemmin pitkäaikaistyöttömien palveluita, alentuneella työkyvyllä olevien ja yli 60 v. työllistämistä, yrityksiin työllistämisen mallia, nuorten palveluita sekä maahanmuuttajien palveluita työllisyyden palveluiden näkökulmasta.
Vuoden 2025 alusta työllisyyteen liittyvät tehtävät siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle. Mikkeli on päättänyt yhdessä Mikkelin seudun kuntien työllisyyspalveluiden vastuun siirrosta Mikkelin seudun työllisyysalueella 1.1.2025 lukien. Mikkelin seudun työllisyysalue kuuluu hallinnollisesti Mikkelin kaupungin organisaatioon, mutta yhteislautakunnassa on jäseniä kaikkien mukana olevien seudun kuntien nimeäminä. Mikkelin seudun työllisyyslautakunta on toiminut 1.6.2024 alusta lukien. Uudelle työllisyysalueelle siirtyy kaupungin ja kehyskuntien kuntakokeilun vakinainen henkilökunta sekä Etelä-Savon TE-toimiston, Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä KEHA-keskuksen henkilöstöä. Yhteensä työllisyyspalveluihin tulee 72 työntekijää.
Mikkelin seudun alueellisten työllistämistoimien toteuttamiseksi Mikkeli on varannut talousarvioraamissa vuodelle 2025 (kh 17.6.2024 § 195) työllisyyslautakunnan toimintakuluihin 11,48 miljoonaa euroa. Tästä Mikkelin kaupungille jäävien kustannusten osuus on 73,4 %, eli 8,43 miljoonaa euroa. 26,6 % kuluista Mikkeli laskuttaa muilta jäsenkunnilta. Työllisyyslautakunnan talousarviossa raamiluvut ovat tarkentuneet alaspäin, ja lautakunta esittää toimintakulujen kokonaismääräksi 10,45 miljoonaa euroa, josta Mikkelin osuus on 7,67 miljoonaa euroa. Työllisyyden hoidosta aiheutuvien kulujen lisäksi Mikkeli varautuu talousarviossa työmarkkinatuen maksuosuuksiin, ns. sakkomaksuihin, 5 miljoonalla eurolla.
Mikkelin kaupunginjohtajan arvion mukaan Uutta elämää Group on menneinä vuosina onnistunut hyvin Mikkelin kaupungissa ns. välityömarkkinoiden tai heikommassa työmarkkina-asemassa olevien osalta rakentamaan valmiuksia ihmisille työllistymisen polulla. Sen vuoksi kaupunginjohtaja
"1. pyytää Mikkelin seudun työllisyyslautakuntaa käsittelemään kaupungille osoitettua, mutta työllisyyslautakunnan toimialueelle kuuluvaa tarjousta sen takia, että uuden työllisyysalueen palveluita suunniteltaessa heikossa työmarkkina-asemassa olevia ei unohdeta;
2. pyytää edelleen lautakuntaa harkitsemaan ja perustelemaan, onko Uutta elämää Groupin tarjous sellainen, että se voisi olla hyödyllinen palvelu osana työllisyysalueen palveluita esimerkiksi pilotointikokeiluna vuonna 2025 sekä joka tapauksessa selvittämään kaupungille, miten lautakunta hoitaa em. heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut."
Kuntien valtuustojen vuonna 2023 hyväksymään palvelusuunnitelmaan on kirjattu, että ”Mikkelin seudun työllisyyspalvelujen rahoituksella varmistetaan laissa määriteltävien viranomaistehtävien hoitaminen. Mikäli työllisyysalueella tai kunnissa halutaan työllisyysalueella toteutettavia lisäpalveluja, niiden rahoituksesta sovitaan erikseen. Jos kunta toteuttaa työllisyydenhoidon lisäpalveluja itsenäisesti, se vastaa palvelun rahoituksesta täysimääräisesti.”
Työllisyydenhoidon taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut ja muuttumassa uudistuksen myötä. Palkkatuet ja muut työllisyydenhoidon kustannukset, jotka tällä hetkellä ovat valtion rahoituksella, ovat vuodesta 2025 lähtien osa kuntien yleiskatteellista valtionosuutta. Valtionosuuteen sisälletyt työllisyydenhoidon laskennalliset kustannukset eivät riitä kaikkiin muutoksen tuomiin kustannuksiin, sillä Mikkelin seudun kuntien työllisyyden hoidon laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 7,9 miljoonaa euroa, jonka lisäksi kunnat saavat työmarkkinatuen maksujen kasvun kompensaatiota 3,5 miljoonaa euroa. Kunnat joutuvat siis paikkaamaan syntyviä kustannuksia muulla rahoituksella. Lisäksi 2.9.2024 alkaen palkkatuettu työ ei enää kerrytä työssäoloehtoa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Näin ollen palkkatuella ei myöskään ole samaa alentavaa vaikutusta työmarkkinatukimaksuihin kuin aiemmin.
Mikkelin seudun työllisyyslautakunta on kokouksissaan keskustellut välityömarkkinoiden tulevaisuudesta ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisestä. Mikkelin työllisyyslautakunta päätti (27.6.2024,§ 11), että jatkossa kunnille ei myönnetä palkkatukea. Muilta osin Mikkelin seudun työllisyyslautakunnan talousarvioon varattiin rahoitusta yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin tarpeisiin. Lisäksi Mikkelin seudun työllisyyslautakunta suositteli kuntia varaamaan resursseja haastavassa työmarkkina-asemassa olevien palkkaamiseen ilman palkkatukia.
