Kuvaus
Mikkelin koulujen ruokamyrkytysepidemia
Mikkelin kouluilla alkoi 16.8.2023 kouluruokailuun liittynyt epidemia. Ruokamyrkytysepidemiaa on selvitetty yhdessä Ruokaviraston sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n kanssa. Selvityksen yhteydessä on tutkittu runsaasti elintarvikenäytteitä sekä jäljitetty elintarvikkeiden alkuperä ja toimitusreitit.
Osana selvitystä toteutettiin kyselytutkimus, joka lähetettiin oppilaiden huoltajille ja koulujen henkilökunnalle. Kyselyyn saatiin yli 4000 vastausta. Tutkimuksen perusteella tunnistettiin yhteensä 812 epidemiassa sairastunutta 18 eri koulussa.
Sairastuneiden yleisimmät oireet olivat vatsakipu, pahoinvointi ja päänsärky. Oireet alkoivat nopeasti ja olivat lyhytkestoisia. Suurimmalla osalla sairastuneista oireet alkoivat alle tunnin kuluessa ruokailusta. Oireiden keskimääräinen kesto oli alle 12 tuntia.
Taudinkuva ei ole tyypillinen tavallisimmille ruokamyrkytysten aiheuttajille. Ruokailun yhteydessä tai nopeasti ruokailun jälkeen alkaneet ja lyhytkestoiset oireet viittaavat ruuansulatuskanavaa ärsyttäneen aineen aiheuttamaan sairastumiseen. Tavallisimpien toksiinivälitteisten ruokamyrkytysten aiheuttajien, esimerkiksi Staphylococcus aureus, Clostridium perfringens ja Bacillus cereus -bakteerien aiheuttamat oireet ilmenevät yleensä noin 30 minuuttia - 24 tuntia ateriasta.
Kyselytutkimuksen perusteella sairastumista selitti vahvimmin tortillalettu. Osasta tortillalettuja on myös tehty aistinvaraisia havaintoja, joiden mahdollista yhteyttä sairastumisiin selvitetään. Tutkituista elintarvikenäytteistä ei ole toistaiseksi löytynyt sairastumista tai tortillalettujen makua ja hajua selittävää syytä. Myös muiden tarjolla olleiden ruokienroolia sairastumisissa selvitetään. Kyselytutkimukset perustuvat ihmisten havaintoihin ja vastauksiin, ja niihin liittyy aina epävarmuustekijöitä.
Tortillaletut tulivat kouluille suurkeittiöpakkauksissa keskustukkuliikkeen kautta. Keskuskeittiön ja koulujen keittiöiden toiminta epidemian alussa oli nopeaa ja tehokasta, jonka ansiosta jäljitystyö päästiin aloittamaan jo samana päivänä. Selvitystyötä on edesauttanut keittiöissä huolellisesti tehty omavalvonta, jonka avulla ruoka- ja elintarvikenäytteitä on saatu tutkittavaksi sekä tiedetään kaikki tarjotut elintarvikkeet ja niiden valmistuserät sekä tavarantoimittajat.
Samanlaisella oirekuvalla ilmeneviä elintarvikevälitteisiä epidemioita ja niissä sairastuneita raportoidaan Suomessa vähän. Yhdysvalloissa on aiemmin kuvattu useita tortilloihin liittyviä epidemioita samankaltaisin oirein kuin Mikkelin epidemiassa. Selvityksistä huolimatta sairastumisen syy ei näissä epidemioissa selvinnyt.
Mikkelin ruokamyrkytysepidemian selvittämistä jatketaan yhdessä Ruokaviraston ja THL:n kanssa. Toivottavasti syy saadaan selvitettyä.
THL: infektiouutinen 7.9.23:
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/-/thl-ruokavirasto-ja-mikkelin-seudun-ymparistopalvelut-selvittavat-kouluruokailuun-liittyvaa-epidemiaa-jossa-sairastuneita-on-yli-800
Apulaisoikeuskanslerin vastaus 22.8.2023 OKV/1038/10/2022 yksityishenkilön tekemään kanteluun.
Kantelussa arvosteltiin Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden, ympäristötarkastajan, ympäristöpäällikön ja terveysvalvonnan johtajan toimia ympäristölupaan ja jätehuoltoon liittyvässä valvonta-asiassa Pertunmaalla vuodenvaihteessa 2019 - 2020.
Mikkelin seudun ympäristölautakunta antoi 18.8.2022 päivätyn selvityksen kantelun tutkimiseksi.
Apulaisoikeuskansleri katsoo Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden ja ympäristötarkastajan asiassa tekemien valvontatoimien olleen riittäviä asian laatuun ja siitä aiheutuneisiin seurauksiin nähden. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaista, joka antaisi aihetta laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.
Vaasan hallinto-oikeuden 29.8.2023 antama päätös maa-aines- ja ympäristölupa-asiassa Dnro 193/03.04.04.04.23/2022 – Jukka Lahden tekemä valitus Mikkelin seudun ympäristölautakunnan päätöksestä 15.12.2021 § 126
Mikkelin seudun ympäristölautakunta on 15.12.2021 § 126 tekemällään päätöksellä hylännyt Jukka Lahden maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen koskien kallion louhintaa ja murskausta Pertunmaan Kuhajärven tilalla Koskionranta (588-405-1-215).
Lahti on valituksessaan vaatinut, että ympäristölautakunnan päätös kumotaan ja maa-aines- ja ympäristölupahakemus hyväksytään. Perusteluina esitetään mm., että lautakunnan päätös pohjautuu louhittavan kiviaineksen osalta virheelliseen ja harhaanjohtavaan tietoon. Lisäksi valituksen mukaan toiminnasta ei aiheudu ympäristölle eikä loma-asutukselle kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa.
