Kuvaus
Mikkelin tärkeimmät pohjavesialueet ovat Hanhikankaan, Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueet. Mikkelin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistaminen on tehty kattavasti vuonna 2018. Luokitus perustui vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Kaikkia kolmea Mikkelin kaupunkialueella sijaitsevaa pohjavesialuetta käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan, joten kaikkien kolmen pohjavesialueen luokitus on 1. Perusteena luokitukselle on, että pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.
Käytännössä Mikkelin kaupungin vedenhankinta on riippuvainen Pursialan ja Hanhikankaan pohjavesialueista, jotka tuottavat 95 % Mikkelin kantakaupungin, Otavan ja Anttolan taajamien vedentarpeesta. Pursialan pohjavesialueen osuus talousveden tuotannosta on 75 %. Mikkelin pohjavesialueita yhdistää niiden riippuvuus pintavedestä. Hanhikankaan pohjavesi on suurelta osin (n. 60 %) rantaimeytynyttä Hanhilammen ja Pankajoen vettä, ja Pursialan pohjavesi on suurelta osin (n. 75 %) Kattilanlahdesta ja Pursialanlahdesta peräisin olevaa vettä. Porrassalmen pohjavesialueella sijaitsevalta Hietalahden vedenottamolta pumpattava pohjavesi on merkittävissä määrin Pikku-Surnusta rantaimeytynyttä vettä.
Pursialan pohjavesialue on luokiteltu riskialueeksi pohjaveden laadulliseen tilaan liittyvien aiemmasta maankäytöstä johtuvien riskitekijöiden johdosta. Määrällinen tila on luokiteltu hyväksi. Porrassalmen pohjavesialue ei ole riskialue. Porrassalmen pohjavesialue on määritelty kemiallisen ja määrällisen tilan osalta hyväksi. Korvaavia vedenhankintamahdollisuuksia on aktiivisesti etsitty mutta toistaiseksi riittävän antoisaa ja kustannustehokasta vaihtoehtoa esim. Pursialan vedenottamon korvaamiseksi ei ole löytynyt.
Kunta voi laatia vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille suojelusuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää pohjaveden laadullisen ja määrällisen tilan säilymistä hyvänä. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisesta säädetään laissa vesienhoidon ja medenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Mikkelin seudun ympäristöpalvelut on käynnistänyt Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystyön loppuvuodesta 2021. Suojelusuunnitelmien päivittämiseen on saatu rahoitusta Etelä-Savon ely-keskuksesta. Aiemmin Pursialan, Hanhikankaan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat päivitettiin ja koottiin yhdeksi suunnitelmaksi vuonna 2010. Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma päivitettiin vuonna 2021 päättyneessä RAINMAN -hankkeessa. Hanhikankaan päivitettyä suojelusuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty. Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa pyrittiin huomioimaan aiempaa paremmin pohjavesialueen ulkopuolelta pohjavesialueelle kohdistuvat riskit (erityisesti pintavesivälitteiset riskit), ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Nyt tehtävässä Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivitystyössä huomioidaan myös pintavesivälitteiset riskit ja arvioidaan pohjavesialueelle kohdistuvia riskejä varsinaista pohjavesialuetta laajemmalta alueelta. Riskiarviointi toteutetaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa ja sen pohjaksi on laadittu haavoittuvuusanalyysit rantaimeytyvän veden valuma-alueille. Pohjavesialueilla on ollut ja on edelleen pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja.
Liitteenä 1 on esitetty Kattilanlahden ja Pursialanlahden sekä Pikku-Surnun valuma-aluekartta ja liitteessä 2 on esitetty haavoittuvuusanalyysi samoille aluille. Kattilanlahden ja Pursialanlahden vesi on peräisin Ukonveden ja Urpolanlammen valuma-alueilta, Pankajoen ja Hanhilammen vesi Hanhilammen valuma-alueelta ja Pikku-Surnun vesi Pikku-Surnun valuma-alueelta. Valuma-alue- kartassa tunnistetut vesistökohtaiset valuma-alueet on esitetty eri väreillä. Nämä alueet on otettu mukaan haavoittuvuusanalyysiin mustina rajoina. Haavoittuvuusanalyysissä tumman vihreä väri kuvastaa matalaa haavoittuvuusluokkaa, vaalean vihreä väri keskinkertaista haavoittuvuusluokkaa, oranssi kohonnutta haavoittuvuusluokkaa ja punainen korkeaa haavoittuvuusluokkaa.
Päätös
Merkittiin.
Projektipäällikkö Juha Rautio selosti asiaa kokouksessa.