Kaupunginvaltuusto, kokous 8.6.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 42 Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) Otavan osayleiskaavan osaa koskeva muutos / Metsä-Mannila aurinkovoima

MliDno-2025-3300

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ilkka Tarkkanen, kaupunginarkkitehti, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 27. päivänä tammikuuta 2026 päivätyn Otavan osayleiskaavan muutosehdotuksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Otavan osayleiskaavan muutos koskee Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) tiloja tai niiden osia 491-443-3-218 Metsä-Mannila, 491- 430-10-155 Uusi-Pesu ja 491-430-10-154 Otavanportti.

Alueen maanomistajat, mukaan lukien Mikkelin kaupunki n. 2 % osuudella, ovat vuokranneet kaava-alueen hankekehittäjälle Will & Must Oy aurinkovoimalaa ja akkuvarastoa varten.

Tavoite edellyttää vuoden 1995 Otavan osayleiskaavaa muuttamista. Kaupunki edellyttää yksityisiä kaavahankkeita varten kaavakonsulttia ja sitä hoitaa Karttaako Oy.

Kaavahanke on tullut vireille 1.10.2025. Yleiskaavamuutoksen kanssa samanaikaisesti laaditaan Lahdentien pohjoispuolelle asemakaavaa (Metsä-Mannila, kaavanumero 1034 on tullut vireille 8.1.2025). Kaavat liittyvät samaan aurinkovoimahankkeeseen ja ne olivat alun perin osa samaa asemakaavamuutosta. Asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen kaava-alue jaettiin kahteen osaan ja osayleiskaavan muutos kohdistettiin VT5 eteläpuoleiselle alueelle. Koska hanketta oli käsitelty jo asemakaavatasolla, päätettiin osayleiskaavamuutos viedä suoraan ehdotuksena luottamusmieskäsittelyyn.

Kaava-alueella ei ole asutusta ja alue on pääosin peltoa ja metsää. Lähin asutus sijaitsee valtatien pohjoispuolella Pillistöntien ja etelässä Vanhan Otavantien ympäristössä. Suunnittelualueen läpi kulkee Reinikkalantie. Alueen vieressä sijaitsee sähköasema ja Fingridin 110 kV Visulahti-Pyhävesi voimajohto, mikä mahdollistaa voimalan vaivattoman liittämisen sähköverkkoon. Aurinkovoimalan tuottamaa sähköä voidaan varastoida alueella erilliseen akkuvarastoon.

Osayleiskaava-alueen koko on n. 57 ha ja koko aurinkovoimahankkeen vuosituotanto on n 55 GWh vuodessa käsittäen sekä yleiskaava- että asemakaava-alueet. Voimalan laskennallinen käyttöikä on 30 vuotta ja toiminnan päättyessä aurinkopaneelit sekä maanvaraiset asennustelineet voidaan kierrättää ja ottaa alue takaisin nykyiseen käyttöön maa- ja metsätalousalueeksi.

Kaavoituksen yhteydessä on tehty selvityksiä koskien luontoarvoja, maisemaa, melua, hulevesiä ja hiilitasetta. 

Maisema- ja luontoselvityksissä on tunnistettu Mannilan lettosuo ympäristöineen. Alueella on lettovillaa ja siellä on havaittu erittäin uhanalainen hömötiainen. Se on kaavassa jätetty rakentamisen ulkopuolelle.

Nykyiset ojalinjaukset otetaan huomioon jättämällä 1,5 metrin kasvillisuusvyöhyke niiden ympärille ja hulevedet ohjataan viivytysaltaiden kautta alueen ulkopuolelle.

Meluselvityksen perusteella alueelle sijoitettavat rakenteet eivät aiheuta merkittävää melun leviämistä alueen ympäristöön, eikä alue vaadi melusuojausta.  

Hiilitaseselvityksessä voimalan elinkaaren aikaiset päästöt ovat yhteensä 81 620 t CO2e

Päästökerrointa laskettaessa on otettu huomioon kierrätystavoitteet toiminnan päättyessä. Sen perusteella koko aurinkovoimala tuottaa n. 47 g CO2e/kWh. Vuonna 2023 Suomen keskimääräisen sähköntuotannon elinkaaren päästökerroin oli 48,5 g CO2e/kWh.

Yleis- ja asemakaavoja koskevasta aurinkovoimahankkeesta pidettiin yleisötilaisuudet tammikuussa ja kesäkuussa 2025. Syksyllä 2025 alueelta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS sekä kaavaluonnoskartta, jotka asetettiin nähtäville 1.10.2025-31.10.2025. Määräaikaan mennessä lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta; Etelä-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon ELY-keskus (liikenne), Etelä-Savon pelastuslaitos, Riihisaari – Savonlinnan museo, Digita Towers Oy ja lisäksi saatiin yksi mielipide. Vastineet palautteeseen ja miten ne ovat vaikuttaneet kaavatyöhön on luettavissa kaavaselostuksen liitteessä 10.

