Kasvatus- ja opetuslautakunta, kokous 22.9.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 88 Talousarvio vuonna 2023/kasvatus- ja opetuslautakunta

MliDno-2022-85

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, vt. talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi

Kuvaus

Sote-uudistuksen rahoitusvaikutukset

Vuosi 2023 on kuntataloudessa poikkeuksellinen ja historiallinen. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä ja talous muuttuvat hyvin olennaisella tavalla, kun sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta uudistus tuo kuntatalouteen helpotusta, kun hankalasti ennakoitavat ja nopeasti kasvavat sote-menot siirtyvät pois kuntien vastuulta. Samalla kuitenkin myös siirtyviä palveluita vastaava tulorahoitus siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Valtakunnallisesti käyttötalouden muutos toteutetaan siten, että kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksia vastaavasti siirretään koko maan tasolla yhtä paljon tuloja, jotka koostuvat peruspalvelujen valtionosuuksien ns. sote-perusteisista osista, yhteisövero-osuudesta, kunnallisverosta sekä veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen korvauseristä. Siirto tehdään edellä kuvatun periaatteen johdosta valtion ja kuntien suhteen näkökulmasta neutraalisti, mutta käytännössä uudistuksella voi olla suuriakin heikentäviä tai vahvistavia talousvaikutuksia yksittäisen kunnan tasolla. Tämä siitäkin huolimatta, että järjestelmä sisältää vaikutuksia molempiin suuntiin tasaavia ja rajaavia tasauselementtejä.

Kuntien sote-uudistukseen liittyvät rahoituslaskelmat on päivitetty viimeksi keväällä 2022. Laskelmissa on huomioitu kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten ja tulojen määrät vuoden 2021 tilinpäätösennusteiden ja vuoden 2022 talousarvioiden tietojen mukaisina. Tämän hetken arviolaskelmien mukaan siirtyvien kustannusten yhteismäärä on valtakunnallisesti noin 21,2 miljardia euroa.

Rahoituslaskelmat on määrä päivittää seuraavan kerran kesällä 2022, jolloin kustannuspohjaan päivitetään valmistuneiden v. 2021 tilinpäätösten mukaiset tiedot. Näiden laskelmien pohjalta määritellään vuodelle 2023 vahvistettavat rahoituserät tasauksineen. Lopullisiksi laskelmat saadaan päivitettyä vasta vuonna 2023, kun vuoden 2022 tilinpäätöstiedot ovat käytettävissä. Tällöin määritetään rahoitus vuodesta 2024 eteenpäin (sisältäen lopulliset tasauselementtien euromäärät) sekä lasketaan mahdolliset oikaisuerät vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuuteen. Tämänhetkisen sääntelyn mukaan vuoden 2023 valtionosuuteen kohdistuvat oikaisut kirjataan puoliksi vuosille 2024 ja 2025, vaikka oikaisujen suuruuden vahvistavat laskelmat valmistuvat jo vuoden 2023 aikana. Essoten ennakoimien v. 2022 talousarvion ylityspaineiden vuoksi valtionosuuksiin kohdistuva lisäleikkaus näyttää varsin todennäköiseltä.

Sote-uudistuksen rahoituslaskelmiin liittyy etenkin yksittäisen kunnan näkökulmasta vielä erittäin suurta epävarmuutta. Kunnalle jäljelle jäävien valtionosuuksien kannalta ratkaisevaa on, miten hyvin sote-kustannukset pysyvät vuonna 2022 budjetissa. Budjettiylitykset johtavat pysyviin lisäleikkauksiin kunnalle jäävistä valtionosuuksista.

