Kaupunkiympäristölautakunta, kokous 25.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 89 Oikaisuvaatimus Padel-kenttien rakentamiseen

MliDno-2021-1582

Valmistelija

  • Pekka Kammonen, vt. kaupungininsinööri, Pekka.Kammonen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnalle on tullut oikaisuvaatimus koskien kaupungininsinöörin päätöstä MliDno-2021-1582 § 4 Padel-kentän suunnitelma, hyväksyminen

Vastine: 

Mikkelin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnalle on tullut oikaisuvaatimus koskien kaupungininsinöörin päätöstä MliDno-2021-1582 § 4 Padel-kentän suunnitelma, hyväksyminen. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on kunnan jäsenenä oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa.

Kyseessä on Urpolan kentän alueesta tehty hyväksymispäätös 6.5.2021, MliDno-2021-1582 § 5 Urpolan kentän pohjanvahvistussuunnitelma korvaa päätöksen MliDno-2021-1582 § 4.  Padel-kentän suunnitelma.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan mm. ettei suunnitelmaa hyväksytä ja jo käynnistyneet pohjarakennustyöt keskeytetään välittömästi. Koko Padel-kenttien rakennushanke yksityisille yrittäjille Urpolan viherpuistoalueelle tulee perua ja etsiä mahdollinen uusi rakennuspaikka muualta. Urpolanlammen viherpuistoalueen käyttö vaatii kokonaisvaltaisemman suunnitelman, jossa on huomioitu hulevesien tehokas hallinta, ja sen toimivuus virkistysalueena ympäristöarvoja kunnioittaen.

Rakennushankkeen käynnistäminen vasten yhteisiä ja kaupungin itse laatimia rakentamisohjeistuksia on menettelytapa, johon on puututtava kaupungin ylimmän johdon ja kaupungin hallituksen taholta välittömästi, jottei tämän kaltaiset omavaltaiset toimet yleisty eikä vakiinnu.

Oikaisuvaatimusta on käyty lävitse kaupunkiorganisaation sisäisessä palaverissa 18.5.2021 klo 14.30. Läsnä oli seuraavat henkilöt: Jouni Riihelä pj, Topiantti Äikäs, Kalle Räinä, Minna Frosti, Sari Valjakka, Jussi Törrönen, Pekka Turunen, Tiina Juhola, Seppo Kantanen, Pekka Kammonen ja Antero Cederström.

Vt. kaupungininsinöörin tekemässä päätöksessä MliDno-2021-1582 § 5 on hyväksytty pohjanvahvistustoimenpiteet Urpolanlammen ja nykyisen pysäköintialueen väliin.  Kaivu- ja täyttötöitä on toteutettu hyväksytyn suunnitelman mukaisesti.  Suunnitelma johon oikaisuvaatimuksessa viitataan on luonteeltaan tekninen pohjanvahvistussuunnitelma. Urpolassa on aikanaan ollut leirintäalue ja sen rakenteita on edelleen maaperässä. Maaperä on osittain pehmeää pohjamaata ja sekalaista täyttömaata eikä sellaisenaan sovellu virkistys- ja urheilupalveluiden pohjamaaksi.

Padel-kenttien rakennuslupa on käsittelyssä rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonta ottaa kantaa mm. maisemallisiin, toiminnallisiin ja tilankäytöllisiin asioihin. Alueesta on tehty vuokrasopimus yksityisen yrittäjän kanssa. Liikuntatoimelta on saatu lausunto, että mahdollinen kenttien rakentaminen ei vaikeuta lenkkeily- ja hiihtoreittien kunnossapitoa.

Oikaisuvaatimuksen johdosta liikuntatoimi on keskeyttänyt työmaan pohjanvahvistustyöt 17.5.2021.

Kaavatilanne

Kiinteistöllä 491-11-9903-0 ja siitä vuokratulla määräalalla on voimassa 17.6.2019 hyväksytty asemakaava (976). Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu virkistys- ja urheilupalveluiden alueeksi (VU). Pelikenttien sijoittaminen kyseiselle alueelle on asemakaavan mukaista. Vapaata asemakaavan mukaista virkistystoimintapalveluille varattua aluetta on Urpolanlammen rannassa yli hehtaarin verran. Alueelle on myös osoitettu ohjeellinen hulevesijärjestelmille varattu alueen osa (hule). Asemakaavamääräyksen ollessa ohjeellinen, mahdollistaa se toimintojen sijoittamisen tarkemman suunnittelun yhteydessä sille parhaiten ja taloudellisesti soveltuvimmalle paikalle. Ohjeellisella kaavamääräyksellä (hule) ei ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta, vaan se toimii suosituksena tarkemman suunnittelun osalta. Suunnittelualuetta koskee myös (pj) pohjaveden muodostumisaluemerkintä.

