Kaupunginvaltuusto, kokous 8.6.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 45 Ansionmenetyskorvaus- ja palkkiokäytänteet tytäryhtiöissä

MliDno-2026-474

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Janne Skott, taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Yleisen tavan mukaan kuntaomisteisten osakeyhtiöiden hallitustyöskentelystä ei makseta ansionmenetyskorvauksia. Ansionmenetyskorvauskäytäntö liittyy kuntalain mukaisissa toimielimissä työskentelyyn. Yleisestä käytännöstä on olemassa poikkeuksia. Lainsäädännöllisiä esteitä ei ole ansionmenetyskorvausten maksamiseksi myös tytäryhtiöidensä hallitustyöskentelyssä.

Mikkelissä konserniohje ei ole aikaisemmin ottanut kantaa ansionmenetyskorvausten maksamiseen. Tämän seurauksena omistajalla ei ole ollut selkeää käsitystä siitä, miten yhtiöissä on toimittu. Osa tytäryhtiöistä on maksanut hallituksen jäsenille vuosi- ja kokouspalkkioiden lisäksi myös ansionmenetyskorvauksia, osa ei ole maksanut. Toimintamallit ovat olleet vaihtelevia, kun selkeä yhtenäinen ohjeistus on puuttunut. Asia halutaan selkeyttää konserniohjeeseen.

Kaupunginhallitus käsitteli konserniohjeen päivittämistä 16.2.2026 § 51. Päivityksessä esitettiin konserniohjeeseen lisättäväksi lause, jonka mukaan tytäryhtiöiden hallituksissa ansionmenetyskorvauksia ei makseta. Kaupunginhallitus palautti asian uuteen valmisteluun. Hallitustyöskentelyn korvauksia koskien haluttiin varmentaa, että konsernissa ”turvataan konserniyhtiöiden hallitusjäsenten mahdollisuus osallistua hallitustyöskentelyyn joko ansionmenetyskorvausten tai vuosi- ja kokouspalkkioiden kautta.”. Ratkaisun tekemiseksi ”molemmista korvaustavoista halutaan vertailukelpoinen malli kustannusarvioineen, joista voidaan valita soveltuvampi ja tarkoituksenmukaisempi.”

Liitteenä on asiaa koskeva tarkastelu ja arviointi, jonka lopputulemana esitetään tytäryhtiöiden hallitusten vuosi- ja kokouspalkkioiden korottamista, ja vastaavasti yksiselitteistä luopumista ansionmenetyskorvausten maksamisesta. Vuosipalkkion korotukset kattaisivat hallituksen jäsenten osallistumisen omistajan järjestämiin tilaisuuksiin. Kokouspalkkioiden korotuksella turvattaisiin aiempaa paremmin kokouksen ajalle kohdistuvat ansionmenetykset.

Esitetyssä ratkaisumallissa vuosi- ja kokouspalkkiot kasvaisivat selvitykseen sisältyvien tytäryhtiöiden osalta yhteensä noin 120 000 euroa vuodessa. Kun aiemmin maksetut ansionmenetyskorvaukset poistuvat, on kustannuksia kohottava nettovaikutus kaikille tytäryhtiöille yhteensä noin 100 000 euroa. Mikäli korotuksista pidättäydyttäisiin ja niiden sijasta käyttöön otettaisiin kaikille yhtenäinen ansionmenetyskorvausten maksamisen malli, olisi ansionmenetyskorvausten maksamisesta aiheutuva kustannus arviolta luokkaa 75 000 – 80 000 euroa/vuosi.

Asian ratkaisemien vuosi- ja kokouspalkkioiden korottamisella nostaa kohtuullisella tavalla hallitusjäsenten saamia palkkioita. Lisäksi muutoksen jälkeen palkkiot olisivat kaikille jäsenille tasapuoliset, jolloin hallitustyöskentelystä saatava korvaus ei riipu henkilön tulotasosta tai työmarkkina-asemasta (työssä, opiskelija, eläkeläinen, työtön, jne.). Esitettävä käytäntö on selkeä ja tasavertainen tytäryhtiöiden kesken, sekä tehokas ja yksiselitteinen myös hallinnollisten prosessien näkökulmasta.

Konserniohjeen mukaan konsernijaosto antaa konserniohjauksena kullekin tytäryhtiölle täsmälliset ohjeet kokous- ja vuosipalkkioiden ylärajoista. Ohjeistus annetaan konsernijaoston toimesta ennen kuntavaaleja, ja se on lähtökohtaisesti voimassa koko tulevan valtuustokauden. Perustelluista syistä palkkiotasoja voidaan muokata myös kesken valtuustokautta. Palkkioiden tasoa määritettäessä konsernijaosto ottaa huomioon kaupungin omien toimielinten palkkiotasot, tytäryhtiön toiminnan laajuuden, merkityksen ja tuloksellisuuden sekä hallituksen jäsenten työmäärän.

