Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 26.1.2021

Kuvaus

Valtuutettu Jaakko Väänänen ym. esittivät 13.11.2017 valtuustoaloitteenaan otsikko asiasta seuraavaa:

"Mikkelin kaupungin alueella on noin 10300 vapaa-ajan asuntoa.

Vapaa-ajan asukkaat ja matkailu ovat kaupungin elinvoimaa vahvistavia tekijöitä.

Kaupunginvaltuustoon on tullut jatkuvasti yksittäisiä esityksiä nykyisten rantayleiskaavojen muuttamiseksi.

Kaupungin alueen rantayleiskaavojen rakennusoikeudet ja määräykset poikkeavat toisistaan, joten ne tulisi päivittää yhtenäiseksi.

Nykyinen kaavoitus hankaloittaa tai suorastaan estää vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituiseksi, mikä estää esim. verotulojen muodostumisen ja muun muassa etätyön tekemisen.

Allekirjoittaneet esitämme että Mikkelin kaupunki päivittää rantayleiskaavoituksen vastaamaan matkailun ja elinkeinoelämän tarpeita. Kaavoituksessa tulee lisätä rakennustehokkuutta rantakilometrille, lisätä rakennusoikeutta tonteilla vastaamaan tasokkaan rakentamisen ja tulevaisuuden tarpeita, mahdollistetaan ja edistetään matkailuun varattavien alueiden riittävyys, sallitaan vakituinen asuminen rantayleiskaava-alueilla.

Valtuustoaloitteen tavoite on vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen ja tonttien lisääminen. ja näin saada uusia asukkaita muuttamaan kuntaan.

Toteutuessaan lisääntyvä vapaa-ajan asutus vahvistaa kaupungin ja kylien elinvoimaa, edistää matkailun kehittymistä luo uusia työpaikkoja ja lisää kiinteistöveron tuottoa.

Mikkelissä 13.11.2017

Jaakko Väänänen
Keijo Siitari, Marja Kauppi, Pekka Pöyry,
Liisa Pulliainen, Kirsi Olkkonen, Taina Harmoinen,
Outi Kauria, Heikki Nykänen, Petri Pekonen,
Eero Aho, Toni Maczulskij, Hannu Toivonen,
Seija Kuikka, Noora Ruuth, Harri Kivinen,
Laura Hämäläinen, Risto Rouhiainen, Mali Soininen,
Olli Marjalaakso, Jyrki Koivikko, Paavo Puhakka,
Jukka Pöyry, Liisa Ahonen, Satu Soivanen,
Jussi Marttinen"

Kuvaus

Etelä-Savossa rakentamattomia kaavoitettuja rantatontteja on noin 20 000 kappaletta.

Nykyisen Mikkelin alueella on voimassa olevia rantaosayleiskaavoja yhteensä 162 140 hehtaaria sekä maanomistajien teettämiä ranta-asemakaavoja on yhteensä 5 217 hehtaaria. Rantatontteja koskevien kaavojen yhteenlaskettu pinta ala on noin 167 000 hehtaaria.

Mikkelissä osayleiskaavoissa ja ranta-asemakaavoissa rantatontteja on merkitty noin 12 000 kappaletta, joista rakentamattomia tontteja kaikkiaan lähes 2000 kappaletta:
Mikkeli 1000 tonttia
Ristiina 500 tonttia
Suomenniemi 150 tonttia
Haukivuori 270 tonttia

Mikkelin alueella on rantamitoituksena käytetty suurilla vesistöillä (Puula, Saimaa, Kyyvesi) 5 rantarakennuspaikkaa / mitoittava rantakilometri. Pienillä sisämaan järvillä on mitoituslukuna käytetty 4 rantarakennuspaikkaa / mitoittava rantakilometri.
Vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki määrää, että rannalle ei saa rakentaa ilman kaavaa, poikkeuksena on rantasaunan rakentaminen rantatontille, jossa on jo olemassa lomarakennus.

Maankäyttö – ja rakennuslaki muuttui vuonna 2016 siten, että poikkeamisvalta mm. rantarakentamisessa siirtyi kokonaisuudessaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta kuntien päätettäväksi.
MRL 171 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Saman säännöksen 2 momentin mukaan poikkeamista ei kuitenkaan saa
myöntää, jos se:

1. aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2. vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3. vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai
4. johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeamisen myöntäminen vaatii siis erityisiä syitä lainkohdan 1 momentin mukaan ja ettei ole estettä poikkeamisen myöntämiselle lainkohdan 2 momentin mukaan.

Mikkelin kaupungissa on viime vuosina käsitelty kunnan myöntäminä poikkeamislupina noin 45 poikkeamislupapäätöstä vuodessa. Pääosin poikkeamislupapäätökset ovat kohdentuneet ranta-alueille, joissa ei ole rantaosayleiskaavaa. Käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyviä poikkeamislupapäätöksiä on noin 10 kappaletta vuodessa.

Maanomistajien teettämiä rantayleiskaavamuutoksia on vuosittain 5-10 kpl. Yleiskaavamuutoksissa pääosin on kyse rakennuspaikan siirtämisestä huonosti rakennettavalta alueelta paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Mikkelin kaupunkisuunnittelu on suhtautunut myönteisesti käyttötarkoituksien muuttamiseen ja pyrkii edesauttamaan maaseudun asuttuna pitämiseen.

Valtuustoaloitteessa esitetty epäkohdat on kunnan päätettävissä mm. poikkeamisluvilla. Käytännössä eri kaavoissa esitetyt rakennusoikeudet ja määräykset eivät ole ollut esteenä rakentamiselle. Kunta on voinut poiketa hankekohtaisesti rakennusoikeuden määrästä ja käyttötarkoituksesta poikkeamislupamenettelyllä.

Kaupunkisuunnittelun mielestä Mikkelin kaupungilla ei ole resurssia avata olemassa olevia rantaosayleiskaavoja.

Kunnan eri aikoina ja eri periaattein tehtyjen rantayleiskaavojen yhdenmukaistaminen voi kuulostaa järkevältä, mutta siitä saatava hyöty kaavamuutoksen vaivaan nähden on olematon. Tarvitaan helposti useampia vuosia kestävä kaavaprosessi ja riittävät selvitykset mm. vakituisen ranta-asutuksen vaikutuksista ympäristöön tai kunnan palveluvelvoitteisiin. Koskisiko käyttötarkoituksen muuttaminen RA:sta AO:ksi kaikkia rakennuspaikkoja ja mitä siitä seuraisi? Vai rajattaisiinko muutokset esimerkiksi taajamien lähialueille tai muihin edullisiin paikkoihin? Miten vesihuolto järjestettäisiin? Mitoituksen avaaminen lisää selvitystarvetta entisestään ja on lisäksi herkkä asia esimerkiksi naapurien kannalta.

Kaupunkisuunnittelu ei suosittele koko ranta-alueiden avaamista kaavamuutoksilla, jos poikkeamistarve on suhteellisen vähäinen ja Mikkelin kaupungilla on siihen toimiva prosessi ja periaatteet päätösten pohjaksi.