Urpolan asemakaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty laajasti alueiden virkistys- ja ympäristöarvot. Virkistysalueiden toimivuus on arvioitu asemakaavan laadinnan aikana jättämällä rannan tuntumaan riittävästi virkistykseen ja urheiluun varattua pinta-alaa. Kaavan vaikutuksissa Urpola on arvioitu olevan kantakaupungin alueella merkittävä liikuntakeskittymä, jonne voidaan sijoittaa urheilutoimintaa palvelevia pelikenttiä ja ulkoilureittejä. Asemakaavan suunnittelun yhteydessä on arvioitu vaikutukset hulevesien hallintaa osoittamalla ohjeelliset aluevaraukset hulevesien tehokkaalle järjestämiselle.

Asemakaavassa ei ole osoitettu aluetta koskevia maisemallisia suojelumääräyksiä, jotka olisivat ristiriidassa esitettyjen toimintojen kanssa.

Hulevedet:

Hulevesien käsittelystä Urpolanlammen alueella on käynnissä oma erillinen suunnitteluhanke. Hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan aktiiviselle kehittämiselle alueella on olemassa selkeä tarve. Suunnitteluhanke sisältyy osana kokonaisuutta, jossa koko kaupungin hulevesien hallintaa pyritään parantamaan.

Urpolan alueen hulevesien ja Urpolan hulevesialtaan suunnittelu aloitettiin kaupungin toimesta loppuvuonna 2020. Urpolanlammen alueelle sijoitettua hulevesiallasta esiteltiin alustavasti AVI:n ja ELY-keskuksen edustajille 12.1.2021.  

Suunnittelutyön aikana asemakaavassa esitetty hulevesien käsittelyn ohjeellinen paikka tenniskentän ja rannan välissä todettiin alueeltaan ahtaaksi ja avoallas huonosti alueelle soveltuvaksi. Kokonaisuudessaan maa-alueella tehtävä hulevesien hallinta on haasteellista johtuen mm. toteutuneiden liikenneverkkojen aiheuttamien korkeusolosuhteiden takia. Urpolan koulun suunnalta tuleva hulevesi ei kulje viettona ko. alueelle saakka vaan hulevedet vaatisivat erillisen kalliin hulevesipumppaamon rakentamisen. Maanalainen järjestelmä olisi myös rakennus- ja ylläpitokustannuksiltaan avoallasta huomattavasti kalliimpi.

Näin hulevesien käsittelyyn asemakaavassa varatulle lammen ranta-alueelle päädyttiin suunnittelemaan erillinen hulevesiallas, johon pystytään johtamaan hallitusti myös Urpolan koulun suunnan sekä valtatie 5:n ja Kirjalan suunnan hulevedet. Esitetty vaihtoehto on pääosin vesialueelle rakennettava hulevesien käsittelyallas.

Valmistuessaan edellä kuvatulla rakenteella on veden laatua parantava vaikutus. Hulevesialtaalla saadaan vähennettyä Urpolanlampeen johdettavan huleveden kuormitusvaikutusta ja parannettua alapuolella sijaitsevaan Urpolanjokilaaksoon ja Pursialan tekovedenottamon raakavesilähteenä toimivan Kattilanlahden veden laatua sekä vähennettyä Urpolanlammen ranta-alueella todettua rehevöitymisilmiöiden vaikutusta.

Suoritetun mallinuksen perusteella fosforin osalta päästään laskennallisesti lähes 50 %

puhdistustehoihin, typen osalta vajaan 30 % puhdistustehoihin ja kiintoaineen osalta jopa 70 % puhdistustehoihin. Kaupunkimetalleja saadaan laskennallisesti poistettua noin 50-80 % ja PAH-yhdisteitä yli 80 %.

Suunnitelmasta on pyydetty lausunnot Ely-keskukselta, kaupungin ympäristöpalvelulta, kaavoitukselta ja vesilaitokselta.

Suunnitelma on lähetetty vesilain mukaiseen käsittelyyn 10.5.2021.

Urpolanlammen valuma-alue Sammonkadun hulevesivaluma-alueelta on 70 hehtaaria (F=70 ha).   Näin ollen oikaisuvaatimuksessa esitetty muutaman sadan neliön lisäys pinnoitettuihin alueisiin vain murto-osa koko pinta-alasta eikä lisäys vaikuta kokonaisuuteen.

Liitteenä on vielä Maankäyttö- ja kaupunkirakenneyksikön lausunto Urpolanlammen hulevesien käsittelyaltaan rakentamisesta. Lausunnon mukaan hanke ei vaikeuta kaavan toteuttamista.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jouni Riihelä, kaupunkikehitysjohtaja, Jouni.Riihela@mikkeli.fi

Kaupunkiympäristölautakunta päättää edellä esitetyn perusteella hylätä kaupungininsinöörin päätöksestä MliDno-2021-1582 § 4 tehdyn oikaisuvaatimuksen ja antaa luvan jatkaa välittömästi töitä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että:

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.