Kuvaus
Mikkelin seudun ympäristölautakunnalle osoitettu Tuulia Järvi-Suomi ry:n aloite koskien ympäristölupaa Kangasniemen Huuhtimäen tuulivoimahankkeelle on saapunut 25.6.2024.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluille osoitettu kahden Kangasniemen vapaa-ajanasukkaan vetoomus samasta asiasta on saapunut Mikkelin kaupungin kirjaamoon 3.9.2024.
Molemmat alkuperäiset asiakirjat ovat ympäristölautakunnan jäsenille luettavissa esityslistan oheismateriaalina.
Saapuneissa kirjeissä esitetään ja pyydetään, että hankkeelle edellytettäisiin ympäristöluvan hakemista toiminnasta aiheutuvan tai mahdollisesti aiheutuvan naapuruussuhdelain tarkoittaman kohtuuttoman haitan perusteella. Haitalla tarkoitetaan melu- ja välkehaittaa.
Vetoomuksessa esitetään lisäksi, että tuulivoimahankkeelle on haettava ympäristölupa perustuen ympäristönsuojelulain 27 §:ään tuulivoimaloiden rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheutuvien vesistö- ja luontoarvovaikutusten takia.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Maria Tirkkonen, terveysvalvonnan johtaja, maria.tirkkonen@mikkeli.fi
Ympäristöluvan tarpeesta ja yleisestä luvanvaraisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:ssä siten, että ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään YSL:n liitteen 1 taulukoissa 1 ja 2, on oltava ympäristölupa. Tämän lisäksi ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheuta vesistön pilaantumista, jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan, lähteen tai noron pilaantumista, sekä toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Rasituksella tarkoitetaan ympäristölle haitallisten aineiden, noen, lian, pölyn, hajun, kosteuden, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai muun vastaavan naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheuttamista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta ja muut vastaavat seikat (NaapL 26/1920 § 17). Rasituksen kohtuuttomuuden arviointi ei aina ole yksiselitteistä ja näkemykset rasituksen kohtuuttomuudesta ovat usein ristiriitaisia. Kohtuuttomuuden arvioinnissa voidaan käyttää avuksi erilaisia ympäristölaatunormeja, jotka mittaavat ennen kaikkea rasituksen / pilaantuman voimakkuutta mutta eivät välttämättä häiritsevyyttä. Ympäristölaatunormeja voidaan kuitenkin käyttää lähtökohtina arvioille toiminnan häiritsevyydestä.
Tuulivoimalat eivät ole mukana ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupaa edellyttävien laitosten ja toimintojen luettelossa. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloilta ei edellytetä ympäristölupaa ellei arvioida, että tuulivoimalasta saattaa aiheutua em. naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Tarvittaessa lupaharkinnan tekee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen siinä vaiheessa, kun hankkeesta ja hankkeen vaikutuksista on riittävästi tietoa. Suomen tuulivoima-alueiden ympäristölupaharkinnasta ei ole saatavilla koottua tietoa. Tiedossa kuitenkin on, että suurin osa Suomessa toimivista tuulivoimaloista toimii ilman ympäristölupaa. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on selvittänyt sisämaassa sijaitsevien tuulivoima-alueiden ympäristölupatilannetta ja niiden ympäristövaikutuksia ottamalla yhteyttä Pohjoisen Keski-Suomen, Oulunkaaren ja Keski-Savon ympäristöpalvelujen viranhaltijoihin.
Selvityksen mukaan Pohjoisen Keski-Suomen (Viitasaari, Pihtipudas, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski) alueella on 7-9 toiminnassa olevaa tuulivoima-aluetta, joista yhdellä on ympäristölupa. Toiminnanharjoittaja oli hakenut lupaa oma-aloitteisesti. Oulunkaaren ympäristöpalvelujen toimialueella erityisesti Iin kunnassa on useita tuulivoima-alueita (9 osayleiskaavoitettua tuulivoimala-aluetta ja mahdollisesti jopa 50 yksittäistä tuulivoimalaa), joilla ei ole ympäristölupaa. Keski-Savon ympäristöpalvelujen toimialueella Leppävirralla on yksi tuulivoima-alue, joka on määrätty hakemaan ympäristölupaa. Leppävirran kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on tehnyt ympäristölupapäätöksen vuonna 2023. Päätöksestä ei valitettu. Kyseisen tuulivoimapuiston alueella sijaitsee kolme tuulivoimalaa ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Tälle tuulivoima-alueelle ei tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA-menettely). Erityisesti lapojen jäätymisen aiheuttamat meluvaikutukset koettiin ongelmalliseksi. Pieksämäellä sijaitsevilta tuulivoima-alueilta ei ole ainakaan toistaiseksi edellytetty ympäristölupaa.
Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2016 ohjeistuksen tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Ohjeistuksen mukaan tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa niin kauas asutuksesta tai muista häiriintyvistä kohteista, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Vähimmäisetäisyyttä tuulivoimalan tai tuulivoimala-alueen ja asutuksen välille ei kuitenkaan ole määritetty, vaan arviot riittävästä suojaetäisyydestä pyritään ratkaisemaan huolellisella kaavoituksella ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset riippuvat mm. voimalan tyypistä, koosta, maaston muodoista ja sääolosuhteista.
Ympäristöministeriö on koonnut ympäristöhallinnon sivuille tuulivoiman sijoittumiseen, ympäristövaikutusten arviointiin ja lupakäytäntöihin liittyvää neuvontaa. Valtakunnallisen ympäristöhallinnon tuulivoimaneuvonnan mukaan:
”Tuulivoimalalta ei edellytetä ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen laitosluettelon perusteella ympäristölupaa. Sen sijaan tuulivoimalalta voidaan kuitenkin edellyttää ympäristölupaa, mikäli toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen lähialueen asukkaalle. Tuulivoimatuotannon kustannustehokkuuden ja elinympäristön laadun kannalta paras keino ehkäistä ympäristöluvan tarve on se, että tuulivoimalat sijoitetaan riittävän kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Tuulivoimaloiden sijainti määritetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisilla menettelyillä (kaava, suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa) siten, että muun muassa tuulivoimameluasetuksen ohjearvot eivät ylity ennakkoon tehdyn laskennallisen melumallinnuksen mukaan melulle altistuvalla alueella. Jos asetuksen ohjearvot eivät mallinnuksessa ylity, ei ympäristölupa lähtökohtaisesti ole tarpeen. Sama periaate koskee välkevaikutuksia. Olemassa olevan tuulivoimalan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan kohtuuttoman melurasituksen selvittäminen edellyttää melumittauksia ja melun haittavaikutusten arviointia. Jos tämän tapauskohtaisen kokonaisharkinnan perusteella arvioidaan, että tuulivoimalasta aiheutuu naapuruussuhdelain mukaista kohtuutonta rasitusta, voidaan siihen puuttua naapuruussuhdeperusteisella ympäristöluvalla tai antamalla voimalalle ympäristösuojelulain 180 §:n mukainen yksittäinen määräys. Tämä koskee myös välkevaikutuksia.”
Tuulivoima-alueiden sijoittumisen lähtökohtana tulee olla huolellinen suunnittelu ja vaikutusten arviointi siten, että tuulivoimaloiden ja häiriintyvien kohteiden väliin jää riittävä suojaetäisyys. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut ja ympäristölautakunta ovat kannanotoillaan ja lausunnoillaan Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavasta ja Kangasniemen Huuhtimäen tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä pyrkineet vaikuttamaan siihen, että tuulivoimaloiden ja häiriölle altistuvien asuin- ja vapaa-ajankohteiden väliin jätetään riittävä etäisyys, mikä suojaa parhaiten voimaloiden aiheuttamilta haitoilta. Riittävä suojaetäisyys on myös toiminnanharjoittajan etu, kun voimaloiden tuotannon rajoittamiseen ei tuolloin ole tarvetta.
Myös rakennusvalvontaviranomaisella on rooli tuulivoima-alueiden ympäristövaikutusten arvioinnissa. Tärkeää on, että rakennuslupahakemuksista pyydetään ympäristöviranomaisen lausunto. Rakennuslupahakemusta ratkaistaessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että YVA-menettelyssä on käytetty ja rakennuslupahakemukseen on liitetty juuri oikeilla tiedoilla tehty melumallinnus. Lisäksi voimaloissa tulisi olla käytössä siipien sulatusjärjestelmä.
Tässä vaiheessa ei voida vielä ottaa kantaa siihen, onko Huuhtimäen tuulivoimala-alueen ympäristöluvitus tarpeen vai ei, koska YVA-prosessi ja Huuhtimäen tuulivoimahankkeen osayleiskaavan laadinta ovat kesken. Harkintaa voidaan tehdä siinä vaiheessa, kun toiminnanharjoittaja hakee tuulivoimaloille rakennuslupaa. Silloin viranomaisella on käytettävissään tarkat suunnitelmat, mitä rakennetaan ja niiden suunnitelmien pohjalta laaditut selvitykset. Hankkeelta voidaan edellyttää ympäristölupaa, mikäli toiminnanharjoittajan teettämien selvitysten perusteella näyttää siltä, että tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, eikä näiden haittojen ehkäisyä ole otettu kunnan tekemässä yleiskaavassa riittävällä tavalla huomioon. On myös mahdollista, että toiminnanharjoittaja hakee tuulivoimahankkeelle ympäristölupaa oma-aloitteisesti, jolloin hakemus käsitellään normaalin ympäristölupakäsittelyn mukaisesti.
Kirjeet on lähetetty jo aiemmin tiedoksi YVA-yhdyshenkilölle ja hanketta suunnittelevalle taholle.