Kaupunginvaltuusto, kokous 10.6.2024

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 11.10.2022 päivätyn asemakaavan muutoksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Asemakaavan muutos koskee 60. kaupunginosan (Ristiina) kortteleita 78, 83, 84, 88, 238, 298. Lisäksi kaavamuutos koskee kaava-alueella sijaitsevia katu-, tie-, lähivirkistys- ja puistoalueita sekä vesialuetta.

Suunnittelualue

Kaava alue sijaitsee Ristiinan vanhassa keskustassa noin 20 km Mikkelin keskustasta etelään.

Kaava-alue rajautuu idässä Kissalammentiehen sekä Muurikintiehen, pohjoisessa Ponnantiehen, Brahentiehen sekä Sentraalitiehen. Kaava-alueeseen tulee mukaan Kissalammentien varrella sijaitseva seurakuntakeskuksen kiinteistö sekä sen pohjoispuolella sijaitsevat kaksi vierekkäistä kiinteistöä. Länsirajoiltaan kaava-alue rajautuu osittain Herukantiehen, kulkee osin Pökkäänlahden vesialueen päällä sekä osin Pökkäänlahden ranta-alueeseen. Etelärajoiltaan kaava-alue rajautuu Valtasaarentiehen ja Linnantiehen.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 20,7 ha, josta vesialuetta on noin 4,43 ha.

Alueen maanomistus jakautuu kaupungin, yksityisten maanomistajien sekä tuomiokirkkoseurakunnan kesken.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne

Kaavatyö on asetettu vireille syksyllä 2021. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähialueen osallisille, yhdistyksille sekä tarvittaville viranomaistahoille 13.12.2021. Mielipiteitä saatiin yksi kappale ja lausuntoja kolme kappaletta.

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) sekä vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Ristiinan kirkonkylänseudun osayleiskaava (saanut lainvoiman vuonna 2022).

Maakuntakaavassa 2010 on osoitettu suunnittelualueelle kulttuuriympäristön ja/ tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävän alueen merkintä, alueen lähellä sijaitsee myös paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Maakuntakaavassa on merkitty myös suunnittelualueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat Ristiinan kirkkorakennus (ml. siihen kuuluvat rakennelmat) sekä vanha Brahenlinnan emäntäkoulun päärakennus (sotakoulurakennus).

Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa vuosilta 1998 sekä 1977.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Ristiinan entisen kuntakeskuksen alueelle voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen asumista ja liiketoimintaa, julkisia palveluita sekä viher- ja virkistysalueita käsittävä monipuolinen kokonaisuus. Keskeinen yksittäinen kehityshanke on Ristiinan uuden päiväkotirakennuksen sijoittaminen nykyisestä sijainnistaan hieman itään päin, jonka seurauksena Ristiinan nykyinen päiväkoti puretaan. Kaavan etelä- ja itäosissa osoitetaan asuinrakentamiselle omia korttelialueita. Erityisesti alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö otetaan suunnittelussa ja rakennustyylissä, rakennusten sijoittelussa sekä sen mitoituksessa huomioon. Arvokkaimmat rakennetun ja luontoympäristön kohteet suojellaan kaavassa omilla merkinnöillään. Kaavatyössä tullaan säilyttämään tärkeän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maisemapeltoalueen avoimuus.  Alueella vahvistetaan myös olemassa olevat Ristiinan seurakunnan ja kirkon toiminnot. Aluetta on tarkoitus kehittää niin, että se tukee matkailupalveluiden toimintaedellytyksiä alueella. matkailupalveluiden sijoittumista alueelle edistävät mm. venesataman ja sen läheisten toimintojen kehittäminen sekä Brahentien läheisten asuin- ja liiketoimintojen korttelialueiden kehittäminen, niin että ne tukevat olemassa olevassa sotakoulurakennuksessa järjestettäviä tapahtumia ja toimintoja sekä tarjoavat potentiaalisesti mm. matkailu- ja ravintolapalveluille soveltuvan ympäristön.

