Kuvaus
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistuksen myötä (2014) vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla siirtyi vesilaitoksilta kunnille. Edellä olen perusteella Mikkelin kaupungin valtuusto on päättänyt 9.12.2019 §141 ottaa hulevesijärjestelmän vaikutusalueella käyttöön kiinteistön painotettuun käyttötarkoitukseen ja pinta-alaan perustuvan julkisoikeudellisen hulevesimaksun 1.1.2021 alkaen.
Kerättävällä hulevesimaksulla rahoitetaan kaupungille kuuluvan hulevesiverkoston suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja siihen kohdistuvaa hallintoa. Hulevesiverkostoon kuuluvat hulevesiviemäröinti, katujen sivuojat, ojat, hulevesien viivytysrakenteet sekä hulevesien imeytys- ja puhdistusrakenteet. Hulevesimaksuilla rahoitetaan myös yleisten alueiden, kuten hallitustorin hulevesijärjestelmiä.
Maankäyttö- ja rakennuslain 103 e §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta.
Hulevesien johtamisen ja käsittelyn järjestäminen on aiemmin kuulunut vesilaitoksen vastuulle ja hulevesimaksu on sisältynyt vesilaitoksen jätevesitaksoihin. Lakimuutoksen jälkeen huleveden käsittelyn maksuja ei voida enää periä osana jätevesimaksuja, vaan siitä on laadittava oma ja erillinen lasku. Laskun perusteiden tulee olla olemassa oleviin rekisterihin pohjautuvaa ja rakenteeltaan selkeää laskutuksen automatisoimiseksi laskujen suuresta määrästä johtuen. Erillisellä laskulla kerättävän maksun kompensoimiseksi Vesilaitos ei nosta jätevesitaksojaan vastuun ja kustannusten siirtymisen vuoksi vuonna 2021.
Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä on saapunut runsaasti palautetta, erityisesti yrityksiltä ja taloyhtiöiltä.
Kaupunginhallitus päätti käyttää asiassa otto-oikeuttaan KH 30.11.2020 375 §.
Taksan määrytymisen rakennetta, kaupunkiympäristölautakunnan päätöstä 19.11.2020 § 151, on tarkasteltu ja valmisteltu muutettavaksi siten, että maksuluokat 5 ja 6 yhdistetään maksuluokaksi 5. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot. Maksuluokka 5 jaetaan edelleen kiinteistön pinta-alan mukaan neljään osaan a, b, c ja d. Muihin maksuluokkiin ei tehdä muutoksia.
Taloyhtiöiden kohdalla maksujen kohtuullistamista tehdään muistutusten jälkeen. Kiinteistön (rakennuspaikan) koon perusteella ei saada tasapuolista maksua muodostettua. Ensimmäisen laskutuksen jälkeen kohtuullistamispäätökset ja virheellisyyksien korjaukset tehdään käsin laskutusohjelmaan. Hulevesimaksussa on pyritty mahdollisimman yksinkertaiseen ja helposti toteutettavaan kokonaisuuteen. Tästä syystä rakennusten huoneisto pinta-aloja ei ole otettu mukaan. Huleveden määrään ja laatuun ei vaikuta huoneistojen yhteenlaskettu pinta-ala tai huoneistojen määrä. Laskutusohjelman hakuehtojen lisääntyessä ja monimutkaistuessa virheellisten laskujen määrä tulisi kasvamaan.
1 Hulevesimaksun perusteet
Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain uudistuksen myötä (2014) vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla siirtyi vesilaitoksilta kunnille. Tästä syystä Mikkelin kaupungin valtuusto on päättänyt 9.12.2019 §141 ottaa hulevesijärjestelmän vaikutusalueella käyttöön kiinteistön painotettuun käyttötarkoitukseen ja pinta-alaan perustuvan julkisoikeudellisen hulevesimaksun 1.1.2021 alkaen.
Hulevesimaksulla rahoitetaan hulevesiverkoston suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Hulevesiverkostoon kuuluvat hulevesiviemäröinti, katujen sivuojat, ojat, hulevesien viivytysrakenteet sekä hulevesien imeytys- ja puhdistusrakenteet.
Hulevesien johtamisen ja käsittelyn järjestäminen on aiemmin kuulunut vesilaitoksen vastuulle ja hulevesimaksu on sisältynyt vesilaitoksen jätevesitaksoihin. Vesilaitos ei nosta jätevesitaksojaan vastuun siirtymisen vuoksi vuonna 2021.
Hulevesimaksusta on lisää selvitystä ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin kaupungin sivuilla www.mikkeli.fi/hulevesimaksu.
2. Vaikutusalueet
Hulevesijärjestelmän vaikutusalueiksi on määritelty seuraavat asemakaavoitetut alueet: Mikkelin keskustan yhtenäinen asemakaavoitettu alue, Metsä-Sairilan alue, Vehkasillan taajama, Otavan taajama, Haukivuoren taajama, Ristiinan taajama, Pellosniemen taajama ja Anttolan taajama.
