Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, kokous 20.9.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 78 Talousarvio 2024, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

MliDno-2023-2423

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi

Kuvaus

Talousarvioraamin hyväksyminen käynnistää varsinaisen talousarviovalmistelun kaupunkiorganisaatiossa. Talousarvioraami on kaupunginhallitukseen nähden sitova talousarvion valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2024 talousarvioesityksensä talousarvioraamin mukaisesti.

Seuraava talousarviovalmisteluvalmistelun vaihe on syksyllä tapahtuva lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitysten käsittely 22.9.2023 mennessä, jonka jälkeen kaupunginvaltuustolle järjestetään talousarvioaiheinen iltakoulu 9.10.2023. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota ensin 16.10.2023 suunnittelukokouksessa. Varsinaista kaupunginjohtajan talousarvioesitystä ja veroprosentteja kaupunginhallitus pääsee käsittelemään vahvistetun kokousaikataulun mukaisesti 30.10.2023 (varapäivä 31.10.2023). Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä talousarvio on 13.11.2023 kokouksessa.

Tausta ja valmistelun lähtökohdat

Mikkelin kaupungin taseessa on vuoden 2022 tilinpäätöksessä 40,8 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää. Kuntalain 110.3 §:n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Mikkelin kaupungin on katettava taseeseen v. 2018 tilinpäätöksestä alkaen kertyneet alijäämät kuluvan vuoden 2023 loppuun mennessä. Kuntalain 118.2 §:n mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely eli ns. kriisikuntamenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut taseeseensa kertynyttä alijäämää kuntalain 110.3 §:ssä säädetyssä määräajassa. Kaupunginvaltuuston 20.3.2023 § 41 linjauksen mukaisesti kumulatiiviset alijäämät katetaan Etelä-Savon Energia Oy:n vähemmistöosuuden myynnillä, jonka valmistelu on parhaillaan käynnissä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tähän linjaukseen pohjautuvan päivitetyn taloussuunnitelman 20.3.2023 § 42.

Taloussuunnitelman päivittämisen yhteydessä on esityslistateksteissä todettu taloussuunnitelmavuosien 2024–2026 näyttäytyvän edelleen taloudellisesti haastavina ja alijäämäisinä. Epävarmuustekijänä näinä vuosina näyttäytyvät erityisesti valtionosuudet sote-uudistuksen vuoksi. Lopulliset sote-rahoituksen siirtolaskelmat ja siten myös kuntien valtionosuustiedot saadaan vasta syksyllä 2023, joten myös vuoden 2024 talousarviovalmistelu käynnistyy tältä osin varsin epävarmoissa olosuhteissa. Vuosien 2024 ja 2025 valtionosuusmaksatuksia kuormittavat myös sote-siirtolaskennasta aiheutuvat valtionosuuksien jälkikäteistarkastukset, joiden yhteydessä tullaan perimään vuoden 2023 aikana liikaa maksetut valtionosuudet takaisin valtiolle normaalia valtionosuusmaksatusta pienentävänä eränä. Valtiovarainministeriö valmistelee sote-siirtolaskelmiin myös lisätarkistukset mahdollistavia asetusluonnoksia, joiden vaikutus kuntien valtionosuusrahoituksen kokonaisuuteen ja siten myös yksittäisen kunnan valtionosuuslaskentaan on vielä epäselvä.

Kaupunginhallitus on kaupunginvaltuuston päätöksellä 20.3.2023 § 42 velvoitettu valmistelemaan kaupungille talouden kokonaisvakauttamisohjelma vuoden 2023 loppuun mennessä. Vakauttamisohjelman tavoitteena on saada talous tasapainoon viimeistään vuoden 2026 aikana. Valmistelutyö on käynnissä. Näin ollen energiaomaisuusjärjestelyn toteuttaminen ei tarkoita käyttötalouden sopeutustarpeen noteeraamatta jättämistä, vaan sen luoma taloudellinen puskuri mahdollistaa turvallisen ja suunnitelmallisen siirtymän käyttötalouden sopeuttamisessa sote-uudistuksen jälkeiseen lopulliseksi asettuvaan rahoitustasoon nähden.