Laadittavat selvitykset

Kaavaa varten on laadittu luontoselvitys sekä tullaan laatimaan kulttuurimaisemainventointi ja rakennusinventointi erään kiinteistön tapauksessa. Kaavatyössä selvitellään mahdollisen vedenalaisen arkeologisen inventoinnin tarvetta Ristiinan venesataman edustalla.

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut

Asemakaavaratkaisussa asuin- ja liiketoimintojen korttelialueet (AL-1 ja AL-2) sijoittuvat Brahentien varteen ja näille alueille painottuvat alueen tulevat mahdolliset liiketoiminnot erilaisine palveluineen. Rakennustehokkuudeksi asumisen ja liiketoimintojen korttelialueille on kaavassa osoitettu (e=0.35). Asumisen- ja liiketoimintojen kiinteässä läheisyydessä sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueet (Y-1, Y-2, Y-3, Y-4), joissa palveluiden ja toimintojen luonne on julkisempi. Yleisten rakennusten korttelialueilla toimivat mm. tuleva Ristiinan uusi päiväkoti (Y-1, e=0.20), sotakoulurakennus (Y-4, e=0.25), jossa voidaan järjestää mm. alueen asukkaita ja myös matkailijoita palvelevia näyttelyitä ja tapahtumia. Lisäksi alueen vanhat toiminnot kuten Ristiinan kirkko (Y-3) sekä Ristiinan seurakuntakeskuksen rakennus (Y-3). Alueen olemassa oleva liikenneverkosto sekä kehitettävät kevyenliikenteen yhteydet (pp) tukevat alueen nykyisten ja tulevien palveluiden elinvoimaisuutta ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta matkailun näkökulmasta. Kevyen- ja huoltoliikenneyhteyksien (pp/h) kehittäminen on olennaista erityisesti venesataman (LV) alueen kehittymisen sekä siihen läheisesti liittyvien palveluiden kuten yleisen saunan (s) sekä laavurakennuksen (la) toiminnan kannalta. Ajoneuvoliittymät on järjestetty pääasiassa olemassa olevien liittymien kautta.

Kaavaratkaisu tukee erilaisia asumistapoja mm. erillispientalojen, rivitalojen ja paritalojen osalta. Asumisen ja liiketoimintojen korttelialueilla sekä sen läheisellä AO-1-korttelialueella rakentamisen tehokkuus (e=0.35) on suurempaa verrattuna muihin asumiselle tarkoitettuihin alueisiin (A-1), jolla rakennustehokkuus on (e=0.20) sekä (AO-2), jonne rakennustehokkuudeksi on osoitettu (e=0.10).

Kaava-alueen viher- ja virkistysalueet muodostuvat alueen keskiosan läpi etelästä pohjoiseen suuntautuneista lähivirkistys- (VL-1, VL-2) ja puistoalueista (VP). Kaava-alueen eteläosissa sijaitsee lähivirkistys- ja muinaismuistoalueella (VL/SM) rantaruovikossa ajantasaisessa luontoselvityksessä havaittu viitasammakkoesiintymä, jolle annetaan oma suojelu (sl)- ja aluerajausmerkintä. Alueen eteläosissa lähivirkistys- ja muinaismuistoalue sekä puistoalue muodostuvat tiheäpuustoisemmasta viheralueesta. Alueen keskiosissa sijaitseva suurempi lähivirkistysalue (VL-1) käsittää pohjoisen puoliskon osalta maisemakuvan kannalta arvokkaasta avoimesta maisemapeltoalueesta. Kyseisen lähivirkistysalueen eteläpuolisko on puustoisempaa aluetta ja alueelle on merkitty Brahentien varteen ohjeellinen aluerajaus (VL/s) maisemallisesti arvokkaan säästettävän kuusirivistön osalta. Asuin- ja liiketoimintojen korttelialueelta (AL-1) on osoitettu neljä säästettävää maisemallisesti arvokasta mäntyä Brahentien vierestä. Alueen pohjoisosista osoitettu lähivirkistysalue (VL-2) tulee olemaan osittain nykyisen koirapuiston käytössä. Kyseinen lähivirkistysalue (VL-2) koostuu pääosin avoimesta alueesta, lukuun ottamatta puustoisempaa pohjoisosaa. Keskeinen osa viherympäristöä, luonnon monimuotoisuutta sekä kaupunkikuvan laatua ovat korttelialueilla etenkin Brahentien läheisyydessä osoitettavat istutettavien alueiden osat.