Konserniohjeen laatiminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Mahdolliset muutokset tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa. Tämä esitys, jossa konserniohjeeseen kirjataan ansionmenetyskorvauksia koskeva lisäys, sekä vuosi- ja kokouspalkkioita korotetaan, edellyttää siis sekä valtuuston että konsernijaoston hyväksyntää omiin toimivaltuuksiinsa kuuluvien asioiden osalta. Näin ollen, palkkioiden korottamisen edellytyksenä on, että valtuusto ensin hyväksyy konserniohjeeseen tehtävän muutoksen.

Lisähuomiona mainittakoon tytäryhtiöasemassa olevaa kuntayhtymää koskeva poikkeus: Etelä-Savon Kampuskiinteistöt kuntayhtymä on konserniohjeen tarkoittamassa tytäryhtiöasemassa. Konsernijaosto on siten omistajaohjauksena myös määritellyt kuntayhtymän hallitukselle vuosi- ja kokouspalkkiot. Kuntayhtymä on kuitenkin kuntalain alainen toimija, joten ansionmenetyksiä koskevat käytännöt eroavat osakeyhtiöpohjaisista toimijoista. Tästä johtuen on tarkoituksenmukaista, että vuosi- ja kokouspalkkiot sekä ansionmenetyskäytännöt ratkaistaan kuntayhtymän osalta erikseen, eikä tässä pykälässä esitetty tarkastelu tai päätös koske kuntayhtymää.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Konsernijaosto;

  1. Esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että konserniohjeeseen lisätään yksiselitteinen lause, jonka mukaan tytäryhtiöt eivät maksa hallituksille ansionmenetyskorvauksia.
  2. Hyväksyy, että tytäryhtiöiden hallitustyöskentelystä maksetaan jatkossa liitteenä olevan esityksen mukaiset vuosipalkkiot ja kokouspalkkiot sillä edellytyksellä, että valtuusto hyväksyy kohdassa yksi esitetyn muutoksen konserniohjeeseen.


Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jatta Juhola esitti muutosesityksen kohtaan 1: ei lisätä konserniohjeeseen lausetta, jonka mukaan tytäryhtiöt eivät maksa hallituksille ansionmenetyskorvauksia. Perustelu: Ansionmenetys tulee korvata luottamustehtävän hoitamisesta. Ansionmenetys maksetaan niiden tosiasiallisten kustannusten perusteella, joita (työssäkäyvälle) luottamushenkilölle koituu palkanmenetyksenä luottamustehtävän hoitamiseen käytetystä ajasta. Ansionmenetyksen korvaamatta jättäminen asettaa hallituksen jäsenet epätasa-arvoiseen asemaan. Koska kukaan ei kannattanut Jatta Juholan esitystä, se raukesi.

Merkitään, että Jatta Juhola jätti asiakohtaan 1 eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin  hänen esityksensä.

Lisäksi Jani Sensio esitti lisäyksen kohtaan 2: ESE-Energia Oy:n puheenjohtajan vuosipalkkio muutetaan 8000 euroon. Mikkelin Jäähalli Oy ja Mkkelin Asumisoikeus Oy laitetaan uuteen koriin 4, jossa puheenjohtajan vuosipalkkio on 1500 ja jäsenen vuosipalkkio on 500, perusteena ne ovat hallinnollisia kiinteistöyhtiöitä. Lisäksi todetaan, että vuosipalkkion ja kokouspalkkion lisäksi muita toimituspalkkioita, palkkoja tai korvauksia ei makseta.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Jani Sension lisäys kohtaan 2 hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Merkitään, että taloussuunnittelupäällikkö Janne Skott selosti asiaa konsernijaostolle.

Merkitään, että pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

Valmistelija

Janne Skott, taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi

Kuvaus

Konsernijaosto päätti 13.5.2026 § 32 esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle, että konserniohjeeseen lisätään kohtaan 4.2. lause "Tytäryhtiöiden hallitustyöskentelystä ei makseta ansionmenetyskorvauksia".

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että konserniohjeen kohtaan 4.2. (yhtiöiden hallituspalkkiot), lisätään lause "tytäryhtiöiden hallitustyöskentelystä ei makseta ansionmenetyskorvauksia".

