Kuvaus
Ympäristöministeriö pyytää 7.12.2021 mennessä lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee uutta kaavoitus- ja rakentamislakia. Uudella kaavoitus- ja rakentamislailla on tarkoitus korvata voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki. Lausuntopyyntö koskee myös samassa yhteydessä esitettyjä muutoksia eräisiin muihin lakeihin.
Lausuntopyyntö ja siihen liittyvät linkit mm. hallituksen esitykseen ovat nähtävissä sähköisessä lausuntopalvelussa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=17b78d7d-ad1b-41fb-8b5b-a9e7e0c798fd. Hallituksen esitys pykäläliitteineen on pituudeltaan 779 sivua.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kaavoitus- ja rakentamislaki. Voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki korvattaisiin kokonaan uudella lailla. Uudella kaavoitus- ja rakentamislailla parannettaisiin sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, kiertotalouden edistämiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä alueidenkäytön ja rakentamisen päätösten ja tietosisällön valtakunnallisen digitaalisuuden mahdollistamiseksi. Rakentamisen vastuuta koskevilla uudistuksilla tähdättäisiin virhevastuun nykyistä selkeämpään sääntelyyn. Saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia vahvistettaisiin. Maakuntakaavassa keskityttäisiin maakuntatasoisiin aluerakennetta sekä liikenne- ja viherverkostoa koskeviin kehittämisen periaatteisiin ja sen oikeusvaikutukset rajattaisiin näihin. Seitsemälle suurimmalle kaupunkiseudulle laadittavalla kaupunkiseutusuunnitelmalla sovitettaisiin yhteen kaupunkiseudun kehittämiselle olennaisia periaatteita. Maailmanperintökohteiden erityisarvojen säilymistä korostettaisiin uudella sääntelyllä. Kunnan maapoliittisten ohjelmien avoimuutta vahvistettaisiin. Katujen ilmaisluovutusvelvollisuus muuttuisi lunastusmenettelyksi. Rakentamiseksi tarvittavien lupien rajausta täsmennettäisiin ja lupavelvoitetta supistettaisiin.
Vuoden 1958 rakennuslaissa omaksuttu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän kolmiportainen hierarkia säilyisi. Kunnilla olisi edelleen keskeinen ja ratkaiseva rooli kaavoituksessa. Hiilineutraalisuuden saavuttaminen edellyttää huomion kiinnittämistä kaikessa suunnittelussa ilmastonmuutoksen hillintään. Yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen, olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen, resurssitehokkaan yhdyskuntakehityksen edistäminen, edellytysten luominen vähähiiliselle liikennejärjestelmälle ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen koskisivat kaikkia kaava- ja suunnitelmatasoja sekä rakentamista.
Kaavahankkeista tiedottamista tehostettaisiin. Varhaisen vaiheen osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistettaisiin. Vireillä olevista ja vireille lähiaikoina tulevista kaavahankkeista tulisi kunnan ja maakunnan liiton pitää yllä helposti saavutettavissa olevaa tietoaineistoa, joka olisi saatavilla myös yleisessä tietoverkossa. Kaavoituksessa tulisi edelleen arvioida kaavan merkittävät vaikutukset. Vaikutusten arvioinnissa ilmastoon sekä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen kohdistuvat vaikutukset olisivat aiempaa vahvemmin mukana. Kaavojen lainmukaisuuden viranomaisvalvontaa vahvistettaisiin.
Rakennuslupa ja toimenpidelupa korvattaisiin yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostettaisiin. Rakentamislupavaiheessa raportoitaisiin ilmastoselvityksellä rakennuksen vähähiilisyys käyttäen hyväksi kansallista rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja kansallista päästötietokantaa. Kiertotaloutta edistettäisiin korostamalla rakennukselta vaadittavia elinkaariominaisuuksia. Rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä vahvistettaisiin rakennus- ja purkumateriaaliselvityksellä.
Valtakunnallisen rakennetun ympäristön digitaalisen tietojärjestelmän aikaansaamiseksi lupaprosessi perustuisi tietomalleihin. Suunnitteluvaiheen suunnittelumalli mahdollistaisi myös lisätyn todellisuuden käyttämistä rakentamislupien yhteydessä. Loppukatselmuksen yhteydessä 2 luovutettava toteumamalli antaisi perustan luotettavalle digitaaliselle arkistoinnille sekä rakennetun ympäristön ajantasaiselle tietojärjestelmälle, jota voitaisiin hyödyntää rakennuksen korjaus- ja muutostöissä.
Suunnittelu- ja työnjohtotehtävien vaativuusluokat muutettaisiin vastaamaan paremmin käytäntöä. Ympäristöministeriön valtuuttama toimielin tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden, kun kysymyksessä on vaativa, erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä. Pätevyysvaatimusten tulkinta yhtenäistyisi eikä paikallisen lupaviranomaisen olisi enää tarvetta arvioida todistuksilla osoitettua ja rekisteröityä pätevyyttä. Lupaviranomainen voisi kuitenkin edelleen ottaa kantaa yksittäisen hankkeen erityispiirteisiin henkilön kelpoisuuden kannalta.
Rakentamisluvan hakija voisi halutessaan hakea hankkeelle erillisen sijoittamisluvan. Sijoittamislupavaiheessa suunnitelmia ei tarvitsisi viedä kaikkien olennaisten teknisten vaatimusten osalta yksityiskohtaiselle tasolle. Rakennushankkeen vaativuudesta ja rakennusvalvontaviranomaisen tasosta riippuen kunnan rakennusvalvonta ratkaisisi hankkeen toteuttamisen edellytykset joko kokonaan itse tai toiselta viranomaiselta hankittavan lisäosaamisen turvin.
Suuren käyttäjämäärän rakennuksen omistajalle tulisi velvoite määräaikaiseen, korkeintaan kymmenen vuoden välein suoritettavaan katsastukseen. Katsastusvelvoite ei koskisi asuinrakennuksia. Sertifioitu katsastaja katsastaisi rakennuksen paikan päällä.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia, rakennusperinnön suojelemisesta annettua lakia, maa-aineslakia, maastoliikennelakia, ratalakia, ulkoilulakia, ympäristönsuojelulakia, viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia, rakennuksen energiatodistuksesta annettua lakia, pelastuslakia, asuntokauppalakia, sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia, jätelakia, rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annettua lakia, uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyistä ja eräistä muista hallinnollisista menettelyistä annettua lakia, kiinteistönmuodostamislakia, kiinteistörekisterilakia ja kunnan kiinteistöinsinööristä annetta lakia. Maankäyttö- ja rakennuslaki, alueiden luovuttamisesta asemakaavan toteuttamista varten annettu laki ja kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilusta annettu laki kumottaisiin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Luonnoksesta on jo annettu useita lausuntoja ja osassa niistä suhtaudutaan varsin kriittisesti lakihankkeeseen. Mm. Kuntaliitton on antanut luonnoksesta yksityiskohtaisen lausunnon, josaa todetaan, että erityisesti monissa kuntien toimintaa koskevissa muutoksissa lain valmistelu on ollut puutteellista ja monet ehdotetut muutokset tuovat kuntien toiminnalle lisävelvoitteita tai johtavat käytännössä kuntien työmäärän ja kustannusten kasvuun, kun pyrkimys pitäisi olla työmäärän keventämisessä ja kustannusten vähentämisessä.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueella on valmisteltu liitteenä oleva lausunto Mikkelin kaupungin lausunnoksi luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee uutta kaavoitus- ja rakentamislakia.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus päättää antaa ympäristöministeriölle liitteenä olevan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee uutta kaavoitus- ja rakentamislakia.