Kaava-alue on merkittäviltä osin valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta, joka huomioidaan kaavaratkaisussa kaupunki- ja maisemakuvan säilyttämisellä ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaimpien rakennusten suojelemisella sr-merkinnöillä. Kaupunki- ja maisemakuvan säilyminen ratkaistaan maiseman avoimuuden säilyttämisellä, Brahentien uudisrakennusten linjaamisella sotakoulurakennuksen kanssa, näkymälinjan jättämisellä sotakoulun itäpuolelta kohti Ristiinan kirkkoa sekä Ristiinan kirkolta Brahentielle. Rakennustavan osalta kaava-alueelle tulevat uudet rakennukset määrätään rakennettavan harjakattoisiksi alueen olemassa olevan rakennustyylin mukaisesti. Alueen kaupunkikuva ja viihtyisyys saavutetaan myös korttelialueiden rakennusten keskinäisellä sijoittamisella, maltillisella rakennustehokkuudella ja kerroslukurajoituksella.

Kaava-alueella on otettu huomioon myös yhdyskuntateknisen huollon (ET) toiminnot alueen pohjoisosissa, jonne sijoittuvat mm. telemaston sekä muuntamon toiminnot. 

Maankäyttösopimus laaditaan kaupungin ja yksityisten kiinteistön omistajien välille tarvittaessa.

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 22.8.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Asemakaavan muutos koskee 60. kaupunginosan (Ristiina) kortteleita 78, 83, 84, 88, 327 ja 328. Lisäksi kaavamuutos koskee kaava-alueella sijaitsevia katu-, virkistys- venesatama-, puisto- sekä vesialuetta.

Suunnittelualue

Kaava alue sijaitsee Ristiinan vanhassa keskustassa noin 20 km Mikkelin keskustasta etelään.

Kaava-alue rajautuu idässä Kissalammentiehen sekä Muurikintiehen, pohjoisessa Ponnantiehen, Brahentiehen sekä Sentraalitiehen. Kaava-alueeseen tulee mukaan Kissalammentien varrella sijaitseva seurakuntakeskuksen kiinteistö sekä sen pohjoispuolella sijaitsevat kaksi vierekkäistä kiinteistöä. Länsirajoiltaan kaava-alue rajautuu osittain Herukantiehen, kulkee osin Pökkäänlahden vesialueen päällä sekä osin Pökkäänlahden ranta-alueeseen. Etelärajoiltaan kaava-alue rajautuu Valtasaarentiehen ja Linnantiehen.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 22 ha, josta vesialuetta on noin 1,0505 ha.

Alueen maanomistus jakautuu kaupungin, yksityisten maanomistajien sekä Ristiinan tuomiokirkkoseurakunnan kesken.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne

Kaavatyö on asetettu vireille syksyllä 2021. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähialueen osallisille, yhdistyksille sekä tarvittaville viranomaistahoille 14.12.2021. Mielipiteitä saatiin 1 kappale ja lausuntoja 3 kappaletta. Kaavahankkeesta tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka oli nähtävillä 15.12.2021-21.01.2022.

Kaava-alueen laajentumisen vuoksi, päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta pyydettiin osallisilta kuten asukkailta, alueen toimijoilta kuten yrityksiltä ja yhdistyksiltä sekä kaavahankkeeseen olennaisesti kuuluvilta viranomaistahoilta mielipiteet ja lausunnot alustavista suunnitelmista. Luonnosvaiheen kaavasuunnitelmasta sekä päivitetystä OAS:ista on kuultu mielipiteitä kaavatyön osallisilta kuten asukkailta, alueen järjestöiltä, kehittämisyhdistykseltä sekä eri viranomaistahoilta. Kaavaluonnos liitteineen oli nähtävillä 26.10.2022- 28.11.2022. Luonnosvaiheen suunnitelmista saatiin yhteensä 9 lausuntoa.