Toimintakatteen muodostuminen

Talousarvioraami vuodelle 2024 on valmisteltu ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen perusteella. Sisäisiä eriä tarkennetaan talousarviovalmistelun aikana, mutta ne eivät luonteensa vuoksi aiheuta muutosta koko kaupungin tason toimintakatteeseen (sisäisten erien vaikutus on aina +/- 0). Talousarvioraamin valmistelun lähtökohtana on vuoden 2022 tilinpäätös, vuoden 2023 muutettu talousarvio ja toteumaennuste sekä kaupunginvaltuuston 20.3.2023 § 42 hyväksymä päivitetty taloussuunnitelma. Talouspalveluiden organisoimassa raamineuvottelumenettelyssä on käyty läpi kaikki toimialojen tiedossa olevat toiminnalliset muutokset sekä kaupunginvaltuuston hyväksymien tasapainotusohjelmien vuoteen 2024 kohdistuvat eurovaikutukset. Saimaanportin koulun eurovaikutukset on päivitetty vastaamaan tarkentunutta käyttöönottoaikataulua, joka poikkeaa tasapainotusohjelmien pohjana aiemmin käytetystä oletuksesta.

Voimakkaan yleisen kustannustason nousun ohella keskeisin yksittäinen, kaikkia toimialoja koskettava kustannusmuutos vuonna 2024 on työmarkkinaratkaisuun pohjautuvat palkankorotukset. Palkoissa on työmarkkinaratkaisuun perustuen varauduttu 3,22 % nousuun vuoden 2023 talousarvioluvuista laskettuna. Palkkojen budjetointiin liittyen on tehty tiivistä yhteistyötä kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa. Näin on pystytty varmistamaan paitsi riittävä palkankorotusvarauksen taso, myös kaikkien henkilöstösuunnitelmaan ja tasapainotusohjelmiin sisältyvien henkilöstöön kohdistuvien muutosten huomioiduksi tuleminen jo talousarvioraamin euromitoituksissa. Palkankorotusvarauksen puhdas kustannuksia nostava vaikutus TA2023 tasoon verrattuna on 2,2 miljoonaa euroa, sivukuluineen 2,7 miljoonaa euroa. Muut toiminnalliset muutokset, tasapainotustoimenpiteet sisältäen, vaikuttavat palkkasumman muutokseen kuitenkin siten, että vakituisten ja määräaikaisten palkkojen kokonaiskasvuun varataan 1,8 miljoonaa euroa, sivukuluineen 2,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannusten kasvua rajoittavien toimenpiteiden vaikutus on siis jo raamivaiheessa merkittävä.

Vuoden 2024 talousarvioraami osoittaa -132,9 miljoonan euron toimintakatetta. Raamin toimintakate on noin 3,9 miljoonaa euroa eli noin 3 % heikompi kuin vuoden 2023 talousarviossa (129,1 m€). Toisaalta toimintakate on noin 227,1 miljoonaa vahvempi kuin vuoden 2022 tilinpäätöksessä; ero johtuu siitä, että vuoden 2022 toimintakulut sisälsivät vielä sote-palveluiden kustannukset. Vastaavasti myös kuntien verorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) taso oli vielä vuonna 2022 nykyistä, sote-uudistuksen jälkeistä rahoitusta korkeammalla tasolla.

Tuloksen muodostuminen

Kuten edellä on kuvattu, vuoden 2024 valtionosuuksiin liittyy vielä erittäin merkittävää epävarmuutta. Alla esitettävässä tuloslaskelmahahmotelmassa valtionosuuksien määrä on arvioitu hyvin karkeasti tuoreimpien käytettävissä olevien laskelmaversioiden ja niihin nähden tiedossa olevien poikkeamien perusteella.

Kuntaliiton 4/2023 päivitetty veroennustekehikko osoittaa vuodelle 2024 noin 137,3 miljoonan euron verotuottoja. Verotulojen tason lasku muutetun talousarvion verotulojen määrään (144,2 m€) nähden johtuu sote-uudistuksen vaikutuksesta, tarkemmin ns. verohäntien poistumisesta. Vuoden 2023 verotulot sisältävät verotilitysrytmin johdosta vielä tilityksiä aiempien vuosien vanhoilla, korkeammilla prosenteilla, ja nämä poistuvat vuodesta 2024 alkaen.

Myös rahoitustuottojen ja  -kulujen määriin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä mm. energiaomaisuusjärjestelyn mahdollisiin tuloslaskelmavaikutuksiin (erityisesti korkotuotot ja -kulut) liittyen. Arviot on tehty varovaisuuden periaatetta noudattaen.

Vuosikatteen jälkeen esitettävä suunnitelman mukaisten poistojen määrä on arvioitu investointiohjelman tietojen ja kirjanpidon poistoennusteen perusteella.