Sote-palveluiden menojen kustannusten talousarvioylitykset kasvattavat kunnan valtionosuuslaskentaan pysyväksi elementiksi jäävää muutosrajoitinta, joka Mikkelin osalta on tämänhetkisissä laskelmissa 8,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Mikkelin kohdalla riski muutosrajoittimen kasvuun on erittäin suuri paitsi Essote-kuntayhtymän talousseurannassa raportoidun kuntalaskutuksen ylitysennusteen, myös kuntien maksettavaksi todennäköisesti tulevan Essoten palkkaharmonisoinnin vuoksi. Essoten kärkipalkkoihin tehtävä palkkaharmonisointi on osumassa jäsenkuntien talouden tulevaisuuden kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan, sillä vuosille 2021 ja 2022 kohdistuvat sote-palveluihin kohdistuvat lisäkustannukset huonontavat jäsenkuntien asemaa sote-uudistuksen rahoituslaskelmissa.

Keväällä 2022 päivitettyjen sote-rahoituslaskelmien perusteella lukittiin kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien tuloverojen määrät. Osana tulojen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tasasuuruisesti 12,64 prosenttiyksiköllä vuonna 2023. Mikkelin kaupungin vuoden 2023 kunnallisveroprosentiksi muodostuu näin ollen sote-uudistuslainsäädännön perusteella 9,36 %. Kuntien verotuloissa alenema ei näy täysimääräisesti vielä vuonna 2023 verotulojen tilitysmekanismin takia; verotuotoissa on vielä ns. ”tilityshäntä” vuonna 2023, joka poistuu seuraavien vuosien verotuloista. Mikkelin osalta tämän erän suuruus on arviolta 7–8 miljoonaa euroa. Kunnallisveroprosenttien laskun lisäksi yhteisöveroa siirretään kuntien ryhmäosuudesta hyvinvointialueiden rahoitukseen yksi kolmasosa.

Soteuudistukseen liittyviä laskelmia päivitetään verkkosivulle https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat. Valtiovarainministeriön kevään 2022 kuntatalousohjelmassa käsitellään laajasti sote-uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. Koko kuntatalousohjelma sekä tiivistelmä sen keskeisestä sisällöstä ovat luettavissa osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164004.

Talousarvion 2023 valmistelun lähtökohdat ja tasapainotustoimenpiteet

Mikkelin kaupungin taseessa on vuoden 2021 tilinpäätöksessä noin 33,6 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää. Myös kuluva vuosi 2022 on muodostumassa alijäämäiseksi sote-kuntayhtymä Essoten raportoimista sote-kustannusten ylityspaineista johtuen. Edellä kuvatun mukaisesti sote-kustannusten muodostuminen talousarviota suuremmaksi huonontaa Mikkelin kaupungin sote-uudistuksen rahoituslaskelmia ja pienentää jäljelle jäävien lopullisten valtionosuuksien määrää. Ns. kriisikuntakriteereitä koskevan sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaan Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä viimeksi 28.3.2022 § 44 hyväksytyssä Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa. Saman päätöksen liitteeksi on koottu päätöksen liitteeksi myös yhteenveto aiempien tasapainotusohjelmien toimenpiteistä. Mainittu yhteenveto on liitteenä. Kaupunginvaltuusto on päätöksellään velvoittanut kaikki talousarviovalmisteluun osallistuvat viranhaltijat huomioimaan ohjelmassa linjatut tasapainotustoimenpiteet tulevien vuosien budjettivalmistelussa. Näin ollen sekä Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman että aiempien tasapainotusohjelmien toimenpiteet on huomioitu talousarvioraamin valmistelussa.

Tasapainotusohjelmien toimenpiteiden osalta on huomioitava, että jokaisesta palvelurakenteeseen vaikuttavasta muutoksesta on tehtävä toimivaltaisten toimielinten erilliset hallinnolliset päätökset kuntalain ja Mikkelin kaupungin hallintosäännön edellyttämällä tavalla sekä toteutettava päätösten valmistelujen yhteydessä asiaankuuluvat kuulemiskierrokset ja tarvittavat arvioinnit.

Talousarvioraamissa on huomioitu alla olevan taulukon mukaiset Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman mukaiset, vuoteen 2023 kohdistuvat uudet tasapainotustoimenpiteet. Vertailun helpottamiseksi toimenpiteet ovat samassa järjestyksessä kuin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman aineistoissa.