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) sekä vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Ristiinan kirkonkylänseudun osayleiskaava (saanut lainvoiman vuonna 2022).

Maakuntakaavassa 2010 on osoitettu suunnittelualueelle kulttuuriympäristön ja/ tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävän alueen merkintä, alueen lähellä sijaitsee myös paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Maakuntakaavassa on merkitty myös suunnittelualueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat Ristiinan kirkkorakennus (ml. siihen kuuluvat rakennelmat) sekä vanha Brahenlinnan emäntäkoulun päärakennus (sotakoulurakennus).

Suunnittelualueella on voimassa 5 asemakaavaa vuosilta 19.10.1998, 20.07.1998, 1984, 1982 ja 1977.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Ristiinan entisen kuntakeskuksen alueelle voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen asumista ja liiketoimintaa, ml. matkailupalveluita, julkisia palveluita, viher- ja virkistysalueita sekä venesatama-alueen käsittävän alueen kehittyminen. Keskeinen yksittäinen kehityshanke on Ristiinan uuden päiväkotirakennuksen sijoittaminen nykyisestä sijainnistaan hieman itään päin, jonka seurauksena Ristiinan nykyinen päiväkoti puretaan. Kaavan etelä- ja itäosissa osoitetaan asuinrakentamiselle omia korttelialueita.

Alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja maisemakuva otetaan erityisesti suunnittelussa ja rakennustyylissä, rakennusten sijoittelussa sekä sen mitoituksessa huomioon. Arvokkaimmat rakennetun ja luontoympäristön kohteet suojellaan kaavassa omilla merkinnöillään. Kaavaratkaisussa on huomioitu avoimen maisematilan säilyminen ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden näkymäakseleiden säilyminen Ristiinan kirkolta kaava-alueen pohjoisosaan sekä avoimelle maisemapellolle VL-alueelle.

Tulevien uudisrakennusten sijoittumista on havainnollistettu kaavaselostuksen liitemateriaalin 3D-havainnekuvissa. Kaavatyötä varten myöhemmin laadittavissa erillisissä rakennustapaohjeissa täsmennetään Puustellintien eteläpuolisten ja Brahentien itäpuolisten AL-1, AL-2 ja Y-4-korttelialueiden rakennustapa, jossa määritellään tulevien uudisrakennusten rakennustapaa ja tyyliä tarkemmin valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopivaksi.

Alueella vahvistetaan myös olemassa olevat Ristiinan seurakunnan ja kirkon toiminnot. Aluetta on tarkoitus kehittää niin, että se tukee matkailupalveluiden toimintaedellytyksiä alueella. Matkailupalveluiden sijoittumista alueelle edistävät mm. venesataman ja sen läheisten toimintojen kehittäminen sekä Brahentien läheisten asuin- ja liiketoimintojen korttelialueiden kehittäminen, niin että ne tukevat olemassa olevassa sotakoulurakennuksessa järjestettäviä tapahtumia ja toimintoja sekä tarjoavat potentiaalisesti mm. matkailu- ja ravintolapalveluille soveltuvan ympäristön.

Laadittavat selvitykset

Kaavaa varten on laadittu luontoselvitys ja kulttuurimaisemainventointi. Lisäksi on laadittu rakennusinventointi Brahentie 53:ssa sijaitsevan rakennuksen osalta. Kaavatyötä varten on myös laadittu hulevesien hallinnan suunnitelma sekä tullaan laatimaan yksityiskohtaisemmat rakennustapaohjeet Puustellintien eteläpuolisten ja Brahentien itäpuolisten AL-1, AL-2 ja Y-4-korttelialueiden osalta.

