Kuvaus
Infra-aluepalvelut -yksikössä on valmistunut yleissuunnitalmaehdotukset klv Jääkärinkatu, Kasarminkatu, Nuijamiestenkatu ja Vilhonkatu (piir. nro. 14/16-1, -2, -3, -4, -5, -6).
Suunnitelmat ovat olleet nähtävillä 27.5.-18.6.2021.
Kohteiden sijainti
Hankkeen suunnittelma koskee Jääkärinkatua (Sammonkadun liittymästä) – Kasarminkatua –Nuijamiestenkatua – Vilhonkatua (Maaherrankadun liittymään saakka).
Jääkärinkadulla välillä Sammonkatu - Annikinkatu nykyistä jalankulku- ja pyörätietä parannetaan vaihtamalla jalankulku- ja pyörätien reunassa oleva kiveys nupukiveksi, väylän leveys on 4 m Linnamäenkadun liittymään saakka. Linnamäenkadun littymän kohdalta keskustan suuntaan jalankulku ja pyöräily erotetaan omille rinnakaisille väylille korotettuna ajoradasta. Pyöräväylän leveys on 3 metriä ja jalkakäytävän 2 metriä. Jääkärinkadun ylittävien suojateiden kohdille rakennetaan ajoradan kavennukset, samaan tapaan kuin Olavinkadun liittymässä oleva ajoradan kavennus. Jääkärinkadulle liittyvien sivuteiden liittymät kivetään pyöräteiden jatkeiden kohdalla. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi. Jääkärinkadun valaistus uusitaan ja kaikkien suojateiden kohdille rakennetaan erillinen suojatievalaistus. Kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan.
Kasarminkadulla pyöräilyväylä jatkuu kadun itäpuolella Jääkärinkadun tapaan 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä, pyörätie rakentuu nykyisen puurivin kohdalle. Kadun itäpuolen puurivi siirtyy ajoradan ja pyörätien väliin, jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Kasarminkadun huonokuntoiset puurivistöt uusitaan kaavamääräysten mukaisesti riittävän suurilla, samanlajisilla puilla. Kasarminkadun ajorata kapenee 7 metrin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kasarminkadun länsipuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy puiden väliin, itäpuolella pysäköinti on nykyiseen tapaan kielletty. Kasarminkadun pyörätien jatkeille, Annikinkadun ja Kyllikinkadun liittymiin, rakennetaan nupukiveysraita, joka korostaa suojateitä. Kasarminkadun suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.
Nuijamistenkadulla pyöräväylä jatkuu kadun eteläpuolella (Hänninkentän puoli), 3 metriä leveänä jalankulusta eroteltuna väylänä Päiviönkadun liittymään. Jalankulkukäytävä säilyy ennallaan. Nuijamiestenkadun ajorata kapenee 7 metrin levyiseksi, linja-autopysäkit rakennetaan nykyiseen tapaan ajoratapysäkkeinä. Kadun eteläpuolen kadunvarsipysäköinti siirtyy pysäköintitaskuun välillä Kasarminkatu - Brahenkatu, Hänninkentän kohdalla kadunvarsipysäköinti poistuu kadun eteläpuolella, pohjoispuolen pysäköinti säilyy ennallaan koko suunniteluosuudella. Brahenkadun liittymä muotoillaan uudelleen siten, että se liittyy Kasarminkatuun kohtisuoraan. Nuijamiestenkadulle Brahenkadun liittymään pyörätien jatkeelle, rakennetaan nupukiveysraita, joko korostaa suojatietä. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.
Nuijamistenkadun, Mikonkadun, Vilhonkadun ja Päiviönkadun liittymää selkeytetään porrastamalla nelihaaraliittymä kahdeksi kolmihaaraliittymäksi. Päivönkadun liittymä muotoillaan uudelleen ja liittymästä poistuu liittymäsaareke. Lisäksi Päiviönkadun liittymä merkitään kärkikolmiolla väistämisvelvolliseksi, väistämisvelvollisuutta korostetaan kiveyksillä. Terveystalon eteen on kaavailtu taideteosta, joka rakennetaan niin matalaksi, että se ei peitä näkemiä pyöräteille ja Vilhonkadulle.