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jarno Strengell esitti, että konserniyhtiöiden vuosipalkkiot nostetaan konsernijaoston 12.5.2026 esittämälle tasolle, joka on lähellä aikaisempaa 2024 tasoa. Konserniyhtiöiden kokouspalkkioita ei nosteta 180:en euroon, ne ovat tällä hetkellä pääosin saman suuruisia, kuin kaupungin lautakuntien kokouspalkkiot 120 euroa kokous. Konserniyhtiöissä maksetaan ansiomenetyskorvaus työnantajan palkattomuustodistusta vastaan, ansiomenetyskorvausjärjestelmä on sen johdosta, ettei työssäkäyvä henkilö menetä kuukausiansioitaan luottamustehtävään osallistumisen johdosta.

Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin esitystä, se raukesi.

Lisäksi Anne Puntanen esitti Heli Kauppisen kannattamana, että ansionmenetys tulee korvata luottamustehtävän hoitamisesta. Ansionmenetys maksetaan niiden tosiasiallisten kustannusten perusteella, joita (työssäkäyvälle) luottamushenkilölle koituu palkanmenetyksenä luottamustehtävän hoitamiseen käytetystä ajasta. Ansionmenetyksen korvaamatta jättäminen asettaa hallituksen jäsenet epätasa-arvoiseen asemaan. 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosesitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Anne Puntasen muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Petri Pekonen, Tapio Honkamaa, Pekka Pöyry, Suvi Kähkönen-Valtola, Kirsi Olkkonen, Jani Sensio) ja 3 ei ääntä (Heli Kauppinen, Anne Puntanen, Jarno Strengell).

Puheenjohtaja totesi, että esittelijän päätösehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Merkitään, että Anne Puntanen jätti asiasta eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä.

Merkitään, että Tuija Syrjäläinen (Etelä-Savon Koulutus Oy:n hallituksen puheenjohtaja) ja Nina Rasola (Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hallituksen puheenjohtaja) ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajaksi. Ilmoitukset hyväksyttiin.

Merkitään, että kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Arto Seppälä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että konserniohjeen kohtaan 4.2. (yhtiöiden hallituspalkkiot), lisätään lause "tytäryhtiöiden hallitustyöskentelystä ei makseta ansionmenetyskorvauksia".

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Anne Puntanen esitti valtuutettujen Olli Humalamäen, Sari Rautiaisen ja Jarno Strengellin kannattamana, että konserniohjeeseen lisätään seuraava kirjaus. "Ansionmenetys korvataan luottamustehtävän hoitamisesta. Ansionmenetys maksetaan niiden tosiasiallisten kustannusten perusteella, joita työssäkäyvälle henkilölle aiheutuu palkanmenetyksenä luottamustehtävän hoitamiseen käytetystä ajasta."

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Anne Puntasen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa ääntä, 19 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Liite 1.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Merkitään, että äänestysluettelo liitetään pöytäkirjaan. Liite 1.

Merkitään, että valtuutettu Anne Puntanen jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen esityksensä.

Lisäksi valtuutettu Jarno Strengell esitti toimenpidealoitteen, jossa selvitetään kaupungin lautakuntien, valtuuston ja hallituksen kokouspalkkioiden tasavertaisuus, konserniyhtiöiden kokouspalkkioihin nähden. Tämän päiväisen päätöksen jälkeen, konserniyhtiön hallituksen jäsen (jossa vuosiliikevaihto on noin 9 miljoonaa euroa), saa kymmenestä kokouksesta kokous- ja vuosipalkkiota 3 300€, kun vastaavasti kaupunginvaltuutettu joka toimii lautakunnan jäsenenä saa kahdestakymmenestä kokouksesta (10 + 10 kokousta) 2 700€ vuodessa. Kaupunginvaltuutettu vastaa valtuuston yli 200 miljoonan euron vuosibudjetista ja lautakunnan jäsen 20 – 100 miljoonan euron vuosibudjetista. Kaupunkikonsernin palkkioissa pitää katsoa kokonaisuutta, vastuita ja tasapuolisuutta.
Koska kukaan ei kannattanut Jarno Strengellin toimenpidealoitetta, se raukesi.

Tiedoksi

Talouspalvelut

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Jos valitus toimitetaan sähköisesti, asiakirjan katsotaan saapuneen määräajassa, jos se saapuu valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisen päivän aikana.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Ensisijainen yhteystieto on hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu osoitteessa
https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen lisäksi on ilmoitettava myös sähköinen tai muu mahdollinen osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan toimittaa (prosessiosoite). Lisäksi on ilmoitettava valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Sähköistä asiointipalvelua käytettäessä erillistä prosessiosoitteen ilmoittamista ei tarvita.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.