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut

Asemakaavaratkaisussa asuin- ja liiketoimintojen korttelialueet (AL-1 ja AL-2) sijoittuvat Brahentien sekä Puustellin- ja Muurikintien varteen ja näille alueille tulevat painottumaan alueen kaupallinen toiminta ja yksityiset palvelut. Rakennustehokkuus vaihtelee AL-1 korttelin eri tonteilla, ollen Brahentien länsipuolen AL-1-korttelissa e=0,30, Brahentien itäpuolisilla AL-1-korttelialueen tonteilla rakennustehokkuus on vaihtelevasti joko e=0,20, e=0,25 tai e=0,30.

Asumisen- ja liiketoimintojen kiinteässä läheisyydessä sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueet (Y-1, Y-2, Y-3 ja Y-4). Y-1-korttelialueelle on tarkoitus sijoittaa Ristiinan uusi päiväkoti. Ristiinan päiväkodin korttelialueen suunnittelussa on huomioitu kaavaselostuksen liitteenä ja tarkemman suunnittelun perustana toimivassa asemapiirroksessa erityisesti liikenteen turvallisuus ja sujuvuus auto- ja kevyenliikenteen erottamisella omille kaistoilleen sekä alueelle tulo ja alueelta lähtevän liikenteen osoittamisella eri reiteille. Y-1-korttelialueelle rakennustehokkuudeksi on asetettu (e=0,20). Yleisten rakennusten korttelialueella (Y-4) toimii vanha sotakoulurakennus, jossa voidaan järjestää mm. alueen asukkaita ja myös matkailijoita palvelevia tilaisuuksia sekä näyttelyitä. rakennustehokkuus Y-4-korttelialueella on osoitettu maltilliseksi (e=0,15). Alueen vanhat toiminnot kuten Ristiinan kirkko on merkitty (Y-3)-merkinnällä sekä Ristiinan seurakuntakeskuksen rakennus (Y-2)-merkinnällä. Autopaikkojen korttelialue (LPA) on osoitettu seurakuntakeskuksen ja kirkkoa toimintoja palvelemaan kirkon eteläpuolelle. Muilla korttelialueille on huomioitu kaavasuunnittelun yhteydessä eri toimintojen vaatima tilantarve ajoneuvojen pysäköinnille kunkin tontin sisäisesti. Y-3 ja Y-2-korttelialueille ei osoiteta uutta rakennusoikeutta. Alueen olemassa oleva liikenneverkosto sekä kehitettävät kaava-alueen uudet sisäiset kevyenliikenteen yhteydet (pp) tukevat alueen saavutettavuutta eri kulkumuotojen osalta ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta matkailun ja virkistyksen näkökulmasta. Kevyen- ja huoltoliikenneyhteyksien (pp/h) osoittaminen on olennaista erityisesti venesataman (LV) alueen kehittymisen sekä siihen läheisesti liittyvien palveluiden kuten yleisen saunan (s) sekä laavurakennuksen (la) toiminnan kannalta. Ajoneuvoliittymät on järjestetty pääasiassa olemassa olevien liittymien kautta. Uusia yhdistettyjä kevyen- ja huoltoliikenteen yhteyksiä on kaava-alueella osoitettu VP- sekä osin VL-alueille. Liikenneturvallisuuden ja osin kaupunkikuvan säilyttämisen vuoksi kaavassa on osoitettu paikoitellen ajoneuvoliittymäkieltoalueita korttelialueiden reunoille Brahentiellä, Muurikintiellä sekä Puustellintiellä.

Kaavaratkaisu tukee erilaisia asumistapoja mm. erillispientalojen, rivitalojen ja paritalojen osalta. Asumisen- ja liiketoimintojen korttelialueilla kerroslukurajoitus on asetettu maksimissaan kahteen kerrokseen. Erillispientalojen (AO-1)-korttelialueella rakentamisen tehokkuus (e=0,35) on suurempaa verrattuna muihin asumiselle tarkoitettuihin alueisiin (A-1 (e=0,20), (A-2, e= n. 0,10) sekä (AO-2, e=0,10). A-2-korttelialueella vahvistetaan nykyinen asuintoiminta, eikä sinne osoiteta uutta rakennusoikeutta. Maksimikerroslukurajoitus on asetettu AO-1, AO-2 sekä A-1-korttelialueilla kahteen kerrokseen.

