Valmistelija
Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi
Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
Kuvaus
Jaakko Väänäsen ensimmäisenä allekirjoittamassa valtuustoaloitteeessa esitetään kaupungilta toimia, joilla saadaan hillittyä muuttoliikettä Mikkelistä tai houkuteltua uusia asukkaita tänne. Keinoina esitetään rakennusjärjestyksen päivittämistä niin, että helpotetaan vapaa-ajanasunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ja kyläalueiden merkitsemistä yleiskaavoihin tehokkaamman rakentamisen mahdollistamiseksi. Aloitteessa esitetään selvitystä, jolla kartoitetaan vapaa-ajan asukkaiden halukkuutta muuttaa loma-asunto vakituiseksi asunnoksi ja muuttohalukkuutta Mikkeliin.
Vapaa-ajan asunnon muutos vakituiseksi asunnoksi edellyttää lupamenettelyä seuraavasti:
- suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 §), jos rakennus on suunnittelutarvealueella, mutta ei ranta-alueella,
- poikkeamispäätöstä (MRL 171 §), jos rakennus on ranta-alueella, jossa ei ole rakentamista ohjaavaa kaavaa tai halutaan poiketa kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta,
- kaavamuutosta, jos poikkeamislupa tai suunnittelutarveratkaisu ei ole mahdollinen,
- suoralla rakennusluvalla voidaan käyttötarkoitusmuutokset myöntää vain haja-asutusalueilla, jotka eivät ole ranta-alueella.
Poikkeamispäätöksen tai suunnittelutarveratkaisun jälkeen tulee vielä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos ratkaista rakennuslupapäätökselle, jonka yhteydessä selvitetään, täyttääkö itse rakennus vakituiselle asumiselle asetetut vaatimukset.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) muuttui 1.5.2017. Lakimuutoksessa lisättiin mm. uusi 129a §, jonka mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä osoittaa ne alueet ja edellytykset, joilla vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseen asumiskäyttöön voidaan sallia suoraan rakennusluvalla ilman rantarakentamissäännösten edellyttämää poikkeamispäätöstä. Rakennusjärjestyksen määräys voi koskea vain sellaisia alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Rakennusjärjestyksen määräys lomarakennuksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi suoraan rakennusluvalla koskee vain rakennettuja vapaa-ajan rakennuksia, jotka sijaitsevat kaavoittamattomilla alueilla. Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei siis sovelleta alueilla, joissa on oikeusvaikutteinen yleiskaava tai ranta-asemakaava eikä rakentamattomia kiinteistöjä. Mikkelissä kaavoittamattomilla ranta-alueilla on noin 2300 kappaletta lomarakennuksia, joiden kohdalla voidaan edellä mainittua sääntelyä tarkastella. Liitteenä olevasta kartassa näkyvät Mikkelin kaavoitetut alueet, joita sääntely ei koske.
Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnassa olevan asuinpaikan määräytymisestä. Siinä ei ole säännöksiä, joissa määriteltäisiin, millaiset maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt edellytykset henkilön asuinpaikaksi merkittävässä osoitteessa sijaitsevan asuinrakennuksen tulee täyttää. Sen vuoksi MRL:iin sisältyvälle kiinteistön käyttötarkoitusta ja sen muuttamista koskevalle sääntelylle ei voi antaa ratkaisevaa merkitystä kotikuntalain asuinpaikkamerkinnän tekemistä koskevia säännöksiä sovellettaessa. Maistraattien henkilöoikeudellisen ja perhe- ja perintöoikeudellisten palvelujen kehitysryhmä oli päättänyt 2014, että kotikunnan vaihtuminen vapaa-ajanasunnon sijaintikuntaan katsotaan mahdolliseksi rakennuksen käyttötarkoituksesta riippumatta, jos muuttaja osoittaa kiinteän yhteyden kiinteistön sijaintikuntaan. Kotikunnaksi merkitään kiinteistön sijaintikunta.
