Kuvaus
Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio.
Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.
Kaupungin valtuustostrategia 2022–2025 visionaan ”Mahdollisuuksien Mikkeli - Puhtaan veden pääkaupunki” on hyväksytty valtuustossa 13.12.2021 § 186. Samalla hyväksyttiin Mikkelin kaupungin arvoiksi ”Reilu, Rohkea ja Rakentava”.
Visioon ja arvoihin pohjautuvaksi strategiseksi päämääräksi asetettiin ”Elinvoimainen hyvän elämän Mikkeli”, joka koostuu seuraavista osa-alueista:
- Kestävästi kehittyvä ja älykkäästi uudistuva Mikkeli
- Osaamisen ja yrittäjyyden Mikkeli
- Mahdollistavat elinympäristöt ja hyvinvointia edistävä toiminta ja palvelut
- Yhteisöllisyys ja osallisuus.
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. (Kuntalaki 410/2015 § 110)
Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kaupunginvaltuusto. Määrärahat ovat lupa käyttää rahaa ja tulot ovat sitovia velvoitteita kerätä rahaa. Talousarvion määrärahat voi alittaa ja tuloja voi kerryttää talousarviota enemmän, mutta ei toisinpäin.
Mikkelin kaupungin vuoden 2023 tulos oli 19,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen, johtuen poikkeuksellisesta ja kertaluontoisista tulosta parantaneista eristä. Tämä ylijäämä ei kuitenkaan riittänyt kattamaan taseeseen kertyneitä alijäämiä (TP2022 -40,8 milj.). Ns. kriisikuntakriteereihin liittyvän sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaisesti Mikkelin kaupungin olisi pitänyt pystyä kattamaan tilinpäätöksessä olevat alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien kattamiseksi on keväällä 2024 myyty vähemmistöosuus kaupungin 100 prosenttisesti omistamasta tytäryhtiöstä Etelä-Savon Energia Oy:stä. Tällä toimenpiteellä taseen alijäämä saadaan katettua ja valtion asettama arviointimenettely vältetään. Kaupasta tuloutuvilla varoilla saadaan myös merkittävästi tasapainotettua käyttötaloutta, mutta yksinään tämä ei talouden tasapainottamiseen riitä.
Käyttötalouden sopeuttamistarve jatkuu voimakkaana edellä mainitusta energiaratkaisusta huolimatta. Mikkelin kaupungin talousarvioraami 2025 osoittaa noin -142,7 miljoonan euron toimintakatetta. Raamivaiheeseen perustuva alustava tilikauden 2025 tulos muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden ennakoitujen talousnäkymien mukaan noin -5,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Ennustetta vuoden 2025 valtionosuuksista on aikaisempaa enemmän laskenut sote-uudistuksen jälkeisten valtionosuuslaskelmien tarkentuminen ja lisäleikkaukset, sekä myös TE-palveluiden uudistumisen vaikutukset valtionosuuksien määrään.
Kaikki aikaisempien vuosien sopeuttamis- ja tasapainotusohjelmissa päätetyt säästötoimenpiteet tulee huomioida talousarviovalmistelussa.
Lautakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältävät seuraavat osat: perustehtävä, palvelusuunnitelma, strategiakortti ja suoritetaulukot, joissa todetaan toimintaan liittyvät kappalemääriset suoritetiedot.
Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue vastaa yhdessä talouspalveluiden kanssa kaupungin investointiohjelman laatimisesta ja laatii koko kaupunkia koskevan investointiohjelman. Irtaimiston osalta investointiosaan budjetoidaan yli 10 000 euroa maksavat koneet ja kalusto sekä muu irtaimisto. Hallinto- ja elinvoimapalveluiden sisäiset veloitukset (talouspalvelut, hankintapalvelut, henkilöstöpalvelut, tietohallinto sekä vahtimestaripalvelut) laskutetaan keskitetysti kaikilta kaupungin yksiköiltä. Työllistämistukipalkat budjetoidaan keskitetysti Työllisyyspalveluissa.
