Kaupunginhallitus, kokous 17.6.2024

Kuvaus

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan 3.6.2024 talousarvioraamia vuodelle 2025. Asia palautettiin uudelleenvalmisteluun. Hallitus evästi uudelleenvalmistelua siten, että palvelualueiden tulee löytää ratkaisuja sekä asettaa tavoitteita, joilla -10,8 miljoonan euron alijäämäennuste kohenee.

Liitteenä esitettävään talousarvioraamiin on asetettu seuraavat muutokset toimintatuottojen sekä toimintakulujen osalta:

• Kasvatus- ja opetuslautakunnan henkilöstökuluista on leikattu 1 miljoona euroa. Tarkennettu summa koostuu palkkaresurssin uudelleentarkastelusta. Lukion sekä perusopetuksen hankkeisiin/vastaaviin varattu resurssi oli aikaisemmin virheellisesti huomioitu kaksinkertaisena. Lisäksi perusopetuksen sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin varattava palkkaresurssi on arvioitu uudelleen.
• Kaupunkikehityslautakunnan kuluja on leikattu 0,7 miljoonaa euroa. Summa koostuu katujen päällystys- ja korjaustöihin tehtävien määrärahojen pienentämisestä sekä Ristiinan vanhan päiväkotirakennuksen ja asuntolan purkamisen siirtämisestä tulevaisuuteen.
• Konserni- ja elinvoimapalveluiden kustannuksiin kuuluvan työmarkkinatukimaksun ennustettiin kohoavan 6,3 miljoonaan euroon. TMT-maksun ennakointi on haasteellista te-uudistuksen tapahtuessa, ja kunnat ennustavat TMT-maksun kasvua hyvin vaihtelevin tavoin. Mikkelin aiempaa varovaista ennustetta on muutettu tavoitteellisemmaksi. Työllisyyspalvelujen tavoitteeksi asetetaan työllisyyden edistäminen siten, että TMT-maksun kulut ovat korkeintaan 5 miljoonaa euroa. Talousarvioraamiin syntyy 1,3 miljoonan euron säästö.
• Työllisyyslautakunnan alaisen toiminnan kustannuksiksi ilman TMT-maksua arvioitiin aiemmassa raamissa 11,646 miljoonaa euroa. Toiminnan tehostamiselle asetetaan jo ensimmäisenä toimintavuonna 320 000 euron säästötavoite, jolloin Mikkelin maksuosuus kustannuksista pienenee 236 000 euroa.
• Valtuuston historiikkia ei kirjoiteta. Säästö on 100 000 euroa vuonna 2024 sekä vuoden 2025 raamista leikataan 100 000.
• Kevan tasausmaksun ennuste on tarkentunut, ja sen ennustetaan pienenevän edellisestä vuodesta. Lisäksi henkilöstöpalveluissa käynnistetään kampanja vapaaehtoisten palkattomien vapaiden pitämiseksi sekä lomarahojen vaihtamisen lisäämiseksi. Näiden asioiden yhteisvaikutuksella tavoitellaan 480 000 euron säästöä. Säästö on jaettu raamitaulukossa eri palvelualueille (pois lukien työllisyyspalvelut, jolle asetettu erikseen säästötavoite sekä Otavia, jolla liikelaitoksen toimintakate on jo aiemmin selvästi ylijäämäinen).
• Omaisuuden myyntiä tehostetaan (esim. kiinteistöomaisuuden myynti, osakeomistusten myynti, puun myynti), tavoitteena yhteensä 1 miljoonan euron lisäys myyntivoittoihin.

Raamiin on lisätty seuraavat kustannukset, jotka ovat tulleet esiin edellisen raamineuvottelukierroksen jälkeen:

• Naisvuoren uimahalli on ollut viikonloppuisin suljettuna energiansäästöön liittyvistä syistä. Kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteenä lautakunta ei ole viikonloppujen sulkemisesta päättänyt. Raamiin on lisätty 7 000 euroa sillä perusteella, että mikäli viikonloppuaukiolot palautetaan, tulee ruoka- ja puhtauspalveluiden raamiin lisätä kyseinen summa ostopalveluina tuotettavien viikonloppusiivousten vuoksi.  
• Kyberturvallisuusympäristö muuttuu yhä haasteellisemmaksi. Mikkelin kaupungin tulee reagoida asiaan ottamalla käyttöön Valvomo-järjestelmä, jonka avulla mahdolliset tietomurrot havaitaan mahdollisimman aikaisin, ja aikaisella reagoinnilla vahinkoja sekä korjaavien toimenpiteiden kustannuksia saadaan rajoitettua. Valvomo-palvelu on osa Meitan järjestelmiä ja kustannus per vuosi on noin 10 000 euroa, joka on lisätty tietohallintopalveluiden raamiin.
• Kaupungin sisäisen intranetin tuki päättyy heinäkuussa 2025, ja sivusto tulee tässä yhteydessä uudistaa, jotta se palvelee henkilöstöä mahdollisimman hyvin. Uudistamisen kustannus noin 15 000 euroa on lisätty viestintäpalveluiden raamiin.  