Tilikauden 2024 tulos muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden arvioitujen talousnäkymien mukaan seuraavasti (tuhansina euroina):

Toimintakate - 132 942
Verotulot 137 336
Valtionosuudet 7 000
Rahoitustuotot ja -kulut, netto 2 850
Vuosikate 14 244
Poistot - 22 000
Tilikauden tulos - 7 756
Poistoeron muutokset 160
Tilikauden yli-/alijäämä - 7 596

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2023 ja valtuuttaa talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeen.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jani Sensio esitti Jaana Strandmanin kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun siten, että talousarvioraami toteutetaan kaupunginvaltuuston talousarviossa 2023 hyväksytyn toimintakatteen (taloussuunnitteluvuosi 2024) tasoisena. 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja titesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys asian palauttamiseksi uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotustä, äänestävät jaa,  ja ne, jotka kannattavat Jani Sension esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Petri Pekonen, Heli Kauppinen, Pekka Pöyry, Jenni Tissari, Jarno Strengell, Pirjo Siiskonen) ja 5 ei ääntä (Pirkko Valtola, Jouko Kervinen, Jani Sensio, Jaana Strandman, Eero Aho).

Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. 

Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin. 

Merkitään, että Jenni Tissari poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.

Valmistelija

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 5.6.2023 antanut talousarvioraamin vuodelle 2024. Sivistysjohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät talousarvion valmistelutilanteen. Käydään keskustelua valmistelun evästämiseksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Merkitään tiedoksi. 

Päätös

Merkittiin.

Merkitään, että Suvi Kähkönen-Valtola poistui kokouksesta ja intendentti Jaakko Antila saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
  • Matti Laitsaari, rehtori, Matti.Laitsaari@sivistys.mikkeli.fi
  • Matti Karttunen, museojohtaja, Matti.Karttunen@sivistys.mikkeli.fi
  • Susanna Latvala, kulttuuripäällikkö, Susanna.Latvala@sivistys.mikkeli.fi
  • Jaakko Antila, intendentti, jaakko.antila@sivistys.mikkeli.fi
  • Pia Kontio, vt. kirjastopäällikkö, pia.kontio@sivistys.mikkeli.fi
  • Tiina Juhola, liikuntapäällikkö, tiina.juhola@sivistys.mikkeli.fi
  • Tarja Sinioja, nuorisopäällikkö, tarja.sinioja@sivistys.mikkeli.fi
  • Johanna Hurmalainen, taloussuunnittelija, Johanna.Hurmalainen@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.  

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. 

Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186.  Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”. 

Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista: 

  • Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli 
  • Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli 
  • Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut 
  • Yhteisöllisyys ja osallisuus.
     

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110) 

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin. 

Mikkelin kaupungin vuoden 2022 tulos oli 7,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä lisättynä edellisten tilikausien aikana kertyneisiin alijäämiin, on vuoden 2022 jälkeen Mikkelin kaupungin taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on 40,8 miljoonaa euroa. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien kattamiseksi valmistellaan vähemmistöosuuden myyntiä kaupungin 100 prosenttisesti omistamasta tytäryhtiöstä Etelä-Savon Energia Oy:stä. Käyttötalouden sopeuttamistarve jatkuu voimakkaana edellä mainitusta energiaratkaisusta huolimatta. Kaikki aikaisempien vuosien sopeuttamisohjelmissa päätetyt säästötoimenpiteet tulee huomioida talousarviovalmistelussa.

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja suoritetaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestaripalveluiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.

Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.  

Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.

Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri.

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava pe 22.9.2023 klo 12.00 mennessä tallennettuna.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaiset tulosalueet ovat valmistelleet talousarvioesityksensä kaupunginhallituksen antamaan raamiin.

Lautakunnan alaisen toiminnan toimintatuotot ovat 3,329 milj. euroa ja toimintakulut 19,649 milj. euroa. Toimintakate on näin ollen 16,320 milj. euroa.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan hallinnon toimintatuotot ovat 0,002 milj. euroa (ta2023 0,019 milj. €), toimintakulut ovat 2,190 milj. euroa (ta2023 2,262 milj. euroa). Toimintakate on 2,188 milj. euroa (ta2023 2,243 milj. €). Merkittävä muutos talousarviossa 2024 on Kulttuurin unelmavuosi -hankkeen päättyminen keväällä 2023.