Vihonkadulla pyöräily siirtyy Päiviökadun liittymän jälkeen kadun pohjoispuolelle, Musiikkiopiston puolelle. Nykyinen n. 2,5 metriä leveä jalkakäytävä levennetään yhdistetyksi jalankulku- ja pyörätieksi, jonka leveydeksi on suunniteltu 4,35 metriä. Vilhonkadun liikennevaloliittymässä länsipuolen suunnalta liittymään saapuville jää yksi kaista. Liittymään jätetään kuitenkin väistötila, joka mahdollistaa liittymästä suoraan ja oikealla kääntyville samanaikaisen kulun vasemmalle kääntyvien kanssa, mikäli kaistalle ei ole samaan aikaan leveä kulkuneuvo. Vilhonkadun kadunvarsipysäköinti säilyy ennallaan, Terveystalon puolella pysäköinti on sallittu samalla osuudella kuin nykyisinkin. Suunnitteluosuuden suojatiet rakennetaan esteettömiksi ja valaistus uusitaan.
Kohteen kustannusarvio on yleissuunnitteluvaiheessa yhteensä noin 785 000 euroa. Kohteen yleissuunnitelmalla on tarkoitus hakea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kunnille myöntämää Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustusta. Vuoden 2021 hakukierroksella jalankulun infrahankkeilta edellytetään vähintään Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (Liikenneviraston ohjeita 11/2014 -ohjeen mukaista laatua. Pyöräliikenteen infrahankkeilta edellytetään puolestaan joulukuussa 2020 valmistuneen Pyöräliikenteen suunnittelu (Väyläviraston ohjeita 18/2020 -ohjeen noudattamista. Avustusta myönnetään infrastruktuurin rakentamiseen ja rakennettavan kohteen rakentamissuunnitteluun. Valtionavustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Kunnille myönnettävä määräraha on tänä vuonna enintään 28 500 000 euroa.
Yleissuunnitelmasta on pidetty yleisötilaisuus 15.6.2021 klo 17.00-18.10 Teams-yhteydellä. Tilaisuudessa hanke esiteltiin, ratkaisuista keskusteltiin ja mukana olleiden kysymyksiin vastatiin. Lisäksi yleissuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 27.5.-18.6.2021. Nähtävillä oloaikaa jatkettiin kahdella viikolla pitämällä suunnitelma nähtävillä kaupungin internet sivuilla. Palautteet on otettu vastaan ja kirjattu myös nähtävillä oloajan jälkeen. Yleissuunnitelmasta on saatu nähtävillä olon aikana 13 kpl palautteita.
Yleisötilaisuuden yhteydessä saatu palaute
- Kasarminkadun puut haluttaisiin säilyttää ja siirtää pyörätie ajoradan reunaan tai Brahenkadulle
Vastine:
Kasarminkadun puiden kunto on puiden kuntotutkimuksen mukaan huono ja ne tulisi uusia muutaman vuoden sisällä. Yksittäisiä huonokuntoisia puita ei kannata korvata uusilla, koska ne jäävät vanhojen puiden väliin varjoon ja kasvavat huonosti. Puiden juurakot ovat kärsineet ja kasvualustat pienentyneet ympärillä tehdyn rakentamisen seurauksena.
Katualue on ahdas ja pyörätien sijoittaminen istutuskaistan taakse vie vähiten tilaa. Esim. kaksisuuntainen pyörätie ajoradan vieressä edellyttäisi rakenteellista erottelua ajoradasta (kivetty välikaista), joka kaventaisi ajorataa.
Yleissuunnitelman linjaus on Kantakaupungin yleiskaavan mukainen. Pyöräilijä valitsee tutkimusten mukaan reitikseen reitin, jolla on vähemmän korkeuseroja. Brahenkadun reitillä on mäkisyyttä, joka houkuttelee käyttämään pyöräilijöitä yleissuunnitelman mukaiselle reitille.
- Kasarminkatu 11:sta on tontilta-ajo ylämäkeen kadulle suojatien kohdalle ja näkemät ovat huonot
Vastine:
Suojatien sijoitus tarkentuu rakennussuunnitelmassa ja se siirtynee pihaliittymän viereen. Nuijamiestenkadun liittymään esitetty jalankulkukaide poistuu. Nykytilanteessa suuri osa pyöräilijöistä ajaa jalkakäytävällä rakennusten seinustan vieressä. Suunniteltu ratkaisu siirtäisi pyöräilijät jalkakäytävän taakse tonttiliittymään nähden, jolloin näkemät paranevat.
- Kiinteistöille on kuulunut jalkakäytävien talvihoito, kenelle talvihoito kuuluu jatkossa?
Vastine:
Kaupunki hoitaa jaetun jalkakäytävä-pyörätien, pysäköintipaikat sekä linja-autopysäkit, kiinteistöt hoitavat jalkakäytävän.
- Voidaanko jalankulku- ja pyörätie siirtää Kasarminkadun länsipuolelle/Vilhonkadun eteläpuolelle
Kasarminkadun itäreuna on looginen jatke Jääkärinkadun ja Nuijamiestenkadun pyöräreiteille.
Vilhonkadun ylitys on turvallisinta tehdä Mikonkadun liittymässä. Vilhonkadun pohjoisreunassa on Musiikkiopisto, jonne tulee jalankulku- ja pyöräliikennettä. Pyöräreitti jatkuu Vilhonkadun pohjoisreunassa Porrassalmenkadun liittymästä itään.
- Paikallisliikenne ja raskas liikenne tulisi poistaa Kasarminkadulta sekä Jääkärinkadun alkupuolelta kapean kadun sekä vilkkaan jalankulku- ja pyöräilyliikenteen takia.
Pyöräily ja pysäköinti siirtyvät ajoradalta pois, mikä rauhoittaa liikennettä sekä helpottaa kunnossapitoa. Linja-autoliikenne on melko vähäistä.
- Kasarminkadun länsipuolen jalkakäytävä tulisi varustaa pintakouruilla sadevesien johtamiseksi rakennusten seinustoilta pois.
Rännit varustetaan kaivoilla kuten vastaavissa kohteissa Savilahdenkadulla ja Raatihuoneenkadulla.
- Nurmikaistan tilalle on esitetty punamustakiveys; nurmikaistan ja puuston poistaminen hävittää nykyisen vehreyden
Yleissuunnitelmassa on esitetty pysäköintipaikoille betonikiveys ja istutuskaistalle vettäläpäisevä nurmikiveys. Myös pysäköintipaikat voidaan toteuttaa nurmikivellä ja kiveyksiä tarkennetaan jatkosuunnitelmissa. Istutettavien puiden koko on mahdollisimman suuri.
- Olli Asikainen/FH-Invest Oy: Lähellä Päiviönkatu - Vilhonkatu liittymää alkaa kesällä kerrostalon rakentaminen, milloin katujen rakentaminen alkaa?
Kadunrakennus alkaisi aikaisintaan keväällä/kesällä 2022 → kerrostalo ehtii valmistua ennen sitä.
- Tonttiliittymä kadulle on hankala huonojen näkemien sekä jyrkän nousun takia. Lisäksi se on Nuijamiestenkadun suuntaisen suojatien kohdalla. Huoli vieraspaikoista Kasarminkadulla.
Nykytilanteessa suuri osa pyöräilijöistä ajaa jalkakäytävällä rakennusten seinustan vieressä. Suunniteltu ratkaisu siirtäisi pyöräilijät jalkakäytävän taakse tonttiliittymään nähden, jolloin näkemät paranevat.
Kasarminkadulle on osoitettu 12 pysäköintipaikkaa, mikä on suurin piirtein sama määrä kuin nykyisin Kasarminkadulla esiintyy pysäköityjä autoja. Lisää paikkoja löytyy mm. Nuijamiestenkadulta ja Anni Swaninkadulta.
- Liikenneturva Mikkeli: Pyöräilyn siirtäminen omalle väylälleen lisää liikenneturvallisuutta ja parantaa näkemiä tonttiliittymissä. Sivukatujen korotetut liittymät lisäävät osaltaan liikenneturvallisuutta.
Yleissuunnitelmasta nähtävillä olon aikana saatu palaute
Palaute 1
Palautteessa pidetään jalankulun ja pyöräilyn erottamista toisistaan tarpeellisena yleissuunnitelman mukaisesti, koska Kasarminkadun jalkakäytävällä pyöräillään toistuvasti, ja tästä on aiheutunut lukuisia vaaratilanteita. Palautteessa pidetään kuitenkin harmillisena, että suunnitelmaa ei voida toteuttaa kaatamatta Kasarminkadun lehmuksia. Palautteessa esitetään pyöräväylän rakentamista viherkaistan ja ajoradan väliin puita kaatamatta. Koska Kasarminkadun ajorata kapenee pyöräväylän rakentamisen takia kaksi metriä, palautteessa esitetään lisäksi raskaan liikenteen siirtämistä pois Kasarminkadulta Nuijamiestenkadulle ja kadun muuttamista yksisuuntaiseksi.
Vastine 1
Suunnittelukohteeseen on haluttu vasta uusitun pyöräliikenteen oheistuksen mukaisesti erottaa pyöräily ja jalankulku omille väylilleen. Lisäksi suunnitelmassa esitetään pyöräilyväylän asfaltin värjäämistä ja ajosuuntien erottamista pyörätiellä, sekä pyörä- ja jalankulkija tunnusten ajorata-maalauksia pyöräilyväylällä ja jalkakäytävällä. Ajoratamaalauksin osoitetaan pyöräilijän suunta väylällä (oikeanpuoleinen liikenne pyöräväylällä).
Hankeen yleisötilaisuudessa kerrottiin kaupunginpuutarhurin toimesta mm. vanhempien puiden kuntoluokituksesta ja tautitilanneesta sekä nykyisten nuorempien puiden huonosta menestymisestä isompien puiden varjossa. Nuorempien puiden osalta tutkitaan siirtomahdollisuutta. Uusien istutettavien puiden osalta tasavertaiset kasvumahdollisuudet takaavat parhaan tuloksen, kun puille rakennetaan oikean kokoiset kasvualustat. Kadun kuivatuksen suunnittelussa voidaan myös huomioida ja edesauttaa puiden menestymistä.
Yleissuunnitteluvaiheessa on jo tutkittu jalankäytävän ja pyöräväylän rinnakkain sijoittamisen lisäksi myös pyöräväylän sijoittamista viherkaistan ja ajoradan väliin. Yleissuunnitelmassa on päädytty esittämään pyöräväylän sijoittamista jalkakäytävän rinnalle, koska ajorata kapenee tässä vaihtoehdossa vähemmän.
Kapeneva ajorata ja ajoradalle sijoittuvat linja-auton pysäkit rauhoittavat osaltaan läpikulkevaa liikennettä. Palautteessa mainittua ajoradan muuttamista yksisuuntaiseksi, emme pidä oikeana ratkaisuna. Kaupungeissa, joissa yksisuuntaisi ajoratoja on toteutettu, on niitä alettu muuttaa jo normaali kaduksi.
Kasarminkadulla kulkee paikalisliikenteen linja-autoreitti joten raskaan liikenteen kieltäminen liikennemerkeillä ei sekään tunnu oikealta ratkaisulta. Kadun rakenteelliset muutokset vaikuttavat enemmän läpiajoliikenteeseen ja ajonopeuksiin.
Palaute 2
Palautteessa Kasarminkadun puiden väliin sijoitettu pysäköinnin todetaan tulevan lähemmäs rakennusten seinälinjaa, ja aiheuttaen näin asukkaille ja katutason liiketiloille aiempaa enemmän melu- ja näköhaittoja. Lisäksi kadunvarsipysäköitsijöiden pakokaasujen todetaan tulevan tuloilmaventtiilien kautta kiinteistön asuntoihin ja liiketiloihin. Pysäköinnin siirtymisestä lähemmäksi seinälinjaa pelätään myös aiheutuvan paloturvallisuusriski. Autojen sijoittaminen puiden väliin koetaan ongelmaksi koska puurivi harvenee ja puiden nykyinen vehreys häviää, palautteessa toivotaan nykyisen puuston säilyttämistä.
