Mikkelin seudun ympäristölautakunta, kokous 24.3.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 31 Täydennyshakemus betonijätteen hyödyntämistä koskevaan ympäristölupaan; Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy, Mikkeli

MliDno-2021-4475

Aikaisempi käsittely

Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 15.12.2021

Valmistelija

Marita Savo, ympäristötarkastaja, Marita.Savo@mikkeli.fi

Kuvaus

Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy on jättänyt 29.10.2021 ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristölupahakemuksen betonimurskeen sijoittamiseksi Lepolan kallioalueen varastokenttärakenteeseen korvaamaan neitseellistä maa-ainesta Mikkelin Ristiinaan kiinteistölle 491-537-4-36.

Lisäksi haetaan ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa toiminnan aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Lepolan kallioalueella tullaan lähitulevaisuudessa ottamaan maa- ja kiviainesta 7.12.2017 § 44 myönnetyn maa-aines- ja ympäristöluvan mukaisesti. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavaksi alueella tapahtuvaa toimintaa tukeva varastokenttä. Varastokentän rakentamisessa on tarkoitus hyödyntää murskattua betonijätettä 7 000 m3ktr (12 000 tn).

Hakemuksen johdosta laadittu ehdotus ympäristöluvaksi on liitteenä.

Ympäristöluvan käsittelystä peritään 1 350 € (3 htp) Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan 30.1.2019 § 11 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan 2 §, 3 § ja 5 § mukaisesti.

Päätös viedään valtakunnalliseen YLVA-tietojärjestelmään.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan päätöspöytäkirjan ja myöntää Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy:lle päätöspöytäkirjan ja sen lupamääräysten mukaisen ympäristöluvan betonimurskeen hyödyntämiselle Lepolan kallioalueen varastokenttärakenteessa Mikkelin Ristiinassa kiinteistöllä 491-537-4-36. 

 

 

 

 

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunginhallituksen edustaja Tanja Hartonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 16.50.

Mikkelin seudun ympäristölautakunta, 24.2.2022

Valmistelija

Marita Savo, ympäristötarkastaja, Marita.Savo@mikkeli.fi

Kuvaus

Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy on jättänyt ympäristölautakunnalle 18.2.2022 päivätyn täydennyshakemuksen hyväksyttäväksi. Hakemus koskee betonijätteen sijoittamiseen liittyvää ympäristölupapäätöstä 15.12.2021 § 127 Mikkelin Ristiinaan ns. Lepolan kallioalueella tilalla Lepola 491-537-4-36. Täydennys koskee tarkennusta hyödynnettävän betonijätteen laadusta siten, että se saa sisältää myös tiilijätettä.

Valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (ns. MARA-asetus) betonimurskeella tarkoitetaan jätettä, joka on valmistettu puretuista betonirakenteista tai uudisrakentamisen tai betoniteollisuuden betonijätteistä murskaamalla. Kevytbetoni- ja kevytsorajätteellä tarkoitetaan vastaavilla tavoilla syntynyttä mursketta. MARA-asetuksen mukaan betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiili- ja kaakelijätettä. Em. asetus mahdollistaa pelkän tiilijätteenkin hyödyntämisen maarakenteessa.

Hakemuksessa todetaan, että hyödynnettävän betonimurskeen kelpoisuus tutkitaan purkukohdekohtaisesti. Tiili- ja kaakelijätteen osuus betonimurskeesta arvioidaan aistinvaraisesti purku-urakoitsijan toimesta. Hyödynnettävästä betonimurskeesta otetaan edustava kokoomanäyte sertifioidun ympäristönäytteenottajan toimesta. Kokoomanäyte edustaa koko näytteistettävää erää ja sisältää tällöin myös erässä mahdollisesti esiintyvää tiili- ja kaakelijätteen. Kokoomanäytteestä tutkitaan MARA-asetuksen mukaiset betonimursketta koskevat liukoisuudet ja haitta-aineiden (PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, öljyhiilivedyt) kokonaispitoisuudet.

Hakija on liittänyt mukaan ympäristöluvan 15.12.2021 § 127 lupamääräyksessä 4 vaaditun täydennetyn pintavesien tarkkailusuunnitelman. Liitteenä.

Alueelta tulevien hulevesien tarkkailusuunnitelmaa on täsmennetty ja täydennetty kartalle merkittyjen näytteenottopisteiden sijainnilla ja tutkittavilla parametreillä.

Sijoitusalueen vesien laatua tarkkaillaan kerran ennen varastokentän rakentamista (ns. nollanäytteenotto), vuosittain rakentamisen aikana, rakentamisen jälkeisenä vuotena, sekä viisi vuotta rakentamisen jälkeen.

Ojiin sijoittuvista tarkkailupisteistä (rakennettavan varastoalueen ylä- ja alapuolelta) tarkkailua toteutetaan kevään valumakautena huhtikuussa. Iso-Matkuslammesta tarkkailua totetutetaan talvikerrostuneisuuden aikana helmi-maaliskuussa.

Näytteistä määritetään akkreditoidussa laboratoriossa seuraavat parametrit:

-pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, liukoiset metallit (VNa:n 843/2017 mukaiset + Fe), happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

Lisäksi näytteenoton yhteydessä mitataan näytelämpötila sekä arvioidaan veden laatua (väri, sameus, haju) aistinvaraisesti. Nämä ja muut kentällä tehdyt havainnot merkitään näytteenottopöytäkirjaan.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta hyväksyy ympäristölupahakemusta koskevan täydennyksen tiilijätteen osalta sekä betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiseen liittyvän päivitetyn vesistötarkkailuohjelman. Maarakentamisessa käytettävän kiviainesjätteen tulee täyttää Valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa mukaiset vaatimukset jätteen laadun ja haitta-ainepitoisuuksien osalta.

