Kuvaus
Vastaus valtuustoaloitteeseen:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Mikkelin täydennyksissä mielenterveystaitoja käsitellään useassa kohdassa. Aloitteessa mainitut sisällöt sisältyvät opetussuunnitelman ympäristöopin ja terveystiedon oppiaineen opetussuunnitelman perusteiden sisältöalueisiin.
”Ympäristöoppi 1-2 lk: Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä kuten itsensä ja muiden arvostamista ikäkauden mukaisesti.”
”Ympäristöoppi 3-6 lk: Harjoitellaan tunnistamaan oman kehon ja mielen viestejä ja tiedostamaan omia ajatuksia, tarpeita, asenteita ja arvoja. Perehdytään terveyden osa-alueisiin ja voimavaroihin, arjen terveystottumuksiin, mielenterveystaitoihin, sairauksien ehkäisyyn ja itsehoitotaitoihin. Lisäksi harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä.”
”Terveystieto 7-9 lk: Opetuksessa käsitellään elämänkulun sekä kasvun ja kehityksen yleisiä tunnuspiirteitä, monimuotoisuutta ja henkilökohtaisuutta. Kasvun ja kehityksen sisällöissä painottuvat identiteetin, minäkuvan ja itsetuntemuksen rakentuminen, seksuaalinen kehittyminen, huolenpidon sekä perheen ja läheisten merkitys, mielen hyvinvointi ja itsensä arvostaminen sekä turvataidot. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen sisällöissä kiinnitetään huomiota vuorovaikutustilanteissa toimimiseen, tunteiden ilmaisuun ja niiden säätelyyn. Lisäksi perehdytään ristiriitojen, ongelmatilanteiden, stressin ja kriisien rakentavaan käsittelyyn.”
Lisäksi opetussuunnitelman yhteisen osan Yhteisöllisen oppilashuollon luvussa linjataan Mikkelin täydennyksessä seuraavasti:
”Ennalta ehkäisevän ja yhteisöllisen oppilashuollon ensisijaisuus tarkoittaa arjen huolenpitoa, kohtaamista ja välittämistä sekä varhaista tukea, joita oppilaat saavat hyvinvointinsa tueksi osana koulun opetus- ja kasvatustyötä niin yhteisöllisesti kuin tarvittaessa yksilökohtaisesti.
Yhteisöllinen oppilashuolto koostuu mm. seuraavista asioista:
- Oppilaiden osallisuuden edistäminen
- Tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistäminen
- Kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ehkäisevät toimet
- Poissaolojen ehkäisy
- Hyvinvointia tukeva koulutyön järjestäminen
- Terveellisten elintapojen edistäminen
- Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tarkastaminen
- Huoltajien osallisuuden edistäminen
- Yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi
Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen ohjaaminen, jatkuva ryhmäyttäminen, kiusaamisen ehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen ovat osa päivittäistä kasvatus- ja opetustyötä.”
Mikkelissä tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä mielenterveyden edistäminen on ollut useana vuonna kaikkien perusopetuksen koulujen, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten yhteisöllisen opiskeluhuollon painopisteenä. Asiaan on varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa satsattu myös kehittämishankkeiden muodossa, joissa on kehitetty mm. tunne- ja vuorovaikutuskasvatusta ja mielenterveystaitoja sekä väkivallan ja häirinnän ehkäisyä.
Kouluilla ja opettajilla on mahdollisuus hyödyntää opetuksessa parhaaksi katsomiaan menetelmiä, ja he ovat niitä myös itse kehittäneet sekä hankkeiden aikana että osana jatkuvaa opetuksen suunnittelua. Hyviä käytäntöjä ja kehitettyjä oppimateriaaleja on esitelty ja jaettu yhteisesti kaupungin eri koulujen kesken.
Lisäksi Mikkelin perusopetuksessa on käytössä Lapset puheeksi -keskustelut ja -neuvonpidot, jotka vahvistavat lasten ja nuorten vahvuuksien vahvistamista sekä kodin ja koulun vuorovaikutusta lasten ja nuorten asioissa.
Mikkelin kaupungin hyvinvointikoordinaattori on ollut mukana Mikkelin osalta Mieli ry:n hankehakemuksen laadinnassa, jossa tavoitteena on saada useisiin kuntiin Mieli ry:n järjestämää Mielenterveyden ensiapu® -koulutusta.
Mieli ry on hakemassa seuraavanlaista hankekokonaisuutta STM:n hankerahoituksesta keväällä 2021:
- Hanke tukee mielenterveysstrategian painopisteen ”mielenterveys pääomana” tavoitteiden saavuttamista
- Hanke ankkuroituu kuntien johtamisjärjestelmiin ja perustuu kunnan johdon ja keskijohdon sitoutumisen hankkeen tavoitteisiin
- Hanke vahvistaa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä (hyte-työtä)
- Mielenterveysosaaminen sote-palveluissa ei ole hankkeen keskiössä. Hanke tukee Tulevaisuuden sotekeskus –hanketta varsinkin sotepalveluiden yhdyspinnoilla
- Hanke tukee osaltaan psyykkistä ja sosiaalista resilienssiä Covid-19 –epidemian kriisi- ja muutostilanteessa
- Mielenterveys ymmärretään laajasti, sisältäen myös päihdekysymykset.