Kansalaisopiston toimintatuotot ovat 0,718 milj. euroa (ta2023 0,528 milj. euroa), toimintakulut 2,044 milj. euroa (ta2023 1,675 milj. euroa) ja toimintakate 1,326 milj. euroa (ta2023 1,147 milj. euroa). Toiminnan volyymia on edelleen laskettu hallitusti talousarvioraamiin pääsemiseksi. ESR-rahoitteinen Yhdessä osallistuen -hanke yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian kanssa käynnistyy lokakuussa 2023.

Kirjastopalvelujen toimintatuotot ovat 0,432 milj. € (ta2023 0,425 milj. euroa), toimintakulut 3,460 milj. euroa (ta2023 3,409 milj. euroa) ja toimintakate 3,028 milj. euroa (ta2023 2,984 milj. euroa). Asiakasmäärä kirjastopalveluissa on kasvanut koronapandemian aiheuttaman notkahduksen jälkeen ja tavoitteeksi vuodelle 2024 on asetettu sekä asiakas- että lainausmäärän kasvaminen. Kirjaston verkkosivut uudistetaan. Pääkirjaston tiloihin sijoittuu kaupungin asiointipiste syksyn 2023 aikana.

Liikuntapalvelujen toimintatuotot ovat 1,528 milj. euroa (ta2023 1,547 milj. euroa), toimintakulut 7,355 milj. euroa (ta2023 7,401 milj. euroa) ja toimintakate 5,827 milj. euroa (ta2023 5,854 milj. euroa). Liikuntapalvelut toteuttaa Liikkuva Mikkeli 2023 -ohjelmaa, jonka painopisteitä ovat lasten ja nuorten liikunta, terveysliikunta, luontoliikunta ja tapahtumat.

Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 0,225 milj. euroa (ta 2023 0,336 milj. euroa), toimintakulut 1,557 milj. euroa (ta2023 1,592 milj. euroa) ja toimintakate 1,332 milj. euroa (ta2023 1,256 milj. euroa. Koulunuorisotyöhön panostetaan palkkaamalla kaksi koulunuorisotyöntekijää. Kattilansillan nuorisotilat siirtyvät uuteen Saimaanportin yhtenäiskouluun.

Museopalvelujen toimintatuotot ovat 0,121 milj. euroa (ta2023 0,118 milj. euroa), toimintakulut 1,371 milj. euroa (ta2023 1,369 milj. euroa) ja toimintakate 1,250 milj. euroa (ta2023 1,251 milj. euroa). Museokokoelmille vuokrataan lisää säilytystilaa.

Yleisten kulttuuripalvelujen toimintatuotot ovat 0,1 milj. euroa (ta2023 0,1 milj. euroa), toimintakulut 0,587 milj. euroa (ta2023 0,579 milj. euroa) ja toimintakate 0,487 milj. euroa (ta2023 0,479 milj. euroa).

Kaupunginorkesterin toimintatuotot ovat 0,203 milj. euroa (ta2023 0,203 milj. euroa), toimintakulut 1,085 milj. euroa (ta2023 1,066 milj. euroa) ja toimintakate 0,882 milj. euroa (ta2023 0,863 milj. euroa). Orkesterin tavoitteena on kasvattaa tapahtuma- ja kuulijamäärää. Yhteistyötä tai yhteistyörakennetta kaupunginorkesterin/kaupungin ja Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Oy:n kanssa uudistetaan.

Tulosalueiden irtaimen investointiehdotukset talousarviovuodelle 2024 (yhteensä 358 000 euroa) esitellään kokouksessa. Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueelta ei ole vielä saatu koostetta talonrakennus- ym. kiinteistöinvestoinneista talousarviovuodelle ja suunnitteluvuosille, se liitetään talousarvioaineistoon viimeistään lautakunnan kokouksessa.

Sivistysjohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesityksen ja investointiesityksen kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2024 ja taloussuunnitelman vuosille 2024-2026 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2024 ja taloussuunnitelmasta 2024-2026. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 20.10.2023 mennessä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Saadun selvityksen perustella irtaimen investointimäärärahaesitys on tarpeisiin nähden riittämätön. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta esittää käydyn keskustelun perusteella määrärahaksi vähintään 250 000€.

Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päätti, että viranhaltijat oikeutetaan tekemään tekniset korjaukset ja täydennykset talousarvioon 2024.

Muilta osin päätösehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Talouspalvelut, kaupunginhallitus, aluejohtokunnat, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.