Kuvaus
Hyvää elämää ikääntyneille - Mikkelin ikäohjelma 2025 perustuu lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä kansalliseen Ikäohjelmaan 2030 ja Etelä-Savon maakunnalliseen ikäohjelmaan 2030.
Lain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.
Kansallisessa ikäohjelmassa todetaan, että suomalaisen yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole kyse vain iäkkäiden määrän kasvusta vaan koko väestön ikärakenteen muutoksesta. Tähän on tärkeää varautua ja palveluiden tarvetta ennakoida sekä tukea itsenäistä selviytymistä ja arjen toimintakykyä.
Mikkelin ikäohjelmaa on valmisteltu kaupungin vanhusneuvoston, kaupungin ikääntyneen väestön ja viranhaltijoiden kesken osallistuvasti.
Työn perustana on mikkeliläisten ikääntyneiden hyvinvoinnin tila ja palveluiden tarve, josta yhteenvetona voi todeta seuraavaa:
- 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2018 vuoteen 2021 eli Mikkelin väestö on yhä ikääntyneempi. Yli 65 –vuotiaita on lähes 28 % väestöstä vuoden 2021 lopussa ja se tarkoittaa yhteensä 14 490 ikääntynyttä. Ennuste yli 65 –vuotiaiden osuudesta vuoteen 2025 on 30 % eli edelleen kasvava osuus.
- Yli 75 vuotiaiden osuus väestöstä on kasvamassa tulevina vuosina kaikkein eniten. Ennakointia ja varautumista palveluissa heidän tukemiseksi tarvitaan.
- Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on noin 47 %, joten yksinäisyyden kokemukset ja syrjään jäämisen tunne on mahdollinen suurella joukolla ikääntyneistä.
- Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on pysynyt noin 90 % paikkeilla vuodesta 2018 vuoteen 2021. Vastaavasti säännöllisen kotihoidon piirissä ja tehostetussa palveluasumisessa olevien 65-85 täyttäneiden osuus on hivenen laskenut ja tavallisessa palveluasumisessa pysynyt ennallaan vuodesta 2018 vuoteen 2021.
- Perhekotien määrä on Mikkelissä vertailukaupunkeja selkeästi suurempi ja niiden lisäämistä tavoitellaan edelleen
- THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on laskenut 113,2 -> 109,4 vuodesta 2018 vuoteen 2021. Kehityskulku on hyvän suuntainen, kuitenkin sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyden suhteen tilanne on muuta maata ja vertailukaupunkeja huonompi. Alkoholin käyttö on yleistä ikääntyneillä. Sairauksien ennaltaehkäisyyn, kuten elintapoihin vaikuttaminen on tärkeää samoin mielen hyvinvoinnin vahvistaminen mukaan lukien yksinäisyyden vähentäminen.
- Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot ovat lisääntyneet yli 65-vuotiailla, mutta ovat paremmalla tasolla kuin koko maassa. Kaatumisten ennaltaehkäisy on kustannusvaikuttavaa ja inhimillisesti tärkeää, elämänlaatua tukevaa.
- Yli 86 % yli 65-vuotiaiasta on kokenut esteitä ja huolia sähköisten palvelujen käytössä. Osuus on korkea, mutta koko maan ja Etelä-Savon tilannetta parempi. Tämä on otettava huomioon digitaitojen lisäämisessä ja, että sähköisten palveluiden rinnalla on tarve tarjota muitakin asiointimahdollisuuksia.
- Toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on 1,7 % ja pysynyt samalla tasolla vuodesta 2018–2021.
- Demografinen huoltosuhde on noussut vuodesta 2018 vuoteen 2021 66,2 % -> 70,9, mikä on huolestuttava kehitys.
Tavoitteena ohjelmassa ovat
- Palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys
- Ikääntyneiden toimintakyvyn turvaaminen
- Osallisuus ja yhteisöllisyys
- Ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristöt
Tavoitteille on asetettu vuosille 2023–2025 toimenpiteet, joita seurataan vuosittain.
Hyvinvointikoordinaattori käy läpi keskeiset ohjelman toimenpiteet.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyy Mikkelin ikäohjelman vuosille 2023-2025.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Anu Kokkonen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. Koska kukaan ei kannattanut esitystä, se raukesi.
Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.
Merkitään, että hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen poistui kokouksesta tämän pyälän käsittelyn jälkeen.