Hankkeen taustaa kuvataan seuraavasti:
”Perusta mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa. Mielenterveyden edistäminen vaatii siis riittävän varhaisia toimia. MIELI ry on 2000-luvun alusta vahvistanut varhaiskasvatuksen ja peruskoulun henkilöstön mielenterveysosaamista eri hankkeissa. Kehittämistyötä ovat tukeneet kymmenet opinnäytetyöt, joista lähes 20 keskittyy menetelmien toimivuuteen ja vaikutuksiin varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä nuorisotyössä. Näiden perusteella ammattilaiset tuntevat saaneensa MIELI ry:n koulutuksista valmiuksia ymmärtää mielenterveyttä. Varhaiskasvattajat ja opettajat tuntevat saaneensa valmiuksia opettaa mielenterveyttä ylläpitäviä taitoja sekä edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä osana päivittäistä työtä. Konkreettiset opetusmateriaalit ovat olleet ammattilaisille hyödyllisiä, ja ne soveltuvat osaksi päivittäistä työtä. Tehtyjen opinnäytteiden perusteella MIELI ry:n koulutukset ja materiaalit tukevat opetussuunnitelmaan sisältyvien oppilaiden mielenterveysosaamista ja –taitoja koskevien tavoitteiden saavuttamista. Hyvän mielen Suomi –hanke tuo kasvatusalan ammattilaisten käyttöön työkalupakin, jotta kasvuympäristöt tukisivat ja edistäisivät positiivisen mielenterveyden kehittymistä.”
”Suomalaisen hyvinvoinnin haasteet ovat muutoksessa. Elämme yhä kauemmin ja fyysinen terveytemme on yhä parempi, mutta psyykkinen oireilu lisääntyy. Mielenterveyden häiriöiden suhteellinen osuus suomalaisten tautitaakasta on pitkään ollut kasvussa, ja koronaepidemian aiheuttama poikkeustila on lisäksi ajankohtaisesti lisännyt monien suomalaisten psyykkistä rasittuneisuutta.
Yhteiskunnan muutosten myötä hyvästä mielenterveydestä on tullut tärkeä voimavara, joka auttaa rakentamaan mielekästä elämää, toimimaan yhteiskunnassa ja erilaisissa yhteisöissä sekä pärjäämään elämän haasteissa. Hyvä mielenterveys on myös resilienssiä, joka edistää päihteettömyyttä, kannattelee yksilön ja yhteisön kriiseissä sekä tukee ihmisten ja yhteisöjen tuottavuutta. Perusta mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa, minkä vuoksi tarvitaan riittävän varhaisia toimia.
Mielenterveystyön voimavaroista suurin osa kohdistuu myöhäisiin korjaaviin palveluihin, vaikka varsinkin mielenterveyttä edistävät, ehkäisevät ja varhaiset toimet on todettu kustannusvaikuttaviksi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on kuntien tehtävä. Mielenterveyden edistäminen osana hyte-työtä jää herkästi katveeseen, koska sen konkretisoiminen vaatii erityisosaamista.
Hyvän Mielen Suomi –hanke suuntaa kuntien ja maakuntien mielenterveystyötä vaikuttavampaan ja kustannusvaikuttavampaan sekä inhimillisesti kestävään suuntaan, kohti mielenterveyden edistämistä ja varhaisia toimia. Hankkeessa mielenterveysosaaminen ymmärretään laajasti, sisältäen päihdeosaamisen.”
Hankkeessa on tavoitteita, jotka koskevat myös kouluja.
”Lasten ja nuorten mielenterveysosaamisen vahvistaminen
Lasten ja nuorten mielenterveysosaamisen vahvistaminen rakentuu MIELI ry:n Hyvän mielen koulu –mallin, jossa kokonaisvaltaisesti koko kouluyhteisö tukee voimavaralähtöistä mielenterveyden edistämistä. Malli on yli kymmenen vuoden kehittämistyön ja usean kehittämishankkeen tulos, ja kattaa kaikki kouluasteet varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen. Lapset puheeksi –keskusteluilla varmistetaan, että kaikki kehitysympäristöt, ja myös lapsen vanhemmat, tunnistavat lapsen vahvuudet ja tukevat myönteistä kehitystä.
Pilottialueilla kehitetään malli siihen, kuntien lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä työ vahvistuu osaksi kuntien opetustehtäviä.
Hanke kokoaa työkalupakin varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen tueksi mielenterveyden edistämiseksi ja tukemiseksi. Työkalupakkiin sisältyy MIELI ry:n ikäkausikohtaiset aineistot ja koulutukset.”
Lopuksi todetaan, että Mikkelin perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan mielenterveyden edistämiseen liittyviä sisältöjä opetetaan lukuvuoden aikana kaikilla vuosiluokilla. Mikkelin kaupunki on hakemuksessa sitoutunut olemaan mukana MIELI ry:n hankkeessa ja kehittämistyössä, johon liittyy mielenterveyden ensiapukoulutusten järjestäminen oppilaille ja opettajille. Hankepäätöstä ei ole vielä tullut. Jos MIELI ry:n hanke saa rahoituksen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstö saa käyttöönsä MIELI ry:n työkalupakin mielenterveyden edistämiseksi ja tukemiseksi. Työkalupakkiin sisältyy MIELI ry:n ikäkausikohtaiset aineistot ja koulutukset.