Sisäisten vuokrien kulut kohdistetaan kustannuspaikoille tilojen käytön mukaisesti. Puhtauspalveluiden veloitus perustuu palvelusopimuksiin. Ruokapalveluiden hinta määräytyy tilattavien ruokien määrän perusteella ruokapalveluiden kustannuksista.
Koko kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma muodostuu kahdesta osasta: henkilöstösuunnitelmasta sekä koulutussuunnitelmasta. Hyvällä henkilöstösuunnittelulla varmistetaan palvelutuotannon kannalta optimaaliset henkilöstörakenteet ja mitoitukset ottaen huomioon kaupungin taloudellinen tilanne. Henkilöstön osaamista kehitetään ennakoivasti ja huomioiden kaupungin järjestämien palveluiden vaatiman osaamisen tulevaisuuden tarpeet (tavoiteorganisaatio). Kukin toimiala vastaa henkilöstönsä työhyvinvointia, työturvallisuutta ja työterveyttä turvaavan toiminnan rahoituksesta.
Talousarvioraamin keskeiset muutokset:
- Palkankorotusvaraus 3,33 % talousarvion 2024 tasosta
- Raamissa on huomioitu kaikki aiemmissa säästöohjelmissa linjatut säästötoimenpiteet. Lisäksi vuosille 2024-2026 laadittu tasapainotustoimenpiteet
- Palvelualueiden ilmoittamat toiminnalliset muutokset on viety raamineuvottelujen yhteydessä talousarvioraamiin
Lautakuntien ja liikelaitosten johtokuntien hyväksymien talousarvioehdotusten valmisteluun liittyvine asiakirjoineen on oltava pe 20.9.2024 klo 12.00 mennessä tallennettuna.
---
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan alaiset tulosalueet ovat valmistelleet talousarvioesityksensä kaupunginhallituksen antamaan raamiin.
Lautakunnan alaisen toiminnan toimintatuotot ovat 3,422 milj. € (ta2024 3,329 milj. euroa) ja toimintakulut 20,596 milj. euroa (ta2024 19,649 milj. euroa). Toimintakate on näin ollen 17,175 milj. euroa (ta2024 16,320 milj. euroa). Suurimmat kasvut löytyvät henkilöstökuluista (palkankorotusvaraus + 3,33 %), hieman yli 0,5 milj. euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.
Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan hallinnon toimintatuotot ovat 0,002 milj. euroa (ta2024 0,002 milj. euroa), toimintakulut ovat 2,198 milj. euroa (ta2024 2,190 milj. euroa). Toimintakate on 2,196 milj. euroa (ta2024 2,188 milj. euroa). Säästöohjelman toimenpide (sivistyksen lautakuntien yhdistäminen) on huomioitu sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden että kasvatus- ja opetuslautakunnan menoissa, joista on vähennetty 10 000 euroa (uuden valtuustokauden alkaessa).
Kansalaisopiston toimintatuotot ovat 0,701 milj. euroa (ta2024 0,718 milj. euroa), toimintakulut 2,112 milj. euroa (ta2024 2,044 milj. euroa) ja toimintakate 1,410 milj. euroa (ta2024 1,326 milj. euroa). ESR-rahoitteinen Yhdessä osallistuen -hanke yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian kanssa on käynnistynyt lokakuussa 2023 ja jatkuu edelleen.
Kirjastopalvelujen toimintatuotot ovat 0,484 milj. euroa (ta2024 0,432 milj. €), toimintakulut 3,568 milj. € (ta2024 3,460 milj. euroa) ja toimintakate 3,084 milj. euroa (ta2024 3,028 milj. euroa). Seutukirjaston kuntakumppaneista Pertunmaan kirjastopalvelut siirtynevät kuntaliitoksen johdosta Mäntyharjun kirjastopalvelujen hoidettavaksi 1.1.2025.