Toimenpide

       €

Konsernipalveluiden HTV-vähennys

   308 571

Otavan lähipalvelupisteen sopimuksen uudistaminen

     16 000

Ulkovaalitelineet

     10 000

Äänestysalueiden tiivistäminen

       4 500

Kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen HVA:lle

1 400 000

Säästö kesätyörahasta

     50 000

Peitsarin koulun yhdistäminen Lähemäkeen

   134 000

Tilauskuljetusten rajoitus Waltti-kortin avulla

     50 000

Lukion säästötavoite

   150 000

Kansalaisopiston menosäästö

   100 000

Asiointipalvelun siirto kirjastolle

   100 000

Suomenniemen ja Otavan kirjastot

     50 000

Liikuntapalveluiden menosäästö

   100 000

Nuorisopalveluiden menosäästö

     30 000

Asto-palvelualueen HTV-säästö

   141 429

Naistingin ja rakennuspalv. yhteistyön syventäminen

     40 000

Yksityistieavustusten leikkaus

   140 000

Leikkaus avustuksista ja kumppanuuksista

   573 000

Yhteensä

3 397 500

 

Lisäksi talousarvioraamiin on sisällytetty Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman sivulla 30 esitetyt säästötoimenpiteet, joista tuli laatia tarkempia taustaselvityksiä. Pyydettyjä selvityksiä on esitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 23.5.2022. Näillä talousarvioraamissa huomioiduilla säästötoimilla on alla olevan taulukon mukainen toimintakatevaikutus.

Toimenpide

€                  

Säästö uimahalleista; toisen lakkautus tai ulkoistus

    415 000

Lentokenttäpalveluiden lakkautus tai rahoituspohjan laajennus

    350 000

Aluejohtokuntien toimintamallin muutos

    110 000

Suomenniemen koulun lakkauttaminen

    227 000

Varhaiskasvatuksen muutoksista saatavat säästöt

    205 000

Yhteensä

 1 307 000

 

Lentokenttään liittyvän säästötoimenpiteen osalta on syytä huomioida, että aiemmissa säästöohjelmissa on linjattu 100 000 euron säästöstä lentokentän toimintaa tehostamalla vuonna 2023. Tämän säästön vaikutus on eliminoitu talousarvioraamin kokonaislaskennasta sillä oletuksella, että edellä olevassa taulukossa esitetty lentokenttään kohdistuva, raamiin sisällytetty tasapainotustoimenpide toteutuu. Säästöohjelmakokonaisuuden näkökulmasta 100 000 euron säästö on vaihtoehtoinen ratkaisu lentokenttäpalveluiden lakkautukselle.

Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa muiden selvitettävien asioiden yhteydessä (ohjelman s. 29) mainitun ruoka- ja puhtauspalveluiden ulkoistamisen selvittämisen osalta on raamivalmistelussa lähdetty siitä olettamuksesta, että Mikkelin kaupunki perustaa yhteisen ruoka- ja puhtauspalveluita tuottavan tukipalveluyhtiön Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa. Kaupunginhallituksen päätöksen 16.5.2022 § 221 mukaisesti kaupunki on aloittanut hyvinvointialueen esityksestä mukaisesti neuvottelut inhouse-yhtiön perustamisesta hyvinvointialueen kanssa. Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön mahdollistaman siirtymäajan turvin ruoka- ja puhtauspalveluiden on raamivalmistelussa oletettu toimivan osana kaupunkiorganisaatiota vielä ensimmäisen kvartaalin ajan, jonka jälkeen toiminta siirtyisi perustettavalle yhtiölle. Neuvottelut ja valmistelutyöt ovat kuitenkin vielä kesken eikä lopullisia päätöksiä yhtiön perustamisesta ole tehty, joten tiedot tarkentuvat vasta myöhemmin talousarviovalmistelun edetessä.

Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Talousarvioraami vuodelle 2023 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäisiä eriä tarkennetaan talousarviovalmistelussa syksyn aikana, mutta ne eivät luonteensa vuoksi aiheuta muutosta  toimintakatteeseen (sisäisten erien vaikutus on aina +/- 0). Talousarvioraamin valmistelun lähtökohtana on ollut vuoden 2021 tilinpäätös, vuoden 2022 muutettu talousarvio ja toteutumaennuste sekä toimialojen tiedossa olevat toiminnalliset muutokset.

Keskeisimpänä kustannusmuutoksena talousarvioraamissa 2023 on huomioitu sote-uudistuksen johdosta kaupungin käyttötalousmenoista poistuva Essoten kuntalaskutus. Vuoden 2021 korona-sotekustannuksia sisältävä kuntalaskutuksen toteuma oli 236,4 miljoonaa euroa ja vuoden 2022 talousarviovaraus on 226,7 miljoonaa euroa, joten kyse on kaupungin talouden kannalta erittäin merkittävästä erästä. Myös hyvinvointialueelle siirtyvän pelastustoimen tuotot ja kustannukset poistuvat kaupungin talouden kokonaisuudesta tulevana vuonna. Pienempinä sote-uudistukseen liittyvinä muutoksina on huomioitu myös mm. työllisyyspalveluista hyvinvointialueelle siirtyvät toiminnot ja kaupungin aleneva osuus verotuskustannuksista.

Palkkojen osalta on varauduttu 3,2 prosentin korotuksiin vuoden 2021 tilinpäätöksen palkkatoteumista laskettuna. Kunta-alan työmarkkinakiistaan ei ole löytynyt vielä ratkaisua, joten kyseessä on vasta arvio. Lukuja tarkennetaan tarvittaessa talousarviovalmistelun edetessä.

Kaupunginvaltuusto on osana strategisten toimenpideohjelmien hyväksymistä linjannut lisäresursoinnista asukas- ja työvoimamarkkinointiin (KV 25.4.2022 § 52, elinvoimaohjelman kohta 1.3). Tämä on huomioitu hallinto- ja elinvoimapalveluiden raamissa ohjelmakirjauksen mukaisesti 140 000 euron menolisäyksellä.

Vuoden 2023 talousarvioraami osoittaa -123 miljoonan euron toimintakatetta. Raamin toimintakate on noin

  • 227,1 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2021 tilinpäätöksessä (-350,1 milj.e)
  • 231,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa (-354,4 milj.e)  ja
  • 228 miljoonaa pienempi kuin vuoden 2022 muutetussa talousarviossa (-351 milj.e).


Suuri muutos johtuu sote-uudistuksen vaikutuksista.

Kuntaliiton 5/2022 julkaiseman ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan Mikkelin kaupungin valtionosuudet vuonna 2023 olisivat yhteensä 12,0 miljoonaa euroa. Summassa on huomioitu keväällä 2022 päivitettyjen sote-rahoituslaskelmien mukaiset tasauselementit, eli muutosrajoitin (-8,9 miljoonaa euroa, pysyvä valtionosuusleikkaus) ja järjestelmämuutoksen tasaus vuodelle 2023 (-3,4 miljoonaa euroa, pienenee 15 e/asukas vuodessa, v. 2027 tasaus n. -0,5 milj. euroa jää pysyväksi). Alla esitettävässä tuloslaskelmassa valtionosuuksien määräksi on oletettu laskelmien mukainen summa 12,0 miljoonaa euroa. Koska sote-rahoituslaskelmat ovat vasta alustavia, ovat suuretkin muutokset valtionosuussummassa vielä mahdollisia.

Kuntaliiton 4/2022 veroennustekehikko osoittaa vuodelle 2023 noin 133,6 miljoonan euron verotuottoja. Luvussa on huomioitu sote-uudistuslaskennan vaikutukset; verotuloennusteen kokonaisverotulot ovat vuodelle 2023 noin 44 % pienemmät kuin vuodelle 2022. Verotuottojen osalta on syytä huomata, että verotilitysrytmin johdosta vuoden 2023 verotulot tulevat sisältämään vielä aiempien vuosien verotilityksiä vanhoilla, korkeammilla prosenteilla.