Hulevesimaksu peritään kaikilta hulevesimaksun vaikutusalueen kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta, vaikka alueella ei olisikaan hulevesiviemäriä tai kyseistä kiinteistöä ei jostain syystä voi liittää olemassa olevaan hulevesiviemäriin. Kaikilla valituilla alueilla on kaupungin ylläpitämät kadut.
Asemakaava-alueiden muuttuessa myös huleveden vaikutusalueen rajat muuttuvat vastaaviksi. Kaupungin hulevesijärjestelmän vaikutusalue tarkistetaan tarvittaessa kulloinkin voimassa olevaa asemakaavoitettua aluetta vastaavaksi.
Kunta vastaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaava-alueen hulevesien hallinnasta. Kaupungilla ei ole hulevesien hallintaan liittyvää velvollisuutta haja-asutusalueella eli asemakaavan ulkopuolella. Tästä syystä hulevesimaksu ei koske asemakaavan ulkopuolisia alueita. Myöskään ranta-asemakaava-alueita ei ole otettu mukaan hulevesimaksun piiriin.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesimaksua voidaan periä ainoastaan rakennetuilta alueilta. Hulevesimaksua ei siis peritä rakentamattomilta kiinteistöiltä. Mikäli kiinteistölle on vasta rakenteilla rakennus, kiinteistö ei ole vielä laskutuksen piirissä. Kiinteistö siirtyy laskutuksen piiriin, kun rakennukselle on tehty käyttöönottotarkastus.
3. Maksuluokat ja niiden määräytyminen
Hulevesitaksa on jaettu viiteen eri luokkaan ja viides luokka on jaettu kiinteistön pinta-alan mukaan neljään alaluokkaan. Jako eri luokkiin on tapahtunut kiinteistön painotettuun käyttötarkoitukseen perustuen. Hulevesimaksussa on pyritty mahdollisimman yksinkertaiseen ja helposti toteutettavaan kokonaisuuteen.
- Omakotitalot ja pientalot 30 €/vuosi (alv 0%)
- Rivitalot 250 €/vuosi (alv 0%)
- Kerrostalot 750 €/vuosi (alv 0%)
- Yleiset kiinteistöt 900 €/vuosi (alv 0%)
5a. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A<2001m2 250 €/vuosi (alv 0%)
5b. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A=2001 m 2 - 5000 m 2 500 €/vuosi (alv 0%)
5c. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A=5001 m 2 - 8000 m 2 1000 €/vuosi (alv 0%)
5d. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A>8001 m 2 1500 €/vuosi (alv 0%)
Hulevesimaksu määräytyy rakennusten käyttötarkoituksen ja kiinteistön pinta-alan mukaan seuraavasti:
1. Käyttötarkoitukseksi määritetään omakoti- tai paritalo tai vapaa-ajan asunto, jos kiinteistöllä ei sijaitse asuinkerrostaloja eikä rivitaloja tai muita em rakennuksia, mutta sijaitsee yksikin omakoti-, tai paritalo tai vapaa-ajan asunto.
2. Käyttötarkoitukseksi määritetään rivitalo, jos kiinteistöllä ei sijaitse asuinkerrostaloja tai muita em rakennuksia, mutta sijaitsee yksikin rivitalo
3. Käyttötarkoitukseksi määritetään asuinkerrostalo, jos kiinteistöllä sijaitsee yksikin asuinkerrostalo, mutta ei sijaitse yllä mainittuja rakennuksia.
4. Käyttötarkoitukseksi määritetään yleinen, jos kiinteistöllä on esim. koulu, rautatieasema, kirjasto, kirkko tai uimahalli
5. Käyttötarkoitukseksi määritetään liikekiinteistö, toimistorakennus, teollisuuskiinteistö tai varasto, jos kiinteistöllä sijaitsee yksikin liikekiinteistö tai toimistorakennus, teollisuusrakennus tai varasto ja 5a. kiinteistön pinta-ala on pienempi kuin 5001 m2
5b. kiinteistön pinta-ala on 2001 m 2 - 5000 m 2
5c. kiinteistön pinta-ala on 5001 m 2 - 8000 m 2
5d. kiinteistön pinta-ala on suurempi kuin 8001 m 2
4. Alennukset
Hulevesimaksusta ei voi saada kokonaan vapautusta. Maksu koskee kaikkia hulevesijärjestelmän vaikutusalueen kiinteistöjä, riippumatta siitä johdetaanko hulevesi suoraan vesistöön, maaperään imeyttämällä, ojaan tai hulevesiviemäriin.
Alennusta hakiessaan kiinteistön omistajan on osoitettava rakennusvalvonnan hyväksymien kuvien perusteella rakennettu hulevesien viivytys/imeytys omalla kiinteistöllään. Kiinteistöllä muodostuvista hulevesistä tulee imeyttää vähintään 50 %. Hulevesien imeyttäminen ei saa aiheuttaa haittaa naapureille.