Liikuntapalvelujen toimintatuotot ovat 1,612 milj. euroa (ta2024 1,528 milj. euroa), toimintakulut 8,063 milj. euroa (ta2024 7,401 milj. euroa) ja toimintakate 6,451 milj. euroa (ta2024 5,827 milj. euroa). Liikuntapalvelujen kuluja nostaa mm. uimarantojen uinninvalvonta, jäähallien yhtiövastikkeet sekä kaluston uusimisesta johtuvat leasing-maksujen kasvut.
Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta laittoi harjoitusjäähallin käyttökieltoon 5.7.2024. Kiinteistön omistaja on teettänyt laajarunkoisten rakennuksen tarkastuksen. Tarkastusraportissa, joka on laadittu 28.6.2024 todetaan, että rakennuksen rakenteissa on vakavia puutteita. Harjoitusjäähallin korjaussuunnitelma valmistuu syyskuun lopulla. Kustannusarviota korjauskustannuksista ei ole vielä saatavilla. Vuoden 2025 talousarviossa ei ole huomioitu korjauskustannuksista aiheutuvaa mahdollista nousua jäähallien yhtiövastikkeissa.
Nuorisopalvelujen toimintatuotot ovat 0,195 milj. euroa (ta2024 0,195 milj. euroa), toimintakulut 1,602 milj. euroa (ta2024 1,557 milj. euroa) ja toimintakate 1,407 milj. euroa (ta2024 1,332 milj. euroa). Kattilansillan nuorisotilat on siirtynyt uuteen Saimaanportin yhtenäiskouluun ja tästä saavutetaan reilun 9 000 euron vuokrasäästö. Nuorisopalveluilla on käynnistymässä toisen asteen koulunuorisotyöhanke, joka jatkuu aina 31.8.2026 saakka.
Museopalvelujen toimintatuotot ovat 0,124 milj. euroa (ta2024 0,121 milj. euroa), toimintakulut 1,370 milj. euroa (ta2024 1,371 milj. euroa) ja toimintakate 1,246 milj. euroa (ta2024 1,250 milj. euroa). Museopalvelut on esittänyt huolensa henkilöresurssin niukkuudesta.
Yleisten kulttuuripalvelujen toimintatuotot ovat 0,1 milj. euroa (ta2024 0,1 milj. euroa), toimintakulut 0,592 milj. euroa (ta2024 0,587 milj. euroa) ja toimintakate 0,492 milj. euroa (ta2024 0,487 milj. euroa).
Kaupunginorkesterin toimintatuotot ovat 0,203 milj. euroa (ta2024 0,203 milj. euroa), toimintakulut 1,092 milj. euroa (ta2024 1,085 milj. euroa) ja toimintakate 0,889 milj. euroa (ta2024 0,882 milj. euroa). Orkesterin tavoitteena on kasvattaa tapahtuma- ja kuulijamäärää. Yhteistyötä tai yhteistyörakennetta kaupunginorkesterin/kaupungin ja Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Oy:n kesken on tavoitteena kehittää.
Oheisena investointiohjelmaesitys talousarviovuodelle ja suunnittelukaudelle.
Sivistysjohtaja ja tulosaluejohtajat esittelevät hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan talousarvioesityksen ja investointiohjelmaesityksen kokouksessa.
Päätös
Hyväksyttiin.
Lisäksi hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päätti, että viranhaltijat oikeutetaan tekemään tekniset korjaukset ja täydennykset talousarvioon 2025.
Merkittiin muutos käsittelyjärjestykseen, jonka mukaan tämä pykälä käsiteltiin pykälän 91 (Urpolan tekojään väliaikainen kattaminen) jälkeen.
Merkitään, että liikuntapäällikkö Tiina Juhola ja nuorisovaltuuston edustaja Emmi Mattsson poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.