Kaavamuutosalueen pinta-ala on n.  57 ha. Aluevarauksella EN/au/M (19,5 ha) ja EN/au-1/M (25,5 ha) on osoitettu aurinkovoiman tuotantoalueet. Ennen aurinkovoimalan rakentamista alueella on voimassa metsälaki ja alueella on mahdollista harjoittaa metsätaloutta.

EN/au-1/M aluevarauksessa alueeseen on lisätty määräys, jossa Reinikkalantien pohjoispuolelle tulee tarkemmassa suunnittelussa varata vähintään 10 metrin levyinen puustoinen kaista. Kaistan tarkoitus on pienentää maisemallisia vaikutuksia Reinikkalantien suuntaan.

EN-2/M aluevarauksella (1,7 ha) on osoitettu sähköaseman ja mahdollisen akkuvarastoalueen sijainti.

Lisäksi kaavasta löytyy muita aluevarauksia, joita on käsitelty tarkemmin kaavaselostuksessa kohdassa 4.2.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy alustavasti Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) Otavan osayleiskaavan osaa koskevan muutosehdotuksen / Metsä-Mannila aurinkovoima ja asettaa sen julkisesti nähtäville sekä pyytää siitä lausunnot seuraavilta tahoilta; Lupa- ja valvontavirasto (LVV), Itä-Suomen elinvoimakeskus (EVK), Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon pelastuslaitos, Mikkelin vesilaitos, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, Fingrid, Etelä-Savon Energia Oy, Järvi-Suomen Energia Oy, Otava-Seura ry, Mikkelin yrittäjät ry, teleoperaattorit, Puolustusvoimat, Infra-aluepalvelut ja Rakennusvalvonta -yksiköiltä.

Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Ilkka Tarkkanen, kaupunginarkkitehti, ilkka.tarkkanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Maankäyttö ja kaupunkirakenne -yksikkö lähettää otsikossa mainitun 18. päivänä toukokuuta 2026 päivätyn Otavan osayleiskaavan muutoksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Otavan osayleiskaavan muutos koskee Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) tiloja tai niiden osia 491-443-3-218 Metsä-Mannila, 491- 430-10-155 Uusi-Pesu ja 491-430-10-154 Otavanportti.

Metsä-Mannila aurinkovoimaa koskeva Otavan osayleiskaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 25.3. – 27.4.2026 ja siitä saatiin viisi lausuntoa sekä yksi mielipide.

Kaavaehdotuksesta saapuneen palautteen perusteella tehtiin kaavamerkintöihin seuraavat muutokset:

Fingridin edellyttämä risteämälausuntojen tarve lisättiin yleisiin kaavamääräyksiin.

Virke: ”Alueella on voimassa metsälaki ennen aurinkovoimala-alueen rakentamista, muutettiin muotoon ”Ennen aurinkovoimalan rakentamista alueella saa harjoittaa metsätaloutta.” Muutos koskee merkintöjen EN/au/M-, EN/au-1/M- ja EN-2/M kaavamääräystä.

Virke ”Rakentamislupaharkinnan yhteydessä tulee arvioida rakennushankkeen sijoittamisen edellytykset alueidenkäyttölain (132/1999) 16.2 §:n nojalla rakentamislain 46 §:n mukaisesti”, muutettiin muotoon ”Alue on alueidenkäyttölain (132/1999) 16.3 § mukainen suunnittelutarvealue, jonka perusteella tulee rakentamisluvassa ottaa huomioon rakentamislain 46 §:n säädökset.” Muutos koskee merkintöjen EN/au/M-, EN/au-1/M- ja EN-2/M kaavamääräystä.

Telian, Etelä-Savon pelastuslaitoksen, Itä-Suomen elinvoimakeskuksen lausunnot ja saatu mielipide eivät edellyttäneet toimenpiteitä kaavaan.

Kaavaselostusta, kaavakarttaa ja -määräyksiä on päivitetty.

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) Otavan osayleiskaavan osaa koskevan muutoksen / Metsä-Mannila aurinkovoima.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunginarkkitehti Ilkka Tarkkanen selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto hyväksyy Mikkelin kaupungin 36. kaupunginosan (Otava) Otavan osayleiskaavan osaa koskevan muutoksen / Metsä-Mannila aurinkovoima.

Päätös

Hyväksyttiin.

Merkitään, että asemakaavapäällikkö Kalle Räinä selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. 

Tiedoksi

Lupa- ja valvontavirasto, mielipiteen esittäneet

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.

Sen lisäksi on kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen valitusoikeus alueidenkäyttölain (132/1999) 191 §:n nojalla myös:

  • alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella sen toimialaan kuuluvissa asioissa,
  • maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia, sekä
  • rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
  • maakuntakaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä valtakunnallisella yhteisöllä, jos kyse on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuudesta.

Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitus toimitetaan sähköisesti, asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos se saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan, asianosaisten ja muiden tahojen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Ensisijainen yhteystieto on hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu osoitteessa
https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava myös sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite). Lisäksi on ilmoitettava valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.