Tilikauden 2023 tulos muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden arvioitujen talousnäkymien mukaan seuraavasti (tuhansina euroina):

Toimintakate

    -123 013

Verotulot

     133 586

Valtionosuudet

       12 000

Rahoitustuotot ja -kulut, netto

         1 850

Vuosikate

       24 423

Poistot

      -23 000

Varaukset ja poistoero

            160

Tilikauden ylijäämä

         1 583

 

Vuoden 2023 ylijäämäisestä näkymästä huolimatta vuoden 2023 tulostaso enteilee tuleville vuosille taloushaasteita. Vuoden 2023 verotuloennuste sisältää noin 7–8 miljoonaa euroa verotilityksiä, jotka tuloutuvat sote-uudistusta edeltäneiden vuosien suurempien prosenttien mukaisena. Jotta käyttötalous olisi tasapainoisella pohjalla tulevina vuosina verotulojen laskiessa uudelle tasolleen, tulisi vuoden 2023 tuloslaskelman osoittaa vähintään noin 7 miljoonan euron ylijäämää. Lisäksi tulevien vuosien valtionosuustuloihin liittyy edellä kuvatun mukainen lisäleikkauksen ja vuoden 2023 valtionosuuteen jälkikäteen tehtävän, vaikutukseltaan negatiivisen oikaisun riski sote-uudistuksen rahoituslaskennasta johtuen. Lopulliset sote-uudistuslaskennat ja siten myös varma tieto tulevien vuosien valtionosuuksien tasosta saadaan vasta vuonna 2023.

Vuoden 2023 talousarvioraami vahvistaa lopullisesti näkymän siitä, että kaupunki ei kykene kattamaan kumulatiivisia alijäämiä käyttötalouden sopeutustoimilla kriisikuntasääntelyn mukaiseen aikarajaan eli vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien kattaminen edellyttää energiaomaisuusjärjestelyllä tavoiteltavaa merkittävää tuloutusta tai muuta vaikutukseltaan riittävän suurta kertaerää. Tulevien vuosien käyttötalouden tasapainon kannalta sopeutustoimista tehtyjen linjausten noudattaminen ja täytäntöönpano on hyvin tärkeää.

Talousarvioraami on kaupunginhallitukseen nähden sitova talousarvion valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2023 talousarvionsa talousarvioraamin mukaisesti. Seuraava talousarviovalmistelun vaihe on syksyllä tapahtuva lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitysten käsittely, jonka jälkeen koko kaupungin talousarvio tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2023 ja valtuuttaa talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi talousarvioraamin ja raamitaulukon esitetyn mukaisin euroin vuodelle 2023 sekä valtuutti talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Esityslistatekstissä esitettyjen muutosten osalta päätettiin:

Eero Aho esitti Armi Salo-Oksan kannattamana, että talousarvion yksilöityjen toimenpiteiden valmisteluun palataan elokuussa keskeneräisten selvitysten valmistuttua ja esittelytekstissä mainitut asiat käsitellään talousarvioprosessin aikana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys asian käsittelyn siirtämistä elokuulle ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Eero Ahon esitystä asian käsittelyn siirtämistä elokuulle äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Pirjo Siiskonen,  Raimo Heinänen, Pekka Pöyry, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Tanja Hartonen), 4 ei ääntä (Armi Salo-Oksa, Eero Aho, Pirkko Valtola, Petri Pekonen), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että säästö uimahalleista 415 000 euroa toteutetaan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Petri Pekonen esitti Armi Salo-Oksan kannattamana, että lentokenttää ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Tanja Hartonen), 6 ei ääntä (Pirkko Valtola, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Armi Salo-Oksa, Jarno Strengell, Eero Aho), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että Petri Pekosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että aluejohtokuntia ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Pirkko Valtola, Tanja Hartonen, Eero Aho, Jouko Kervinen), 4 ei ääntä (Pirjo Siiskonen,  Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Petri Pekonen, Pekka Pöyry ja Pirjo Siiskonen jättivät eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Petri Pekosen muutosesitys.