Edellä esitetyillä muutoksilla talousarvioraamin toimintakate kohenee 4,8 miljoonalla -147,5 miljoonasta eurosta -142,7 miljoonaan euroon. Lisäksi elinvoiman kasvuohjelman toteutumisarvioinnin perusteella verotuloennustetta kohennetaan 0,9 miljoonalla eurolla. Perusennusteena on käytetty Kuntaliiton toimittamaa verotuloennustetta, mutta viimeaikaiset positiiviset elinvoimauutiset antavat perusteen olettaa, että verotulokertymä voi toteutua perusennustetta parempana. Elinvoiman kehittymisen vauhdittamiseksi kohdistetaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:lle 200 000 euron lisäresurssi, joka katetaan hallintopalveluiden talousarvioraamin sisällä kohdasta tapahtumien järjestäminen. Muutos ei siten aiheuta lisäkuluja raamiin, mutta mahdollistaa lisäpanostuksen elinvoimatyöhön.

Toimintakatteen koheneminen sekä verotulojen lisätavoite 0,9 miljoonaa kohentavat yhdessä 3.6.2024 esitettyä talousarvioraamin tulosnäkymää noin 5,7 miljoonalla eurolla. Näin ollen alustava tuloslaskelman 2025 alijäämäennuste on -5,1 miljoona euroa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2025 ja valtuuttaa talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana

Jarno Strengell esitti Jatta Juholan kannattamana esitti, ettei kuvaustekstissä mainittua kasvatus- ja opetuslautakunnan perusopetuksen sijaisuuksiin ja määräaikaisuuksiin varattava palkkaresurssi arvioida uudelleen ja pienennetä 3.6.2024 esityksestä. Perustelu: Sivistyksen- ja hyvinvoinnin palvelualueelta tehtävät lisäleikkaukset, heikentävät varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimintaedellytyksiä sekä lisäävät tulevaisuudessa kunnan- ja hyvinvointialueen kustannuksia. Nykyinen raami sisältää jo esimerkiksi koulunkäyntiohjaajien ja opettajien henkilöstövähennyksiä. Mikkelin kaupunki teki 2023 noin 20 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, Etelä-Savon Energian myynnistä saaduilla tuloilla kaupungin tase on 145 miljoonaa euroa plussalla. Inspiran tekemän selvityksen mukaan, Mikkelin kaupungin käyttötalous kääntyy jo nyt suunnitelluilla säästötoimenpiteillä positiiviseksi lähivuosina. Eli tarvetta sivistyksen- ja hyvinvoinnin lisäleikkauksille ei ole.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äöänestävät jaa ja ne, jotka kanttavat Jarno Strengellin esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 9 jaa ääntä (Petri Pekonen, Jouko Kervinen, Pekka Pöyry, Kirsi Olkkonen, Armi Salo-Oksa, Jaana Strandman, Eero Aho, Heli Kauppinen, Jani Sensio) ja 2 ei ääntä (Jarno Strentell, Jatta Juhola). 

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä. 

Lisäksi Jarno Strengell esitti, ettei kuvaustekstissä mainittua kaupunkikehityslautakunnan kuluja leikata katujen päällystys- ja korjaustöihin tehtävien määrärahojen osalta. Mikkelissä- ja Etelä-Savossa on jo nyt teiden korjausvelkaa niin paljon, että se haittaa asumista- ja yritystoimintaa. Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi. 

Merkitään, että Jarno Strengell jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä. 

Heli Kauppinen esitti, että koska uusia kustannustehokkaampia, toimivia ja lapsen edun turvaavia toimintamalleja perusopetuksen kasvun ja oppimiseen tukeen ei ole esitetty, kyseinen euromäärä (385 000 e) poistetaan perusopetuksen säästöistä eli lisätään raamiin. Koska kukaan ei kannattanut Heli Kauppisen esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Heli Kauppinen jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä. 

Merkitään, että vs. talousjohtaja Janne Skott selosti asiaa kaupunginhallitukselle. 

Merkitään, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.