Taloyhtiöiden kohdalla maksujen kohtuullistamista tehdään muistutusten jälkeen. Kiinteistön (rakennuspaikan) koon perusteella ei saada tasapuolista maksua muodostettua.
5. Laskunsaaja
Kiinteistön hulevesimaksusta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija, jonka hallinnassa kiinteistö on laskutusajankohtana. Hulevesimaksun maksamista varten kiinteistön omistajalle tai haltijalle lähetetään vuosittain lasku, jossa on hyväksytyn taksan mukaisesti määrätty kiinteistön hulevesimaksun määrä.
Hulevesimaksu kohdistuu vain yhdelle omistajalle tai osapuolelle. Jos kyseessä on kaupungin kiinteistön tai vuokra-alueen haltija, niin hulevesimaksu kohdistuu tontinvuokrajärjestelmässä olevalle laskun vastaanottajaosapuolelle. Jos kyseessä on kiinteistön omistaja, niin maksu kohdistuu yhdelle osapuolelle seuraavassa järjestyksessä:
- Osapuoli asuu hallintayksikön mukaisessa osoitteessa
- Osapuolella on suurin omistusoikeus
- Osapuolen osoite on tiedossa
- Osapuolen osoite sijaitsee Suomessa
- Osapuolen sukunimi aakkosjärjestyksessä
- Osapuolen etunimi aakkosjärjestyksessä
Kiinteistön hulevesimaksusta vastaa kiinteistön haltijat tai omistajat yhteisvastuullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajat/haltijat ovat velvollisia maksamaan omistusoikeuksiensa suhteessa kiinteistön hulevesimaksun.
Kiinteistön omistaja vastaa laskusta, ellei vuokralaistietoa ole olemassa.
Hulevesimaksun perimisessä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain 103 §:n säännöksiä. Hulevesimaksu on julkisoikeudellinen maksu ja suoraan ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä tai määräystä. Erääntyneelle laskulle on suoritettava voimassa oleva viivästyskorko sekä huomautuskulut kirjallisen maksukehotuksen lähettämisestä. Hulevesimaksu on arvonlisäveroton maksu.
7. Virheellinen lasku
Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus julkisoikeudellisesta maksusta 14 päivän kuluessa laskun saamisesta kaupungin nettisivujen kautta tai kirjallisena. Ensisijainen korjauspyynnön jättö tapahtuu kaupungin nettisivujen kautta.
Mikäli hulevesimaksusta on tehty kirjallinen muistutus, mahdolliset perintätoimenpiteet katkaistaan. Mikäli muistutus on aiheellinen, virhe korjataan ja maksuvelvolliselle lähetetään uusi korjattu hulevesimaksu.
Päätösehdotus
Esittelijä
Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus päätää, että kaupunkiympäristölautakunnan päätöstä 19.11.2020 § 151 muutetaan siten, että hulevesimaksuluokat (taksat) ja niiden määräytymisperusteet päätetään seuraavasti:
- Omakotitalot ja pientalot 30 €/vuosi (alv 0%)
- Rivitalot 250 €/vuosi (alv 0%)
- Kerrostalot 750 €/vuosi (alv 0%)
- Yleiset kiinteistöt 900 €/vuosi (alv 0%)
5a. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A<2001m2 250 €/vuosi (alv 0%)
5b. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A=2001 m 2 - 5000 m 2 500 €/vuosi (alv 0%)
5c. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A=5001 m 2 - 8000 m 2 1000 €/vuosi (alv 0%)
5d. Liikekiinteistöt, toimistorakennukset, teollisuuskiinteistöt ja varastot
A>8001 m 2 1500 €/vuosi (alv 0%)
ja hulevesijärjestelmän vaikutusalueiksi määritellään seuraavat asemakaavoitetut alueet: Mikkelin keskustan yhtenäinen asemakaavoitettu alue, Eco-Sairilan alue, Vehkasillan taajama, Otavan taajama, Haukivuoren taajama, Ristiinan taajama, Pellosniemen taajama ja Anttolan taajama. (karttaliite1) ja maksut saatetaan voimaan 1.2.2021.
Päätös
Asiasta käydyn keskustelun aikana Kirsi Olkkonen esitti Minna Pöntisen, Petri Pekosen, Pekka Pöyryn ja Jukka Pöyryn kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun lautakunnalle.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat Kirsi Olkkosen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 jaa ääntä (Arto Seppälä, Mali Soininen) ja 9 ei ääntä (Pekka Pöyry, Minna Pöntinen, Armi Salo-Oksa, Petri Pekonen, Soile Kuitunen, Jukka Pöyry, Jyrki Koivikko, Jarno Strengell, Kirsi Olkkonen).
Puheenjohtaja totesi, että Kirsi Olkkosen esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.
Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä ja kaupungininsinööri Maini Väisänen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle.