Kuvaus
Oppivelvollisuus laajenee 1.8.2021 alkaen. Oppivelvollisuuslain (1214/2020) 2 §:n mukaan oppivelvollisia ovat Suomessa vakinaisesti asuvat lapset. Oppivelvollisuus alkaa perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun lukuvuoden alkaessa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta 2 momentissa säädettyä aikaisemmin (pidennetty oppivelvollisuus). Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla suoritetun tai ulkomaisen koulutuksen.
Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä muilla oppivelvollisuuskoulutusta järjestävillä sekä viimesijassa asuinkunnalla on velvollisuus ohjata ja valvoa oppivelvollisuuden suorittamista. Näin voidaan varmistaa, että opiskelijaa voidaan tukea ja ohjata riittävästi koko opiskelun ajan.
Perusopetuksen järjestäjä ”saattaen vaihtaa” oppilaat toiselle asteelle. Perusopetuksen päättymisen jälkeen vastuu oppivelvollisuuden suorittamisen ohjauksesta, tuesta ja valvonnasta on perusopetuksen järjestäjällä siihen asti, kunnes oppivelvollinen aloittaa opinnot perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa. Oppivelvollisten opiskelijoiden tilanne tarkistetaan vuosittain päätettävänä tarkistuspäivänä elokuun lopussa. Jos joku perusopetuksen päättävä on jäänyt ilman opiskelupaikkaa, perusopetuksen järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan tästä oppilaan asuinkunnalle, jolloin ohjaus- ja valvontavastuu siirtyy asuinkunnalle.
Kun opiskelija aloittaa toisen asteen koulutuksessa, vastuu opiskelijan ohjauksesta, tuesta ja valvonnasta siirtyy tälle, esimerkiksi lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastuu siirtyy, kun opiskelija tosiasiassa on aloittanut opinnot, pelkkä opiskelupaikan vastaanottaminen ei riitä.
Jos opiskelija haluaa vaihtaa oppilaitoksesta tai alalta toiselle, koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut ohjaavat ja tukevat opiskelijaa siihen saakka, kunnes opiskelija on aloittanut uudet opinnot. Tämän jälkeen vastuu siirtyy uudelle koulutuksen järjestäjälle.
Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan lisäksi sellaisten palvelujen piiriin (esim. sosiaali- tai terveyspalvelut, nuorisotoimen palvelut), jotka antavat tukea opiskelijan elämäntilanteeseen ja mahdollistavat opintojen jatkamisen.
Oppivelvollisen huoltaja, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden suorittamista, on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.
Asuinkunnan tehtävänä on perusopetuksen järjestäjän tekemän ilmoituksen perusteella selvittää niiden perusopetuksen keväällä päättäneiden nuorten tilanne, jotka vielä syksyllä ovat ilman opiskelupaikkaa. Nuoret saavat ohjausta toisen asteen koulutukseen hakeutumiseksi. Tarvittaessa nuoria ohjataan myös hakeutumaan muiden palveluiden, kuten terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä kuntoutuspalveluiden piiriin. Jos soveltuvaa opiskelupaikkaa ei ohjauksesta ja yhteistyöstä huolimatta löydy ja nuori arvioidaan koulukuntoiseksi, kunnalla on velvollisuus osoittaa oppivelvolliselle opiskelupaikka soveltuvassa nivelvaiheen koulutuksessa. Jos arvioidaan, että nuori ei ole koulukuntoinen, häntä ohjataan tarvittaessa hakemaan oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttämistä.
Asuinkunnan tehtävänä on vastaavalla tavalla koulutuksen järjestäjän tekemän ilmoituksen perusteella ohjata myös niitä oppivelvollisia, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opintonsa ja joilla ei ole uutta opiskelupaikkaa.
Oppivelvollisuuden laajeneminen edellyttää oppivelvollisuuslain mukaisen valvonta- ja ohjausvelvoitteen toteuttamista kunnissa sekä edelleen uusien tehtävien sisällyttämistä viranhaltijoiden tai työsopimussuhteisten työntekijöiden tehtäviin. Osa tehtävistä edellyttää julkisen vallan käyttämistä, joten ne tulee määritellä hallintosäännössä tai palvelualueen toimintasäännössä ja nimetä niistä vastaava toimielin tai viranhaltija. Kyseisissä tehtävissä on kyse oppivelvollisuuslain pykälistä (7, 15, 16, 17, 19, 20 ja 21), joissa on kyse oppivelvollisuuden keskeyttämisestä, opiskelupaikan osoittamista, opintojen maksuttomuuden pidentämisestä sekä matka- ja majoituskorvauksesta Mikkelin kaupungin järjestämässä ns. oppivelvollisuuskoulutuksessa.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisten viranhaltijoiden erityinen toimivalta määritellään Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasäännössä. Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasääntö 1.7.2020 (kasvatus- ja opetuslautakunta 11.6.2020 § 75 ja hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta 11.6.2020 § 51) 4 § Viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta, 4.2.2 Tulosalue: Perusopetuspalvelut, 4.2.2.1 Opetusjohtaja kohta 10. ”valvoo oppivelvollisuuden suorittamista” muutetaan muotoon 10. ”vastaa oppivelvollisuuden valvonnasta ja toimii koulutuksen järjestäjän nimeämänä viranhaltijana oppivelvollisuuslain 1214/2020) pykälissä 7 (oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen), 15 (opiskelupaikan osoittaminen), 16 (oikeus maksuttomaan koulutukseen: maksuttomuuden pidentäminen), 17 (maksuttomuuden laajennus), 19 (majoituskorvaus), 20 (majoituskorvauksen myöntämisen erityistilanteet) ja 21 (matkakorvaus oppivelvolliselle) koskevissa asioissa tai Mikkelin ollessa oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäneen oppivelvollisen asuinkunta”.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että opetusjohtaja nimetään sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasäännössä viranhaltijaksi, joka vastaa oppivelvollisuuden valvonnasta ja toimii koulutuksen järjestäjän viranhaltijana oppivelvollisuuslain 1214/2020 pykälissä 7 (oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen), 15 (opiskelupaikan osoittaminen), 16 (oikeus maksuttomaan koulutukseen: maksuttomuuden pidentäminen), 17 (maksuttomuuden laajennus), 19 (majoituskorvaus), 20 (majoituskorvauksen myöntämisen erityistilanteet) ja 21 (matkakorvaus oppivelvolliselle) koskevissa asioissa tai Mikkelin ollessa oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäneen oppivelvollisen asuinkunta.
Edellä oleva muutos viedään Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen toimintasääntöön.
Tämä pykälä tarkastetaan kokouksessa ja toimintasäännön muutos astuu voimaan heti.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.