Kaava-alueen viher- ja virkistysalueet muodostuvat alueen keskiosan läpi etelästä pohjoiseen suuntautuneista lähivirkistys- (VL) ja puistoalueista (VP). Kaava-alueen eteläosissa sijaitsee lähivirkistys- ja muinaismuistoalueella (VL/SM) rantaruovikossa luontoselvityksessä havaittu viitasammakkoesiintymä, jolle osoitetaan oma suojelu (sl-1)- aluerajausmerkintä sekä suojelumääräys kaavaehdotusvaiheessa. Alueen eteläosissa lähivirkistys- ja muinaismuistoalue sekä puistoalue muodostuvat tiheäpuustoisemmasta viheralueesta. Pökkäänlahden rantaan rajoittuva suurempi lähivirkistysalue (VL) käsittää pohjoisen puoliskon osalta maisemakuvan kannalta tärkeän avoimen maisemapeltoalueen. Kyseisen lähivirkistysalueen eteläpuolisko on puustoisempaa aluetta ja alueelle on merkitty ohjeellinen aluerajaus (VL/s), joka tarkoittaa maisemallisesti arvokasta säilytettävää puustoaluetta. Asuin- ja liiketoimintojen korttelialueella (AL-1) on osoitettu säästettäväksi maisemallisesti arvokkaita mäntyjä Brahentien vierestä. Alueen pohjoisosissa osoitettu lähivirkistysalue Brahentien itäpuolella (VL) tulee olemaan osittain nykyisen koirapuiston käytössä. Kyseinen pienempi lähivirkistysalue koostuu pääosin avoimesta alueesta, lukuun ottamatta puustoisempaa pohjoisosaa. Koska alue on myös maisemallisesti keskeinen, se jätetään kaavamääräyksien mukaan olemassa olevaan tilaan puuston ja avoimen alueen osaltaan.  Keskeinen osa viherympäristöä, luonnon monimuotoisuutta sekä kaupunkikuvan laatua ovat korttelialueilla Brahentien varteen osoitettavat istutettavien alueiden osat. Kaavakartalla on osoitettu kaavatyötä varten laadittuun hulevesien hallinnan suunnitelmaan perustuen ohjeellisia hule-aluerajauksia, joilla on tarpeen toteuttaa erilaisia hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan rakenteita. Hule-aluerajauksia on esitetty Brahentien itäpuolisella lähivirkistysalueella (VL), jossa sijaitsee isoin hulevesien hallintaratkaisuille sovellettava alue, AL-1-korttelialueella Puustellintien varrella sekä ET- ja AL-1-korttelialueen rajoilla Pökkäänlahteen laskevalla puroalueella. VP-alue on osoitettu kaavaluonnoksessa esitetyn A-1-korttelialueen itäosaan, koska alue on topografisesti jyrkkää, eikä sovellu hyvin rakentamiseen. Lisäksi VP-alueen osoittamisella yhdistetylle lähivirkistys- ja muinaismuistoalueelle (VL/SM) voidaan paremmin mahdollistaa kevyen- ja huoltoliikenteen yhteys. Aikaisemmassa kaavaluonnoksessa esitetyssä A-1-korttelialueen itäosasta, joka on nykyisessä kaavaehdotuksessa on VP-aluetta sekä osin nykyisessä kaavaehdotuksessa esitetyssä A-1-korttelialueen eteläosista, on puistoalueen sekä A-1-korttelialueen rajaa siirretty katualueesta sisäänpäin, jotta lähikiinteistöille kulkevilla ajoneuvoilla olisi paremmin toimiva ajoneuvojen kääntöpaikka.