Vaasan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen ja todennut, että ympäristölautakunnan päätöstä ei voida pitää virheellisenä valituskirjelmässä esitetyillä tai muillakaan perusteilla. Päätöksessä todetaan, että valituskirjelmässä esitetty väite, että kyse olisi korukiven louhinnasta, ei vastaa hakemuksessa esitettyä. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeuden mukaan se, että valmisteluvaiheessa kuullut viranomaiset eivät ole vastustaneet hanketta, ei sido lupaviranomaista eikä yksistään ole riittävä peruste luvan myöntämiselle. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeuden mukaan on varteenotettava riski, että esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet eivät ole riittävät kohtuuttoman melurasituksen estämiseksi.
Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto Kangasnimen kunnan jätevedenpuhdistamon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenvetoa koskevasta tutkimusraportista vuodelta 2022
ELY-keskus on 21.8.2023 antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota Kangasniemen puhdistamossa viimeisen vuoden aikana esiintyneisiin toistuviin toimintahäiriöihin, joiden arvioidaan liittyvän puhdistamon prosessin mitoituskapasiteetin ylittymiseen. Lausunto annettiin Kangasniemen jätevedenpuhdistamon vuoden 2022 käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusta laaditun vuosiraportin perusteella. Asia liittyy osaltaan vuosina 2017-2019 tehtyyn laitoksen lupamääräysten tarkistamiseen. Tuolloin lupamääräyksiä koskevan asian ratkaisi lopullisesti Vaasan hallinto-oikeus 20.12.2019 antamallaan päätöksellä.
Lausunnossa arvioidaan laitokselle tulevan kuormituksen kasvaneen 2019-2022 välillä sillä tapaa merkityksellisesti, että kuorma ylittää ajoittain puhdistamon rakenteellisen mitoituksen. Tämä on ollut havaittavissa 2022 jäteveden biologista hapenkulutusta ja fosforin poistumaa koskevassa puhdistustuloksessa. Myös ympäristöön johdettava kuormitus on ollut vuosien 2019-2022 välillä kasvavaa varsinkin biologisen hapenkulutuksen ja fosforikuorman osalta. Merkkejä ajoittain ylittyvästä kapasiteetista on ollut havaittavissa myös vesistöseurannassa käsitellyn jäteveden purkupaikan lähisyvänteissä alentuneina happipitoisuuksina ja ajoittain kohonneina ammoniumtyppipitoisuuksina.
Lausunnossaan ELY kiinnittää huomiota esiintyviin poikkeamiin ja katsoo, että tarkkailua tulee jatkossa laajentaa tilannekuvan parantamiseksi. Myös laitokselle tulevan kuormituksen kasvun syitä on selvitettävä. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee selvittää vastaanottavan vesistön purkupisteen sekoittumisolosuhteita Vaasan hallinto-oikeuden (muutos VHaO 20.12.2019) lupamääräyksessä 9 määrätyllä tavalla.
Vaasan hallinto-oikeuden päätös Woikoski Oy tekemästä vesivoiman hyväksikäyttöä koskevasta hakemuksesta VHO 1097/2023 5.9.2023, Mäntyharju
Kyseessä on muutoksenhaku, joka koski Itä-Suomen aluehallintoviraston 10.12.2020 asiasta tekemää päätöstä 100/2020. Nyt ratkaistulla yksittäisellä asialla on taustalla pitkä padon pitoa, vesivoiman käyttöä ja siihen liittyvää vesistön säännöstelyä koskeva hallintohistoria, joka on alkanut Mikkelin läänin lääninhallituksen 22.1.1923 tekemästä päätöksestä. Asia on kokonaisuutena varsin monimutkainen. Kuvaavaa asialle on, että otsikossa mainitussa asiassa tehdyn päätöksen jälkeen jää osa vuonna 1923 tehdyn päätöksen aineellista sisältöä edelleen voimaan.
Esiteltävä päätös liittyy Woikoski Oy:n aikomukseen rakentaa olemassa olevaan säännöstelypatoon liittyvä uusi voimalaitos. Alueella olemassa oleva vanha voimalaitos olisi jäänyt edelleen toimintaan. Hakemuksen mukainen suunnitelma, millä Woikoski Oy oli hakenut muutosta /tarkennusta aiemmin voimassa olleeseen Woikosken vesivoiman käyttöä koskevaan päätökseen olisi johtanut käytännössä mahdollisuuteen soveltaa voimaloiden ajossa vuorokausisäännöstelyä. Padon ja voimalaitoksen pitoon liittyvät aiemmin tehdyt päätökset eivät mahdollista vuorokausisäännöstelyä. Voikosken voimalaitos sijaitsee Kymijoen Mäntyharjun reitillä Sarkaveden ja Vuohijärven välisessä putouksessa. Koski sijoittuu Kouvolan kaupungin ja Mäntyharjun kunnan rajalle siten, että länsiranta sijoittuu Mäntyharjun kunnan alueelle. Luonnontaloudelliselta kannalta asiaan liittyi voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä suunnitelluksi rakennettava kalatie. Tällä hetkellä alueen pato ja voimalaitos muodostavat paikalle nousuesteen luonnolliselle kalan kululle.
Hallinto-oikeus hylkäsi hakemuksen. Päätös ei ole saanut vielä lainvoimaa. Asiassa voi hakea muutoksenhakulupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.