Lupa- ja valvontajaosto, kokous 20.11.2025

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 22 Oikaisuvaatimus poikkeamislupapäätökseen, Kuvaalantie, tila Humina, 491-434-9-20

MliDno-2025-3099

Valmistelija

  • Minna Frosti, kaavoitusinsinööri, minna.frosti@mikkeli.fi

Kuvaus

Tilan Humina 491-434-9-20 omistaja on tehnyt Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä 2025-255/27.8.2025, jolla on hylätty hänen hakemuksensa saada poiketa alueidenkäyttölain 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta mainitulla kiinteistöllä.

Oikaisuvaatimus on liitteenä. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa.

Rakennuspaikka sijaitsee Halpanen järven rannalla, Mikkelin keskustasta linnuntietä noin 12 kilometriä koilliseen. Tila Humina on pinta-alaltaan 36,4 ha. Kiinteistön omistaja oli hakenut poikkeamislupaa jo rakennetuille 8 k-m2 saunalle ja 26,8 k-m2 talousrakennukselle kaavoittamattomalle ranta-alueelle. Rakennuksille ei ole rakennus- tai rakentamislupaa. Etelä-Savon maakuntakaavassa Halpasen eteläpuolella n. 85 m rakennuspaikasta etelään kulkee Juva-Visulahti voimalinja (z 5.378) ja Visulahti-Savonlinna ohjeellinen voimalinja (z 8.388).

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan poikkeamispäätöksen uudelleenkäsittelyä. Perusteina on esitetty seuraavia seikkoja. Poikkeaminen olisi evätty, koska emätilan rantaviivan pituus ei riitä rakennuspaikan muodostamiseen. Emätilaperiaatteen rantaviivan pituusvaatimuksen soveltaminen on ristiriidassa kaupungin rakennusjärjestyksessä edellytetyn minimi rantaviivan pituuden kanssa. Lohkottu tila ja alkuperäinen emätila ovat nyt eri omistuksessa, eikä nykyinen omistaja voi hyötyä kuolinpesän osituksessa syntyneestä Humiseva-tilasta. Humina-tilalla ei ole muita rantapaikkoja. Hylkäämispäätös asettaa hakijan epätasa-arvoiseen asemaan verrattuna järven muihin maanomistajiin. Rakennettuja rantapaikkoja on Halpanen järvellä noin 30 ja rakentamattomia rantaan rajoittuvia tiloja vain 3. Mikkelin kaupungin rantarakentamisen mitoitusperiaatteiden mukaan keskeinen tavoite on kaupungin maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Uuden rakennusjärjestyksen mukaan rantarakentamisessa korostetaan rakennusten sopeutumista ympäristöön, maisemallisia vaikutuksia ja rakennuspaikan ominaisuuksia. Rakennuspaikka täyttää nämä vaatimukset, eikä rakentaminen aiheuta haittaa yleiselle edulle tai ympäristölle. Rakennusjärjestys mahdollistaa tapauskohtaisen harkinnan. Rakennuspaikka sijaitsee ranta-alueella, jossa ei ole kaavaa, mutta se täyttää rakennusjärjestyksen mm. luvussa 4 mainittuja vaatimuksia rakennuspaikalle, kuten rantaviivan pituuden yli 50 m. Naapurikuulemisen perusteella lähiasukkailla ei ole ollut poikkeamisluvan suhteen moitittavaa.

Velvoittavat oikeusohjeet
Alueidenkäyttölaki (AKL) 72 § (Suunnittelutarve ranta-alueella) 1 momentissa todetaan, että meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennuskohdetta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.
RakL 57 §:n mukaan poikkeaminen ei saa
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Tosiseikat ja tulkinta
Tilalle tehtiin emäkiinteistöselvitys ja rantamitoituslaskelma, josta ilmeni, että uutta rantarakennuspaikkaa ei ole mahdollista perustaa emäkiinteistön alueelle kaupungin mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Rantamitoituksen periaatteena on, että kapeiden lahtien ja niemien rannoilla rakennuspaikkoja mitoitetaan vähemmän kuin suurempien järvenselkien kohdalle. Halpanen järvi on eteläosastaan hyvin kapea (alle 100 m), joten emäkiinteistön alueelle ei mitoitusperiatteiden mukaan voi muodostaa toista rantarakennuspaikkaa. Emäkiinteistöselvityksessä otettaan huomioon leikkausajankohdan 1.7.1959 jälkeen emäkiinteistöstä lohotut kiinteistöt eli sekä tila Humina 491-434-9-20 että jo rakennettu tila Humiseva 491-434-9-1. Rakennusjärjestyksen määräykset rantaviivan minimipituudesta sekä rakentamisen sopeutumisesta ympäristöön ja maisemaan koskevat vain kohteita, joihin uuden rakennuspaikan voi muodostaa.  

Mikäli tilalle Humina myönnettäisiin poikkeamislupa, maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttäisi uusien rantarakennuspaikkojen sallimista myös alueen muille vastaavassa asemassa oleville maanomistajille. Järven itärannalle on rakentunut hyvin tiivistä loma-asutusta 1950-1970 -luvulla kahden emäkiinteistön alueelle. Tämä ei oikeuta muita järven kiinteistöjä lohkomaan yhtä paljon rakennuspaikkoja. Järven alueella on vain yksi emäkiinteistö, jonka alueelle ei ole muodostunut rantarakennuspaikkoja.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa kaavoitusinsinöörin tekemää päätöstä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyn perusteella hylätä oikaisuvaatimuksen kaavoitusinsinöörin päätöksestä 2025-255/27.8.2025, jolla RakL 57 §:n mukaista poikkeamista alueidenkäyttölain 72 §:n mukaisesta ranta-alueen suunnittelutarpeesta ei myönnetty tilalle Humina 491-434-9-20.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa rakentamislain (751/2023) 180 §:n perusteella hakea muutosta:

  • viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistaja ja haltija,
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke voi huomattavasti vaikuttaa,
  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,
  • kunta
  • naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen tai kulttuuriperinnön vaaliminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen, sekä
  • muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Päätös on rakentamislain 70 §:n mukaisesti annettu tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.