Palautteessa todetaan lisäksi kiinteistön kohdalle suunnitellun punamusta betonikiveyksen olevan sopimaton kyseisen kadun puolen rakennuskannan värimaailmaan, koska osa rakennuksista on pääväriltään valkoisia.
Vastine 2
Kadunvarsipysäköinti puiden välissä voidaan poistaa rakennuksen kohdalta tai pysäköintiaikaa voidaan rajoittaa, jos kiinteistö niin haluaa. Moottoriajoneuvot muuttuvat tulevaisuudessa yhä enemmän sähkökäyttöiseksi. Uusi nykyauto sammuttaa myös itsensä helposti paikoillaan käyttäessä, joten entiseen tilanteeseen verrattuna ero pakokaasujen määrässä on oletettavasti pienempi. Kapeneva ajorata vaikuttaa myös rauhoittavasti liikenteeseen ja vähentää päästöjä katuosalla. Autojen ja seinälinjan väliin jää noin 2 m, jalankulkukäytävän levyinen alue, reikäkivellä varustettu pysäköintipaikka on myös jalankulun käytettävissä silloin kun siihen ei ole pysäköity autoja.
Hankeen yleisötilaisuudessa kerrottiin kaupunginpuutarhurin toimesta mm. vanhempien puiden kuntoluokituksesta ja tautitilanneesta sekä nykyisten nuorempien puiden huonosta menestymisestä isompien puiden varjossa. Nuorempien puiden osalta tutkitaan siirtomahdollisuutta. Uusien istutettavien puiden osalta tasavertaiset kasvumahdollisuudet takaavat parhaan tuloksen, kun puille rakennetaan oikean kokoiset kasvualustat. Kadun kuivatuksen suunnittelussa voidaan myös huomioida ja edesauttaa puiden menestymistä. Nurmikaistaleelle suunniteltu reikäkivi sallii nurmen kasvun ja hulevesien virtauksen kiven läpi. Linja-autojen odotustila kivetään sileällä betonikivellä. Kivien väriin voi vielä vaikuttaa tulevaisuudessa, seuraavassa suunnitteluvaiheessa.
Palaute 3
Alkuperäistä nähtävillä oloaikaa 27.5.-9.6.2021 pidetiin liian lyhyenä. Palautteessa lehmusten siirtoa ei pidetty tarpeellisena, koska uusien nuorten puiden istuttaminen huonontaa kaunista katunäkymää vuosiksi eteenpäin. Palautteessa esitetään pyörätien rakentamista ajoradan reunaan korottamalla pyörätie ajoradasta matalalla kiveyksellä tai erivärisellä päällysteellä. Palautteessa henkilöautoliikenteen lisääntyneen ammattikorkeakoulun laajenemisen myötä ja esitetään pysäköinnin ohjaamista Sammonkadulle ja Otavankadulle.
Vastine 3
Yleissuunnitelman nähtävillä oloaikaa pidenettiin. Pyörätie on suunniteltu uuden Pyörätien suunnitteluohjeen mukaisesti. Suunnitteluohjeen mukainen pyörätie tai pyöräkaista ajoradan reunassa veisi enemmän tilaa ja kaventaisi ajorataa liian paljon, suunnitellulla ratkaisulla ajoradan leveydeksi jää seitsemän metriä, joka on riittävä linja-autoliikenteelle. Kasarminkadun puiden juurakot ovat kärsineet ja kasvualustat pienentyneet ympärillä tehdyn rakentamisen seurauksena. Puiden kunto on huono ja ne tulisi muutenkin uusia muutaman vuoden sisällä. Kasarminkadun puurivistöt uusitaan kaavamääräysten mukaisesti riittävän suurilla, samanlajisilla puilla. Yksi hankeen tavoite on kasvattaa ammattikorkeakoulun opiskelijoiden halua tulla pyörällä kouluun, henkilöauton sijaan. Mikäli tavoite toteutuu, pysäköityjen autojen kadunvarsipysäköinti vähenee, ja liikenne ammattikorkeakoulun ympäristössä rauhoittuu. Sammonkadun ja Otavankadun kadunvarsipysäköintiä ei voida nykyisestä lisätä, koska tämä heikentäisi liikenneturvallisuutta ja haittaisi katujen kunnossapitoa.