Kuvaus
Ilmanlaadun mittaustulosten vuosiraportti Mikkelistä 2021
Etelä-Savossa aloitettiin ilmanlaadun jatkuvatoimiset mittaukset vuoden 2009 alussa. Jatkuvan mittauksen komponenttina on hengitettävä pöly (PM10), koska aiemmin tehdyn tutkimuksen (vuosina 2003 - 2008) mukaan sen pitoisuudet saattavat ajoittain kohota Valtioneuvoston antamien ohjearvojen yläpuolelle. Mittauksia on sittemmin tehty viiden vuoden jaksoissa Savonlinnassa Olavinkadun tai Haapasalmen mittausasemilla, Pieksämäellä Savonkadun asemalla sekä Mikkelissä Porrassalmenkadun mittausasemalla. Jaksojen aikana on mitattu kaksi vuotta Savonlinnassa ja Mikkelissä sekä yksi vuosi Pieksämäellä. Nykyinen viiden vuoden jakso alkoi vuonna 2019 Pieksämäellä, josta asema siirtyi tammikuussa 2020 Mikkeliin. Asemilla on mitattu hengitettävän pölyn lisäksi typen oksideja. Vuonna 2021 Mikkelissä mitattiin hengitettävää pölyä.
Mikkelissä ilmanlaatuun vaikuttavista päästöistä on selvästi merkittävin liikenne. Pistemäisten lähteiden hiukkaspäästöjen osuus on vakiintunut nykyiselle tasolleen ollen vuonna 2021 hieman yli puolet kaupunkikeskustan kokonaispäästöistä. Puun pienpoltto voi vaikuttaa paikallisesti merkittävästi myös Mikkelissä. Ilmanlaatuindeksillä arvioituna ilmanlaatu Mikkelissä oli pääosan ajasta hyvää. Ilmanlaatu oli välttävää tai sitä huonompaa alle 2 % mittausajasta. Hengitettävän pölyn ohjearvo ei ylittynyt mittauksissa Mikkelissä vuonna 2021. Vaihteluväli kuukausittain tarkasteltavassa toiseksi suurimmassa vuorokausiarvossa oli 13 - 84 % ohjearvosta. Vuorokausiraja-arvon lukuarvo ylittyi vuoden aikana viisi kertaa (4 kertaa v 2020, 9 kertaa v 2015, 6 kertaa vuonna 2014, 9 kertaa vuonna 2010 ja 14 kertaa vuonna 2009). Vuosiraja-arvoon verrattava luku oli 25 % raja-arvosta. Pitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä. Mittauksista vastasi J. P. Pulkkisen kalibrointi Ky.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto 2.3.2022 Pursialankatu 38:n asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa nykyinen matkailua palveleva korttelialue asuinrakentamiselle ja mahdollistaa vähittäiskaupan sekä ajoneuvojen polttoaineen jakeluaseman ja latauspisteen sijoittuminen alueelle. Ympäristöpalvelut on lausunnossaan pyytänyt huomioimaan kaavan valmistelussa pohjavesialueen ja Pursialan vedenottamon läheisyyden jakeluaseman sijoittumisvaihtoehtojen arvioinnissa ja hulevesien johtamisessa, Pursialan teollisuusalueen ja ns. Seveso-laitosten sijoittumisen suhteessa suunniteltuun asuinrakentamiseen, ja alueelta aiemmin tehdyt luontoselvitykset ja niihin liittyvät lisäselvitystarpeet.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto 22.3.2022 Ristiinan Pelloksen asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on saattaa alueen kaavoitustilanne vastaamaan Pelloksen vaneritehtaan nykyisen ja tulevan toiminnan tarpeita. Osa vireillä olevaan asemakaavaan ehdotetuista kaavarajauksista poikkeaa voimassa olevasta Pelloksen osayleiskaavasta. Ympäristöpalvelut on lausunnossaan pyytänyt arvioimaan, voidaanko asemakaavaa ja asemakaavan muutosta pitää em. rajausten ja merkintöjen osalta osayleiskaavan mukaisena. Lisäksi Ympäristöpalvelut on lausunnossaan korostanut puustoisen suojavyöhykkeen merkitystä asuinalueiden ja tehtaan välissä, ja kunnan ja kiinteistönomistajan vastuita hulevesien hallinnan järjestämisessä.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen lausunto 25.4.2022 Mikkelin Veturitallien alueen asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Veturitallien alueen asemakaavaa niin, että alueelle on mahdollista rakentaa uusi Prisma pysäköintialueineen. Lausunnossaan Ympäristöpalvelut pyytää kiinnittämään kaavan valmistelussa huomiota riittävään aluevaraukseen hulevesien johtamiselle ja ekologiselle käsittelylle sekä riittäviin selvityksiin kosteikon (ns. Veturitallin luhta) ekologisesta merkityksestä mm. naurulokkien pesimäympäristönä, ja huomioimaan alueelta tehdyt pilaantuneisuutta osoittavat maaperä- ja sedimenttitutkimukset. Ympäristöpalvelut katsoo, että Veturitallin luhdan alueelle tulee varata myös asemakaavan muutoksessa riittävät edellytykset ja riittävä pinta-ala hulevesien käsittelylle ja hulevesien viivyttämiselle myös tulvatilanteessa. Alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla, että alueella esiintyvät pilaantuneet maa-ainekset poistetaan ja korvataan puhtailla maa-aineksilla. Kaavan tausta-aineistoksi tulisi laatia riittävä liikenneselvitys ja melumallinnus uusien liikennejärjestelmien vaikutuksesta nyt suunniteltavana olevan alueen läheisyydessä sijaitseviin asuinrakennuksiin nähden. Pohjavesialueen vuoksi alue ei sovellu polttonesteiden jakelupisteen sijaintipaikaksi.