Tanja Hartonen esitti Petri Pekosen ja Raimo Heinäsen kannattamana, että Suomenniemen koulun lakkauttaminen 227 000 poistetaan kokonaan talousarvioraamista vuodelta 2023 ja annetaan koululle jatkoaikaa pari vuotta lisätä oppilaita ja tarkastetaan tilannetta uudelleen v. 2024. Annetaan koulun jatkua nyt rauhassa ennallaan ilman mitään toimenpiteitä. Toinen vaihtoehto on, että jatkaa ns. pienten lasten kouluna. Jatkuminen on selvitettävä kummalla tavalla jatkuu vielä pari vuotta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Eero Aho, Heli Kauppinen, Pirkko Valtola, Jouko Kervinen), 6 ei ääntä (Tanja Hartonen, Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että Tanja Hartosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Heli Kauppinen esitti Jarno Strengellin kannattamana, että avoimen varhaiskasvatuksen muutoksista päätetään, vasta kun lapsivaikutusten arviointi on valmis. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Raimo Heinänen, Pirkko Valtola, Pirjo Siiskonen, Tanja Hartonen, Eero Aho, Pekka Pöyry, Petri Pekonen), 2 ei ääntä (Heli Kauppinen, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Heli Kauppinen jätti eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.

Merkitään, että vt. talousjohtaja Tiia Tamlander selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Merkitään, että Satu Taavitsainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että Armi Salo-Oksa poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varajäsen Jouko Kervinen.

Merkitään, että pöytäkirjantarkastajaksi Armi Salo-Oksan tilalle kokouksen loppuajaksi valittiin Eero Aho.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.09-19.25.

Valmistelija

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
  • Taina Halinen, varhaiskasvatusjohtaja, taina.halinen@sivistys.mikkeli.fi
  • Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi
  • Marja Ukkonen, johtava rehtori, marja.ukkonen@sivistys.mikkeli.fi
  • Aija Kuuppo, taloussuunnittelija, aija.kuuppo@mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.

Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)

Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.

Mikkelin kaupungin vuoden 2021 tulos oli 3,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Edellisten tilikausien ali-/ylijäämiin kohdistuvien oikaisujen sekä vuoden 2021 alijäämäisen tuloksen myötä Mikkelin kaupungin taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on 33,5 miljoonaa euroa. Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Talousarviovuonna 2023 ja suunnitelmakaudella 2024-2025 jatkuu erittäin voimakas käyttötalouden sopeuttamisen tarve, jonka edistämiseksi on edellisten vuosien aikana laadittu useita eri talouden sopeuttamisohjelmia. Kaikki talousarviovuodelle 2023 ja suunnitelmavuosille 2024–2025 määritetyt sopeutustavoitteet on huomioitava talousarviovalmistelussa.

Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja suoritetaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääräiset suoritetiedot.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset käsittävät talouspalveluiden, hankintapalveluiden, henkilöstöpalveluiden, tietohallinnon sekä vahtimestareiden sisäiset veloitukset, joilla laskutetaan keskitetysti tuotetut palvelut kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.  Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.

Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio).

Talousarviovalmistelun yhteydessä koostetaan koko organisaation kattava riskirekisteri.

Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava pe 23.9.2022 klo 12.00 mennessä tallennettuna.

---

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaiset tulosalueet ovat valmistelleet talousarvioesityksensä kaupunginhallituksen antama raami ja palvelualueelle kohdistettu säästövelvoite huomioiden. Eläkemenoperusteinen maksu korvataan tasausmaksulla vuonna 2023. Lautakunnan talousarviossa tuloarvio on 418 000 euroa suurempi ja kuluarvio 385 100 euroa suurempi tasausmaksulla korjattuun raamiin verrattuna. Toimintakate on 32 900 euroa raamia parempi.

