Kuvaus
Ilmoitus töiden aloittamisesta Emolassa Hauskan padon ja Ryöpyn patojen alueella
Mikkelin kaupunki aloittaa 18.10.2022 (ISAVI 60/2022) vesitalousluvan saaneen kalan nousuesteen poistohankkeen maastotyöt 2023 joulukuussa Emolassa Hauskan padon ja Ryöpyn patojen alueella. Kaupunki on tehnyt tähän liittyen myönnettyä vesitalouslupaa valvovalle Etelä Savon ELY-keskukselle ilmoituksen töiden aloittamisesta ja toimittanut valvojan käyttöön hankkeen toteutustapaa koskevan työtapasuunnitelman.
Tällä hetkellä kalan nousulle on Rokkalanjoen uomassa kalan kulun estävä kahden padon muodostava este Ryöpyn palolta Hauskan padolle ulottuvalla uomaosuudella. Nousueste poistetaan rakentamalla uomaan tälle paikalle noin 300 m matkalle luontaista uomarakennetta jäljittelevä luonnonmukainen kalatie. Kalan nousu tehdään mahdolliseksi porrastamalla putous luonnonkivistä tehtävillä kivirintamilla, joissa on virtaama-aukot kalan kululle ja kivillä verhotut vaimennus-/levähdysaltaat. Työtapa on vastaava mitä sovellettiin jo aiemmin 2022 toteutetussa Urpolanjoen nousuesteiden poistohankkeessa. Emolanjoen nousuestehankkeen toteutuksen myötä syntyy Saimaan Savilahden latvoilla sijaitsevalle Emolanjoen noin 116 km2 valuma-alueelle virtavesien ja vakavesien muodostama monimuotoinen vesistökokonaisuus, jonka virtavesiuomiin voi muodostua taimenen ja muiden virtakutuisten vaelluskalojen luontainen lisääntymisalue. Luontaisesti lisääntyvää taimenta on ryhdytty palauttamaan vesistöalueelle jo ennen hankkeen toteutusta mm. Emolanjoen valuma-alueelle tehdyillä mätirasiaistutuksilla ja kudulle nousevien taimenten yli padon siirroilla. Alueen uomia on myös kunnostettu rakenteellisesti taimenen lisääntymiseen soveltuviksi mm. vapaaehtoisvoimin toteutetuissa jokitalkkarihankkeissa. Hankkeet ovat osa Mikkelin alapuolisen Saimaan ekologisen tilan parantamiseen tähtääviä vesienhoitohoitotoimien kokonaisuutta. Työt alkavat mahdollisesti jo 2023 puolella valmistevilla töillä. Pääosa kunnostushankkeen töistä toteutetaan kuitenkin vuoden 2024 aikana.
Mikkelin seudun ympäristölautakunta on käsitellyt asiaa aiemmin (MliDno-2019-2081) vesitalouslupaa koskevana lausuntoasiana ja puoltanut 15.9.2021 (§ 82) antamassaan lausunnossa hanketta:
Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on puoltanut vesitalousluvan myöntämistä hankkeelle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on ehdotuksesta vesienhoidon suunnitelmiksi Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueille vuosille 2022-2027 antamassaan
lausunnossa (Mikkelin seudun ympäristölautakunta 21.4.2021 § 38) kiinnittänyt huomiota niihin vesienhoidon keinoihin, joilla voidaan lieventää ihmistoiminnasta vesistöille aiheutuvia haittoja tilanteessa, jossa vesistöihin ihmistoiminnan seurauksena kulkeutuvan ulkoisen kuormituksen arvioidaan lähitulevaisuudessa edelleen jatkavan kasvua hajakuormituksen muodossa. Hajakuormituksen kasvu aiheutuu pääosin valuma-alueella tehdyistä ja tehtävistä alueidenkäyttöpäätöksistä. Yhdeksi vaikutukseltaan merkittävimmistä suhteellisen nopeasti toteutettavissa olevista korjaavista keinosta arvioitiin olevan vesiympäristöjen rakenteellinen kunnostus.
Valmisteilla olevaan eläinlääkintähuoltolakiin tuli EU-komissiossa muutosvaatimuksia
Eläinlääkäripalveluja koskevaa tukijärjestelmää ei voida ottaa käyttöön ilman, että lakiin tehdään eräitä muutoksia. Muutokset koskevat pieneläimille tarjottavia palveluita.
Lemmikkieläinten kiireettömiä palveluja koskevaa palveluvelvoitetta ei voida asettaa koko maahan yhtäläisenä, vaan jokaisen yhteistoiminta-alueen tulee tehdä omat ratkaisunsa. Tämä koskee ei-kiireellisiä palveluita pieneläimille, josta maaliskuussa 2023 annetussa laissa on yksityiskohtainen lista. Tähän toimenpidelistaukseen ei uudessa lakiluonnoksessa olla ehdottamassa muutoksia.
Yleishyödyllisyyteen liittyvässä alueellisessa arvioinnissa voidaan ottaa huomioon paitsi yksityisen tarjonnan määrä, laatu ja hintataso, mutta myös se, millaisessa minimikokonaisuudessa eläinlääkintähuoltolain tehtävien hoitaminen kunnassa on mahdollista.
Yhtiöittämisvelvoitteeseen tuli suuri muutos. Kunnallinen eläinlääkintähuolto voi olla markkinoilla ilman yhtiöittämistä. Jos kunnallisessa eläinlääkintähuollon kokonaisuudessa on tarkoituksenmukaista tarjota järjestämisvastuuseen kuuluvien palvelujen lisäksi myös markkinahintaisesti tarjottavia palveluja, niitä voidaan tuottaa omana toimintana yhtiöittämättä.
Markkinoilla toimimisen edellytyksenä on avoimuusvelvoitteen täyttäminen ja kirjanpidon eriyttäminen markkinoilla olevan palvelumyynnin osalta.
EU-komission käsittelyssä olleeseen lakiluonnokseen siis tehdään muutoksia ja lakiluonnos tulee lausunnolle joulukuussa 2023-tammikuussa 2024 ja sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn kevätkaudella 2024.
Uusi eläinlääkintähuoltolaki tulee näillä näkymin voimaan aikaisintaan 1.1.2025. Uuteen lakiin tulee muutoksia kuntien järjestämisvastuuseen kuuluviin eläinlääkintähuollon tehtäviin, mutta vastuu 24/7 eläinlääkäripäivystyksen järjestämisestä on uudenkin lakiluonnoksen mukaan jäämässä kunnille.