Ympäristöpalvelut pyytää huomioimaan aluetta koskevat kantakaupungin osayleiskaavan aluevaraukset, kaavamerkinnät ja -määräykset asemakaavan valmistelussa. Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan 2040 viherrakenne -teemakartassa Veturitallin luhdan kosteikkoalue on merkitty merkinnällä ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue”. Kaavamääräykseksi on annettu seuraavaa: tarkemman suunnittelun yhteydessä alueen arvot tulee selvittää ja huomioida. Alueen rakentaminen tulee tapahtua luonnonarvoja heikentämättä. Lisäksi Veturitallin luhdan kosteikkoalue on osa Mikkelin kantakaupungin osayleiskaavan ns. sinivihreää sydäntä, johon sisältyy ekologian, vesitalouden ja virkistyksen kannalta tärkeitä viher- ja vesiympäristöjä. Kaavamääräyksenä on esitetty, että alue tulee säilyttää rakenteeltaan katkeamattomana ja mahdollisimman levänä luontoarvoiltaan monimuotoisena viher- ja vesialueverkkona. Lisäksi määrätään, että maankäytön suunnittelussa tulee huomioida pohjavesien imeytyminen, pinta- ja pohjavesien hyvä laatu sekä hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta. Kantakaupungin osayleiskaavan Vesitalous teemakartalla koko kosteikkoalue on merkitty merkinnällä ”hulevesien säätelyalue”. Yleiskaava tulee olla ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Ympäristöpalvelujen näkemyksen mukaan kantakaupungin osayleiskaavan aluerajaukset, jotka koskevat hulevesien säätelyaluetta, ja viher- ja vesialueverkostoa, tulee huomioida nyt laadittavassa asemakaavassa riittävänä kasvipeitteisenä viheralueena ja hulevesien käsittely- ja viivytysalueena.
Suomen ympäristökeskuksen kehittämän päästölaskentajärjestelmän viimeisimmät kuntakohtaiset päästölaskentatulokset ovat valmistuneet keväällä 2022. Laskenta kattaa kaikki Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästöt lukuun ottamatta teollisuuden prosessipäästöjä ja maankäyttösektoria. Laskenta on toteutettu Hinku (=Hiilineutraali kunta -verkosto) -laskentasääntöjen mukaan, ja on tarkoitettu kuntien ilmastotavoitteiden seurantaan. Laskennassa on pyritty poistamaan sellaiset tekijät, joihin kunta ei pysty vaikuttamaan (esim. tieliikenteen läpiajoliikenne). Kunnan alueella tapahtuvasta tuulivoiman tuotannosta lasketaan kunnalle päästöhyvityksiä. Tällä hetkellä laskentatiedot kattavat vuodet 2005-2020.
Suomen ympäristökeskuksen laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 8,7 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Suurin pudotus tapahtui sähkön käytön päästöissä (-35 prosenttia). Sähkön käytön päästöjä laski siirtymä fossiilisten polttoaineiden käytöstä tuulivoimaan sekä lämpimän vuoden seurauksena laskenut sähkön kulutus. Päästöt vähenivät kunnissa myös muilla sektoreilla. Kaukolämpöä tuotettiin enenevissä määrin biomassalla, ja öljylämmityksestä siirryttiin vaihtoehtoisiin lämmitystapoihin. Myös tieliikenteen päästöt laskivat lähes kaikissa kunnissa. Vuonna 2020 eniten päästöjä aiheutui tieliikenteestä (27 %), maataloudesta (21 %), kaukolämmöstä (14 %) ja sähkönkulutuksesta (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %). (Tiedote 5.5.2022, ymparisto.fi)
Päästöt ovat laskeneet kaikissa Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueen kunnissa vuodesta 2005 lähtien. Eniten kokonaispäästöt ovat laskeneet Mikkelissä (37%) ja Pertunmaalla (32%). Mäntyharjulla päästöt ovat laskeneet 29 %, Hirvensalmella 28% ja Kangasniemellä 21%. Kuntia on mahdollista vertailla hiilidioksidiekvivalenttina ilmoitettujen asukaskohtaisten päästöjen avulla. Pienimmät asukaskohtaiset päästöt vuonna 2020 olivat Mikkelissä (5.3 t CO2 ekv./as) ja suurimmat Pertunmaalla (11.1 t CO2 ekv./as). Suomen kaikkien kuntien asukaskohtaiset päästöt keskimäärin vuonna 2020 olivat 5.7, Hinku-verkostoon kuuluvien kuntien 5.1 ja Etelä-Savon kuntien 6.8 t CO2 ekv./as. Laskennan tuloksia voi tarkastella osoitteessa: https://paastot.hiilineutraalisuomi.fi/.