Päätös

Asia päätettiin siirtää seuraavaan kokoukseen.

Valmistelija

  • Marita Savo, ympäristötarkastaja, Marita.Savo@mikkeli.fi

Kuvaus

Sora ja Betoni V. Suutarinen Oy on jättänyt ympäristölautakunnalle 18.2.2022 päivätyn täydennyshakemuksen hyväksyttäväksi. Hakemus koskee betonijätteen sijoittamiseen liittyvää ympäristölupapäätöstä 15.12.2021 § 127 Mikkelin Ristiinaan ns. Lepolan kallioalueella tilalla Lepola 491-537-4-36. Täydennys koskee tarkennusta hyödynnettävän betonijätteen laadusta siten, että se saa sisältää myös tiilijätettä.

Valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (ns. MARA-asetus) betonimurskeella tarkoitetaan jätettä, joka on valmistettu puretuista betonirakenteista tai uudisrakentamisen tai betoniteollisuuden betonijätteistä murskaamalla. Kevytbetoni- ja kevytsorajätteellä tarkoitetaan vastaavilla tavoilla syntynyttä mursketta. MARA-asetuksen mukaan betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiili- ja kaakelijätettä. Em. asetus mahdollistaa pelkän tiilijätteenkin hyödyntämisen maarakenteessa.

Hakemuksessa todetaan, että hyödynnettävän betonimurskeen kelpoisuus tutkitaan purkukohdekohtaisesti. Tiili- ja kaakelijätteen osuus betonimurskeesta arvioidaan aistinvaraisesti purku-urakoitsijan toimesta. Hyödynnettävästä betonimurskeesta otetaan edustava kokoomanäyte sertifioidun ympäristönäytteenottajan toimesta. Kokoomanäyte edustaa koko näytteistettävää erää ja sisältää tällöin myös erässä mahdollisesti esiintyvää tiili- ja kaakelijätteen. Kokoomanäytteestä tutkitaan MARA-asetuksen mukaiset betonimursketta koskevat liukoisuudet ja haitta-aineiden (PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, öljyhiilivedyt) kokonaispitoisuudet.

Hakija on liittänyt mukaan ympäristöluvan 15.12.2021 § 127 lupamääräyksessä 4 vaaditun täydennetyn pintavesien tarkkailusuunnitelman. Liitteenä.

Alueelta tulevien hulevesien tarkkailusuunnitelmaa on täsmennetty ja täydennetty kartalle merkittyjen näytteenottopisteiden sijainnilla ja tutkittavilla parametreillä.

Sijoitusalueen vesien laatua tarkkaillaan kerran ennen varastokentän rakentamista (ns. nollanäytteenotto), vuosittain rakentamisen aikana, rakentamisen jälkeisenä vuotena, sekä viisi vuotta rakentamisen jälkeen.

Ojiin sijoittuvista tarkkailupisteistä (rakennettavan varastoalueen ylä- ja alapuolelta) tarkkailua toteutetaan kevään valumakautena huhtikuussa. Iso-Matkuslammesta tarkkailua totetutetaan talvikerrostuneisuuden aikana helmi-maaliskuussa.

Näytteistä määritetään akkreditoidussa laboratoriossa seuraavat parametrit:

-pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, liukoiset metallit (VNa:n 843/2017 mukaiset + Fe), happipitoisuus, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaistyppi ja kokonaisfosfori.

Lisäksi näytteenoton yhteydessä mitataan näytelämpötila sekä arvioidaan veden laatua (väri, sameus, haju) aistinvaraisesti. Nämä ja muut kentällä tehdyt havainnot merkitään näytteenottopöytäkirjaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi

Mikkelin seudun ympäristölautakunta hyväksyy ympäristölupahakemusta koskevan täydennyksen tiilijätteen osalta sekä betoni- ja tiilijätteen hyödyntämiseen liittyvän päivitetyn vesistötarkkailuohjelman. Maarakentamisessa käytettävän kiviainesjätteen tulee täyttää Valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa mukaiset vaatimukset jätteen laadun ja haitta-ainepitoisuuksien osalta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hakija; Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; valmistelija

Liitteet

Liite Ympltk Tarkkailuohjelma_4.1.2021.pdf (pdf, 512 kt)

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ja/tai päätöksen asiankäsittelystä peritystä maksusta haetaan muutosta kirjallisella valituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa ympäristönsuojelulain (527/2014) 191 §:n perusteella hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),
  • rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
  • valtion valvontaviranomainen ja vaikutusalueen edellä mainitun muun kunnan ympäristönsuojeluviranomainen,
  • muu asiassa yleistä etua valvovalla viranomainen.


Valitusaika
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista valitusviranomaiselle.

Valituskirjelmän on oltava perillä valitusviranomaisella määräajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Asianosaisen ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä päätöksen julkaisemisajankohdasta yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Valitus tehdään Vaasan hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 65100 Vaasa
Puhelinnumero: 029 56 42780
Faksinumero: 029 56 42760
Sähköpostiosoite: vaasa.hao@oikeus.fi
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.