Lautakunnan talousarvion toimintatuotot ovat 5,509 milj. euroa ja toimintakulut 96,093 milj. €. Toimintakate on näin ollen 90,584 milj. euroa. Talousarvio on laadittu erittäin kireäksi. Jos esimerkiksi lasten määrä varhaiskasvatuksessa tai kasvamisen ja oppimisen tuen tarve varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa tai lukiokoulutuksessa kasvaa ja edellyttää henkilöstön lisäämistä, tullaan vuoden 2023 aikana turvautumaan ensisijaisesti talousarviomuutoksiin tai lisätalousarvioesitykseen. Talousarvioesityksessä ei ole pystytty huomioimaan energian hinnannousun vaikutusta toimintakuluihin. Lautakunnan toiminnassa toteutetaan hyväksyttyjen talouden tasapainotusohjelmien toimenpiteitä. 

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisen hallinnon toimintatuotot ovat 0,100 milj. euroa (ta2022 0,103 milj. euroa), joka on lähes kokonaan hankeavustusta (”Oma juttu kaikille”-hanke). Toimintakulut ovat 0,483 milj. euroa (ta2022 0,503 milj. euroa). Toimintakate on 0,383 milj. euroa (ta2022 0,400 milj. euroa). Hallinnon alla ovat lautakunta, koko palvelualueen yhteinen henkilöstö sekä ”Oma juttu kaikille – Harrastamisen Mikkelin malli”-hanke.

Varhaiskasvatuksen toimintatuotot ovat 2,486 milj. euroa (ta2022 2,284 milj. euroa). Toimintakulut ovat 35,856 milj. euroa (ta2022 34,657 milj. euroa). Toimintakate on 33,370 milj. euroa (ta2022 32,373 milj. euroa). Toimintaan ja talouteen vaikuttavina toimenpiteinä esitetään seuraavia toimenpiteitä: Peipposet ja Vaahteramäki -ryhmäperhepäiväkotien lakkauttaminen 1.1.2023 alkaen, avoimen varhaiskasvatuksen toiminnan ja resurssien yhtenäistäminen eri yksiköissä sekä mitoituksen mukaisen henkilöstöresurssin turvaaminen henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä. Itäisen alueen päiväkotiratkaisusta ei ole vielä tehty päätöstä.

Perusopetuksen toimintatuotot ovat 2,718 milj. € (ta2022 2,798 milj. euroa). Toimintakulut ovat 54,448 milj. euroa (ta2022 51,301 milj. euroa). Toimintakate on 51,730 milj. euroa (ta2022 48,503 milj. euroa). Talouden tasapainottamistoimenpiteenä esitetään Suomenniemen koulun lakkauttamista 1.1.2023 alkaen. Saimaanportin yhtenäiskoulua rakennetaan ja alustava valmistumisaikataulu on kevätlukukauden alussa 2024. Itäisen alueen kouluratkaisusta ei ole vielä tehty päätöstä. Koronatilanteen vuoksi lasten ja nuorten tuen tarve on lisääntynyt, joten kasvun ja oppimisen tueksi tarvitaan lisähenkilöstöä.

Lukiokoulutuksen toimintatuotot ovat 0,205 milj. euroa (ta2022 0,236 milj. euroa). Toimintakulut ovat 5,307 milj. euroa (ta2022 5,811 milj. euroa). Toimintakate on 5,102 milj. euroa (ta2022 5,575 milj. euroa). Mikkelissä toimii tällä hetkellä yksi nuorten lukiokoulutuksen yksikkö Mikkelin lukio. Lukiokoulutukselle osoitetut säästöt muodostuvat joidenkin opetuskurssien järjestämisestä vuorovuosittain, ryhmäkokojen tarkentamisesta ja hanketoiminnan supistamisesta. Aikuislukiokoulutus on keskitetty Otaviaan Nettilukioon ja Otavan Opiston aikuislukioon, ja kahden tutkinnon lukio-opetus on järjestetty 1.8.2022 alkaen Mikkelin lukiossa.  

Sivistysjohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesityksen kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2023-2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2023 ja taloussuunnitelmasta 2023-2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 14.10.2022 mennessä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Käydyn keskustelun pohjalta kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy ja esittää lautakunnan talousarvion vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2023 - 2025 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle seuraavin muutoksin:

Esittelijä muutti päätösehdotustaan siten, että investointiohjelma esitetään hyväksyttäväksi Eteläiseen aluekouluun / Saimaanportin yhtenäiskouluun liittyvällä korjauksella, jossa kalustukseen haetaan alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti 1 700 000 euroa. Vuoden 2023 investointimäärärahaan varataan 570 000 € ja vuoden 2024 1 130 000 €. Esittelijän muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta valtuutti viranhaltijat tekemään teknisiä korjauksia. 

Antti Pakarinen esitti Tiina Elkharamin ja Riikka Nikulaisen kannattamana, että  perusopetuksen oppilaskohtaiset kustannukset ovat laajan pinta-alan Mikkelissä suhteellisen korkeat. Kaupungin taloustilanne aiheuttaa paineen löytää tehostamisen keinoja. Kaupunginhallituksen antamasta vuoden 2023 talousarvioraamista on vähennetty summa, joka vastaa Suomenniemen koulun lakkauttamisen laskennallista säästövaikutusta koko lukuvuoden osalta. Kaupunginhallituksen talousarvioraamikäsittelyssä on asian yhteydessä on kuitenkin äänestetty Suomenniemen koulun jatkamisen puolesta. Tämä on johtanut talousarviovalmistelussa vaikeaan tilanteeseen, eikä vaadittavaa säästösummaa ole kokonaisuudessaan muilla keinoin löydetty. Koulun lakkauttamisella päästäisiin annettuun talousarvioraamiin, mutta säästövaikutus Mikkelin oppilaskohtaisiin kustannuksiin olisi vain noin 0.2%. Lakkauttamista ei tämän vuoksi voi pitää välttämättömänä perusopetuksen yksikkökustannusten näkökulmasta. Aiemmin esillä on ollut myös ns. pienten koulun malli. Koulussa toimisivat siis luokat 1-3, esiopetus sekä päiväkoti Kilikello. Tämä toimintamalli toisi vaihtoehtona myös käyttötaloussäästöjä, joskin se vaatisi muutostöitä koulun kiinteistössä.En kannata Suomenniemen koulun lakkautusta. Viranhaltijoiden esittelyn perusteella tarvittavan summan säästäminen nykyisen raamin puitteissa kuitenkin vaikeuttaisi perusopetuksen järjestämistä muissa yksiköissä. Tästä johtuen esitän tekstimuutosta seuraavasti: Sivulla 15 lause: "Suomenniemen koulua ehdotetaan lakkautettavaksi 1.1.2023 alkaen." muutetaan muotoon: "Suomenniemen koulun toiminnan jatkamiseksi tammikuusta 2023 alkaen tarvitaan lisärahoitusta annettuun talousarvioraamiin nähden. Lisärahoituksen määrä riippuu valitusta toimintamuodosta, joka ratkaistaan vielä talousarviokäsittelyn 2023 aikana."

Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta poikkeava, kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän muutettua päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Antti Pakarisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Jenni Oksanen, Olli Marjalaakso, Leena Kontinen ja Olli Ylönen) ja 7 ei ääntä (Antti Pakarinen, Hanne Vainio, Jaana Strandman, Petri Tikkanen, Riikka Nikulainen, Tiina Elkharam ja Toni Kanerva). Puheenjohtaja totesi, että Antti Pakarisen esitys on tullut kasvatus- ja opetuslautakunnan päätökseksi.

Lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää lausunnot kaikilta aluejohtokunnilta, nuorisovaltuustolta ja vammaisneuvostolta talousarviosta 2023 ja taloussuunnitelmasta 2023-2025. Lausunnot pyydetään toimittamaan suoraan kaupunginhallitukselle 14.10.2022 mennessä.

Merkitään,​ että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.

Merkitään, että nuorisovaltuuston edustaja Anni Lahtinen sekä kaupunginhallituksen edustaja Pirkko Valtola saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana.

Tiedoksi

Talouspalvelut, aluejohtokunnat, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto

Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.