Vuoden 2016 alusta tähän päivään eli 3,5 vuoden aikana rakennuslupatilaston mukaan kaavoittamattomille alueille on haettu yhteensä 7 poikkeamislupaa lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen vakituiseksi asunnoksi. Käyttötarkoituksen muutoksiin on suhtauduttu myönteisesti, kun edellytykset myöntämiselle ovat olleet olemassa. Esiselvityksissä on rakennusvalvonta yhteistyössä hakijan kanssa selvittänyt, mitä rakenteellisia muutoksia lomarakennus saattaa vielä edellyttää, jotta rakennusvalvontaviranomainen voi rakennusluvassa hyväksyä käyttötarkoituksen muutoksen. Rakennuksessa tulee olla riittävä ilmanvaihto ja sen tulee täyttää käyttöturvallisuuden ja esteettömyyden osalta nykymääräykset. Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat noudatettavaksi, jolloin energiatodistus rakennukselle tulee laatia ja tarvittaessa rakenteellisin ratkaisuin energiatehokkuutta parantaa. Loma-asuntoja on rakennettu useiden vuosikymmenten ja hyvin erilaisten määräysten aikana. Etenkin vanhempien rakennusten saattaminen siihen kuntoon, että ne täyttäisivät nykyisten säädösten mukaiset vakituisen asunnon vaatimukset, saattaa vaatia niin suuria muutostöistä, ettei rakenteiden muuttaminen ole taloudellisesti järkevää tai teknisesti edes mahdollista. Uuden rakennuksen rakentamiseen tarvittaisiin lainsäädännön mukaan edelleenkin poikkeamispäätös ennen rakennuslupaa.
Loma-asunnot sijoittuvat hajanaisesti maaseudulle. Muutos voi aiheuttaa kunnalle lisäkustannuksia palvelujen järjestämisestä, kuten koulukyytien ja hoivapalveluiden osalta. Asuinrakennuspaikalle tulee olla hyvä kulkukelpoinen pääsytie. Rakennuksessa tulee olla terveellinen juomavesi ja jätevedet tulee käsitellä määräysten mukaisesti. Rakennuspaikan koko tulee olla riittävä. Vakituinen asuminen saattaa aiheuttaa enemmän häiriöitä muulle loma-asutuksella ja luontoarvoille.
Mikäli rakennusjärjestykseen lisätään alueita, joilla käyttötarkoituksen muutos on mahdollista, tulee tarkastelu tehdä samassa järjestyksessä kuin kaavan valmistelu. Rakennusjärjestyksen määräyksellä ei voi huomioida niitä rakennuspaikkoja, joita ei ole vielä rakennettu, joten maanomistajien tasapuolisuus päätöksenteossa voi vaarantua. Sama epätasa-arvoinen kohtelu seuraisi siitä, että lomarakennuspaikaksi kaavoitetulla kiinteistöllä rakennuksen muuttaminen tai rakentaminen vakituiseksi asunnoksi vaatii aina poikkemisluvan, mutta viereisellä kokonaan kaavoittamattomalla alueella rakennusjärjestyksen määräys mahdollistaisi olemassa olevan lomarakennuksen muuttamisen vakituiseen asuinkäyttöön pelkällä rakennusluvalla. Rakennusjärjestyksen määräyksellä ei voi kuntalaisia asettaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella, että toiset sijoittuvat kaavoitetulle alueelle ja toiset eivät.
Rakennusjärjestyksen määräys voi siis koskea noin 2300 loma-asunnon omistajaa. Kesäasukaskysely lähetettiin 1000 loma-asukkaalle, jotka eivät asu Mikkelissä. Vastauksia saatiin esittelytekstin valmisteluun mennessä 99 kpl, joista 9 aikoo hakea käyttötarkoituksen muutosta. Mökille muuttoa on harkinnut 22 kpl. Edellä kuvatun ja vastausaktiivisuuden perusteella käyttötarkoituksen muuttamispaineita ei kuitenkaan tällä hetkellä ole siinä määrin ranta-alueilla, etteikö niitä voiisi käsitellä yksittäin poikkeamispäätöksillä. Rakennusjärjestyksen muuttaminen vaatii selvitystyötä, joka aiheuttaa lisäkustannuksia. Nykyinen lupajärjestelmä ei käytännössä vaikeuta tai hidasta käyttötarkoituksen muuttamista eikä vaikuta muuttokäyttäytymiseen.