Kaava-alue on merkittäviltä osin valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta, joka huomioidaan kaavaratkaisussa kaupunki- ja maisemakuvan säilyttämisellä ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaimpien rakennusten suojelemisella sr-merkinnöillä. Kaupunki- ja maisemakuvan turvaaminen ratkaistaan keskeisesti maiseman avoimuuden säilyttämisellä mm. lähivirkistysalueella (VL) sijaitsevan avoimen maisemapeltoalueen sekä Brahentien itäpuolisen VL-alueen osalta, Brahentien uudisrakennusten linjaamisella samaan linjaan sotakoulurakennuksen kanssa sekä avoimien näkymälinjojen säilyttämisellä Ristiinan kirkolta Brahentielle ja maisemapellolle. Alueen kaupunkikuva ja viihtyisyys saavutetaan myös korttelialueiden rakennusten keskinäisellä sijoittamisella, maltillisella rakennustehokkuudella, kerroslukurajoituksella sekä kaavaehdotusvaiheessa yksityiskohtaisempien rakennustapaohjeiden laatimisella ydinkorttelialueille.

Kaava-alueella on otettu huomioon myös yhdyskuntateknisen huollon (ET) toiminnot alueen pohjoisosissa, jonne sijoittuvat mm. telemaston sekä muuntamon toiminnot.

Kaava muodostuu myös osin vesialueesta (W). 

Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimuksia tarvittaessa.

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 22.08.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen sekä rakennustapaohjeet kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Asemakaavan muutos koskee 60. kaupunginosan (Ristiina) kortteleita 78, 83, 327 ja 328. Lisäksi kaavamuutos koskee kaava-alueella sijaitsevia katu-, virkistys- venesatama-, puisto- sekä vesialuetta. 

Suunnittelualue 

Kaava alue sijaitsee Ristiinan vanhassa keskustassa noin 20 km Mikkelin keskustasta etelään.  

Kaava-alue rajautuu idässä Kissalammentiehen sekä Muurikintiehen, pohjoisessa Ponnantiehen, Brahentiehen sekä Sentraalitiehen. Kaava-alueeseen tulee mukaan Kissalammentien varrella sijaitseva seurakuntakeskuksen kiinteistö sekä sen pohjoispuolella sijaitsevat kaksi vierekkäistä kiinteistöä. Länsirajoiltaan kaava-alue rajautuu osittain Herukantiehen, kulkee osin Pökkäänlahden vesialueen päällä sekä osin Pökkäänlahden ranta-alueeseen. 

Kaava-alueen pinta-ala on n. 19 ha, josta vesialuetta on noin 1,0407 ha. Kaavamuutos lisää 0,9455 hehtaarilla uutta asemakaavoitettavaa aluetta venesatama-alueen (LV) osalta. 

Alueen maanomistus jakautuu kaupungin, yksityisten maanomistajien sekä Ristiinan tuomiokirkkoseurakunnan kesken. 

Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne 

Kaavaehdotus oli kaupunkikehityslautakunnan käsittelyssä 29.8.2023 §93. Kaavaehdotus oli kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyssä 4.9.2023. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville 13.9. – 16.10.2023.  Kaavaehdotuksesta saatiin 4 lausuntoa. 

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) sekä vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Ristiinan kirkonkylänseudun osayleiskaava (saanut lainvoiman vuonna 2022). 

Maakuntakaavassa 2010 on osoitettu suunnittelualueelle kulttuuriympäristön ja/ tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävän alueen merkintä, alueen lähellä sijaitsee myös paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Maakuntakaavassa on merkitty myös suunnittelualueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat Ristiinan kirkkorakennus (ml. siihen kuuluvat rakennelmat) sekä vanha Brahenlinnan emäntäkoulun päärakennus (sotakoulurakennus). 

Suunnittelualueella on voimassa 5 asemakaavaa vuosilta 19.10.1998, 20.07.1998, 1984, 1982 ja 1977. 