Työllisyysalueen rooli on mahdollistaa lakisääteisten palkkatukien kautta kolmannelle sektorille työllistymisen edellytykset. Aiemmin yhdistykset ovat saaneet 100 % tuen palkkatuetun palkkakuluihin. Tämä ei nykyisessä mallissa kuitenkaan riitä, sillä lakimuutoksen myötä palkkatuki kohdistuu ainoastaan bruttopalkkaan ja työnantajan tulee kattaa palkan sivukulut ja lomarahat. Tämä muutos heikentää kolmannen sektorin mahdollisuuksia työllistää, sillä työnantaja tarvitsee siihen omaa rahoitusta ohjaus- ja valmennusresurssin lisäksi. Osa kunnista on vuosien mittaan tukenut kolmannen sektorin työllistämistoimia, koska toiminta parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta, tukee ihmisten työ- ja toimintakykyä ja sillä on ollut merkittävä vaikutus kuntien työmarkkinatukimaksuihin.
Vuonna 2025 Mikkelin seudun työllisyyspalveluiden välineet heikossa työmarkkina-asemassa olevien tukemiseen ovat kuntien rahoittama palkkatuki, Kelan rahoittama työkokeilu ja kuntouttava työtoiminta, josta vastaa Eloisa. Lisäksi työllisyyspalvelut hyödyntää Etelä-Savon ELY-keskuksen hankintojen optioita ja kilpailuttaa koulutus- ja valmennushankintoja. Tällaisia ovat mm. 55+ muutosturvakoulutukset (rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja ja yrittäjyyskoulutus) sekä maahanmuuttajien suomen kielen lähtötason ja oppimisvalmiuksien kartoitus, työnhaku- ja uravalmennus, monialainen ja kartoittava työhönvalmennus ja työllistymiseen ohjaava palvelukokonaisuus (ns. tulosperusteinen hankinta). Työllisyysalueelle ollaan resursoimassa työllistymistä tukeviin palveluihin, kuten ammatinvalinnanohjaukseen, TYM-toimintaan ja ohjaamolähtöiseen toimintaan yhteensä 23 asiantuntijaa.
Uutta elämää Groupin toiminta on tarjonnut aikaisempina vuosina työelämään osallistumismahdollisuuden jatkuvasti yli 200 asiakkaalle palkkatuki-, työkokeilu-, työharjoittelu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoina. On oletettavaa, että työmarkkinoiden osaamisvaatimusten kasvaessa tällaisia osallistumismahdollisuuksia tarvitaan jatkossakin. Tarvitaan siis toimintaympäristö, jossa parannataan heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta, tuetaan ihmisten työ- ja toimintakykyä sekä elämänkykyä, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Lähtökohtaisesti Uutta Elämää Groupin toiminta tai vastaava palvelu tulee hankintalain perusteella kilpailuttaa. Mikäli seudun kunnat pitävät palvelua sellaisena, että se voidaan tuottaa koko seudulle haastavassa työmarkkina-asemassa oleville ja seudun kunnat pitävät sitä tarkoituksenmukaisena, niin Mikkelin seudun työllisyyslautakunta voi päättää kilpailuttaa lisäpalvelun koko seudulle palvelusuunnitelman ja järjestämissopimuksen mukaisesti. Seuraavat seikat tulee ratkaista päätöksen yhteydessä:
1. Tulee määritellä tarve ja toteutusmahdollisuus kaikissa Mikkelin seudun työllisyysalueen kunnissa, kun asiakasohjaus tapahtuu Mikkelin seudun työllisyyspalvelujen viranomaistyönä.
2. Lisäksi toiminnasta tulee tehdä vaikuttavuusarviointi, kuinka paljon toiminta vaikuttaa ihmisten työllistymiseen ja tulisiko sillä olemaan positiivinen vaikutus kuntien maksamiin työmarkkinatukimaksuihin, kun taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut.
Selvityksen jälkeen lautakunnan tulee päättää, jatketaanko markkinavuoropuhelusta palvelun kilpailutukseen.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jukka Ollikainen, työllisyysjohtaja, jukka.ollikainen@mikkeli.fi
Mikkelin seudun työllisyyslautakunta päättää käynnistää selvityksen tietopyyntönä hankintapalveluissa, kuinka haastavassa työmarkkina-asemassa olevia voitaisi lisätukea. Lisäksi lautakunta toteaa, että tehty Uutta Elämää Groupin tarjous ei tällä hetkellä mahdollista palvelua koko työllisyysalueelle ja meillä ei ole riittävästi tietoa nykyisen/ tulevan ”välityömarkkinan” vaikutuksesta. Siksi tässä vaiheessa seudullinen pilotointi ei ole tarkoituksenmukainen.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana esittelijä muutti päätösehdotuksen kuulumaan seuraavasti:
Mikkelin seudun työllisyyslautakunta päättää käynnistää selvityksen tietopyyntönä hankintapalveluissa, kuinka haastavassa työmarkkina-asemassa olevia voitaisi lisätukea. Lisäksi lautakunta toteaa, että tehty Uutta Elämää Groupin tarjous ei tällä hetkellä mahdollista palvelua koko työllisyysalueelle ja meillä ei ole riittävästi tietoa nykyisen/ tulevan ”välityömarkkinan” vaikutuksesta eikä kuntien virallisista kannoista. Siksi tässä vaiheessa seudullinen pilotointi ei ole ajankohtainen.
Hyväksyttiin muutettu päätösehdotus.
Merkitään, että toiminnanjohtaja Minna Lunkka selvitti UeGn toimintaa ja pilottihanketta Mikkelin seudun työllisyyslautakunnalle.
Lisäksi merkitään, että Mikkelin kaupunginhallituksen edustaja Armi Salo-Oksa (Mikkelin Toimintakeskus ry:n hallituksen jäsen) ja Sami Järvinen (Mikkelin Toimintakeskus ry, ES-TYKY hankkeen työntekijä) ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta ennen päätöksen tekoa.