Mikkelin rakennusjärjestys on uusittu 22.5.2017. Käynnissä oleva maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus tuo todennäköisesti lähivuosina muutospainetta myös rakennusjärjestykseen, jolloin rakennusjärjestystä voidaan tai täytyy uudistaa laajemmin. Käyttötarkoituksen muuttamista koskeva määräys voidaan luontevasti huomioida tässä vaiheessa, jos nykyinen MRL 129a §:n määräys tai vastaava määräys jää edelleen voimaan.
Edellä esitetyn perusteella rakennusjärjestyksen muuttaminen selvitystöineen tämän yhden kohdan takia ei ole tässä tilanteessa perusteltua.
Kyläalueiden, joilla rakentaminen voi tapahtua suoraan rakennusluvalla ilman suunnittelutarveratkaisua tai poikkemaislupaa, merkitsemistä yleiskaavoihin tulee harkita kunkin uuden yleiskaavan laatimisen tai aiemman yleiskaavan muutoksen yhteydessä. Tässäkin tulee kiinnittää erityistä huomiota maanomistajien tasapuoliseen kohteluun.
Maankäyttö- ja rakennuslain 44 § 2 momentin mukaan rakennuslupa enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen voidaan 137 § 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Määräys voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita eikä kyse ole ranta-alueelle rakentamisesta. Edellytyksenä on lisäksi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä kyseisellä alueella. Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.
Tämän säännöksen mukaan yleiskaavassa voidaan erityisesti määrätä, että kaavaa tai sen osaa voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tällöin erillistä suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa ei enää tarvita. Rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen. Tavoitteena on helpottaa pienimuotoista asuinrakentamista kylien yhteyteen.
Määräys voi koskea vain kyläaluetta, jolla ei ole merkittävää rakentamisen painetta. Kylällä tarkoitetaan tässä useista rakennuksista koostuvaa kylämäistä maaseudun taajamaa. Säännöstä ei voida soveltaa esimerkiksi kasvavilla kaupunkiseuduilla eikä taajamien lievealueilla, joilla rakentamisen määrä ja tehokkuus edellyttävät asemakaavaa tai muita erityisiä toimenpiteitä. Kaava-asiakirjoissa tuleekin selvittää sekä kyläalueen laajuutta että rakentamisen painetta. Sopivia kyläalueita voidaan kartoittaa myös maakuntakaavaa tai strategista yleiskaavaa laadittaessa.
Päätösehdotus
Esittelijä
Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi
Kaupunkiympäristölautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle edellä olevan asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen selvityksen vastineena rakennusjärjestyksen päivittämistä ja kyläalueiden merkitsemistä yleiskaavoihin koskevaan valtuustoaloitteeseen.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Jaakko Väänänen esitti, että annettavaan lausuntoon listään seuraava teksti: "Mikkelin on panostanut matkailun ja mökkeilyn kehittämiseen Mikkelissä on noin 10400 vapaa-ajan asuntoa, vapaa- ajan asuntojen määrää tulisi voidaan lisätä huomattavasti, tavoitteena Suomen suurin mökkikunta. Vapaa-ajan rakentamisen esteitä tulisi poistaa ja helpottaa vakituiseksi asunnoksi muuttamista. Kaupungin tulee määritellä ne alueet ja edellytykset joilla voidaan vapaa-ajan asunto muuttaa vakituiseen asumiskäyttöön ilman poikkeamislupaa. Yleiskaavoitus tulisi päivittää ja kaavoituksella tulisi rakennusoikeutta nostaa rantakilometrille. Rakennusjärjestyksen päivityksellä tulee mahdollistaa tehokkaampi rakentaminen rakennuspaikalle. esim 10% tontin pinta-alasta." Marja Kauppi kannatti Jaakko Väänäsen esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkastavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jaakko Väänäsen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Hannu Tullinen, Kerttu Hakala, Marita Hokkanen, Markku Himanen, Pekka Heikkilä, Vesa Himanen), 6 ei ääntä (Jaakko Väänänen, Marja Kauppi, Keijo Siitari, Jaana Vartiainen, Paavo Puhakka, Jaana Strandman) ja yksi tyhjä ääni (Tarja Gråsten-Tarkiainen).
Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee joten puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys on tullut kaupunkiympäristölautakunnan päätökseksi.