Kaavalle asetetut tavoitteet 

Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Ristiinan entisen kuntakeskuksen alueelle voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen asumista ja liiketoimintaa, ml. matkailupalveluita, julkisia palveluita, viher- ja virkistysalueita sekä venesatama-alueen käsittävän alueen kehittäminen. Keskeinen yksittäinen kehityshanke on Ristiinan uuden päiväkotirakennuksen sijoittaminen nykyisestä sijainnistaan hieman itään päin, jonka seurauksena Ristiinan nykyinen päiväkoti puretaan. Kaavan etelä- ja itäosissa osoitetaan asuinrakentamiselle omia korttelialueita.  

Alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja maisemakuva otetaan erityisesti suunnittelussa ja rakennustyylissä, rakennusten sijoittelussa sekä sen mitoituksessa huomioon. Arvokkaimmat rakennetun ja luontoympäristön kohteet suojellaan kaavassa omilla merkinnöillään. Kaavaratkaisussa on huomioitu avoimen maisematilan säilyminen ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden näkymäakseleiden säilyminen Ristiinan kirkolta kaava-alueen pohjoisosaan sekä avoimelle maisemapellolle VL-alueelle.  

Tulevien uudisrakennusten sijoittumista on havainnollistettu kaavaselostuksen liitemateriaalin 3D-havainnekuvissa. Kaavatyötä varten myöhemmin laadittavissa erillisissä rakennustapaohjeissa täsmennetään Puustellintien eteläpuolisten ja Brahentien itäpuolisten AL-1, AL-2 ja Y-4-korttelialueiden rakennustapa, jossa määritellään tulevien uudisrakennusten rakennustapaa ja tyyliä tarkemmin valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopivaksi. 

Alueella vahvistetaan myös olemassa olevat Ristiinan seurakunnan ja kirkon toiminnot. Aluetta on tarkoitus kehittää niin, että se tukee matkailupalveluiden toimintaedellytyksiä alueella. Matkailupalveluiden sijoittumista alueelle edistävät mm. venesataman ja sen läheisten toimintojen kehittäminen sekä Brahentien läheisten asuin- ja liiketoimintojen korttelialueiden kehittäminen, niin että ne tukevat olemassa olevassa sotakoulurakennuksessa järjestettäviä tapahtumia ja toimintoja sekä tarjoavat potentiaalisesti mm. matkailu- ja ravintolapalveluille soveltuvan ympäristön. 

Laadittavat selvitykset 

Kaavaa varten on laadittu luontoselvitys ja kulttuurimaisemainventointi. Lisäksi on laadittu rakennusinventointi Brahentie 53:ssa sijaitsevan rakennuksen osalta. Kaavatyötä varten on myös laadittu hulevesien hallinnan suunnitelma sekä yksityiskohtaisemmat rakennustapaohjeet AL-1, AL-2 ja Y-4-korttelialueiden sekä VL-alueen saunarakennuksen osalta, jotta voidaan varmistua tulevan uudisrakentamisen ja muun maankäytön soveltuvan valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaympäristöön. 

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut 

Asemakaavaa on ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tarkennettu niin, että kaava-alueen eteläosista on poistettu AO-2-, A-1-, ja A-2-korttelialueet sekä VP, VL ja VL/SM-alueet rantarajan tarkistamisen sekä kulttuuriarvojen tarkemman tutkimisen vuoksi. Näiden poistettujen alueiden maankäyttö ratkaistaan myöhemmin erillisessä asemakaavamuutoksessa. Kaavaehdotukseen on nähtävilläoloajan jälkeen tarkennettu myös rakennusalojen sijaintia erityisesti sotakoulurakennuksen Y-4-korttelialueen läheisyydessä, jotta näkymälinja sotakoululta Ristiinan kirkolle säilyy. Lisäksi on tarkennettu saunarakennuksen (s) sijaintia lähemmäs satamaa sekä laavurakennuksen (la) paikkaa lähemmäs kolmea kaavassa suojeltua rantamakasiinirakennusta. 

Y-1-korttelialueen etelärajalle on osoitettu tarkennuksena ohjeellinen jalankulkuyhteys Y-4-korttelialueelle polkuviivoitusmerkinnällä. 

Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimuksia tarvittaessa.