Kaupunginvaltuusto, kokous 7.4.2025

Kuvaus

Valtuutettu Arto Seppälä esitti 22.4.2024 Mikkelin puolesta SDP valtuustoryhmän valtuustoaloitteena otsikkoasiasta seuraavaa:

"Orpon hallitus päätti huhtikuun 2024 kehysriihessä useista merkittävistä suomalaisen hyvinvointivaltion heikennyksistä. Erityisen haitallinen leikkaus on koulutuksen järjestäjiäkin koskettava päätös rajoittaa toisen asteen opiskelijoiden maksuttomia oppimateriaaleja ja ylioppilastutkintomaksuja sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta.

Maan hallituksen päätös romuttaa maksuttoman ja yhdenvertaisen mahdollisuuden suorittaa toisen asteen koulutus. Toimenpiteellä tavoitellaan vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä valtakunnallisesti, mutta toteutuessaan se lisää nuorten ja perheiden eriarvoisuutta. Vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan maksuttomien oppimateriaalien tarjoaminen on lisännyt lukiokoulutukseen hakeutumista erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työtön tai joiden äidinkieli ei ole suomi. Toiseen asteen tutkinnon suorittamisella on myös selvä vaikutus myöhempään sijoittumiseen työmarkkinoille. Hallituksen esitys kohdistuu siis nimenomaisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin nuoriin ja perheisiin lisäten eriarvoisuutta kaikkialla Suomessa. Päätetyllä koulutusleikkauksella saavuttaisiin vain minimaalista julkisen talouden säästöä ja se lisäisi nuorten eriarvoisuutta sekä kaventaisi vähintään osan nuorista tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Säästö on Mikkelin kaupungin näkökulmasta toteuttamiskelvoton. Esimerkiksi oppikirjojen, erilaisten opetusvälineiden ja tietokoneiden sekä työvälineiden, -asujen ja -aineiden pois kerääminen opiskelijoilta on arkijärjen vastaista ja erittäin haastavaa toteuttaa. Se myös lisäisi jo entisestään kuormittuneen opetushenkilöstön työkuormaa. Pahimmassa tapauksessa oppimateriaalien maksullisuudella olisi myös vaikutusta opinnoissa menestymiseen ja tutkinnon valmistumiseen. Vaihtoehtoisesti lukuisten pienten laskujen ym. maksujen laskuttaminen nuorilta opiskelijoilta aiheuttaa lisää hallintotaakkaa sekä -kuluja kunnille.

Mikkelin kaupungin kasvuohjelmassa olemme sitoutuneet nuorten unelmakaupunkina kehittämään Mikkeliä vetovoimaiseksi opiskelukaupungiksi. Jossa opiskelijat kiinnittyvät opintojen aikana paikkakunnalle ja sen yrityksiin. Toteutuessaan hallituksen esitys romuttaa Mikkelin nuorten unelmakaupunki päätöksen.

Valtuutetuille kuuluvaa aloiteoikeutta käyttäen valtuustoryhmä esittää, että:

1) Mikkelin kaupungin edunvalvonnan tavoitteeksi asetetaan valtioon vaikuttaminen, jotta päätetty koulutusleikkaus perutaan asian jatkovalmistelussa yllä mainituilla perusteilla.

2) Mikkelin kaupunki päättää selvittää eri keinot turvata aidosti maksuton ja yhdenvertainen toisen asteen koulutus oppivelvollisuutta suorittaville asukkailleen kustantamalla yli 18-vuotiaiden toisen asteen oppimateriaalit, mikäli valtio toteuttaa koulutusleikkauksen.

22.4.2024 Mikkelissä

SDP Mikkelin puolesta valtuustoryhmä

Arto Seppälä, Paavo Barck, Hannu Tullinen,
Jatta Juhola, Jaana Vartiainen, Enrique Tessieri,
Petri Tikkanen, Jarno Strengell, Jenni Tissari"

Kuvaus

Petteri Orpon hallitus tiedotti 16.4.2024, että se aikoo rajata oppivelvollisten maksuttomat oppimateriaalit ja ylioppilaskokeet sekä koulumatkatuen sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Opiskelijat, vanhemmat ja lukuisat muut tahot toivat tämän jälkeen esille, miten vahingollisia seurauksia maksuttoman toisen asteen perumisella voisi olla. Lukiolaisten Liitto järjesti valtakunnallisen lukiolaisten ulosmarssin oppitunneilta torstaina 25.4.2024. Ulosmarssiin osallistui yli 40 000 lukiolaista – myös Mikkelin lukiosta. Laaja mielenilmaus oli vastalause hallituksen esitykselle romuttaa maksuton toinen aste.

Hallitus on perunut syksyllä 2024 koulutusleikkauksen, jossa toisen asteen opiskelijoiden opiskelun maksuttomuus rajoitettaisiin 18 ikävuoteen. Toisen asteen koulutuksen säästöt päätettiin kohdistaa hankerahoitukseen ja ammatillisen koulutuksen strategiarahoitukseen.

Voimassaolevan oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisuuden tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys sekä edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Lisäksi oppivelvollisuuden tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Maksuton toisen asteen koulutus mahdollistaa sen, että kaikilla nuorilla on yhtäläiset mahdollisuudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen riippumatta heidän perheensä taloudellisesta tilanteesta. Toisen asteen opinnot maksavat opiskelijalle jopa 2500–3000 euroa lukukaudessa oppimateriaalien, välineiden ja muiden kustannusten vuoksi. Kustannusten määrä riippuu opiskelijan valitsemasta koulutusalasta ja opinnoissa tarvittavasta oppimateriaalista ja muista välineistä. Jos nämä kustannukset siirretään perheille, pienituloiset perheet voivat joutua valitsemaan lastensa koulutuksen ja muiden välttämättömien menojen, kuten asumisen ja ruoan, välillä.

Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, maksuttomuuden rajaamisella 18 ikävuoteen saavutettava säästö on kaupungille minimaalinen. Kesken opintojen tapahtuva oppimateriaalin, tietokoneiden ja esimerkiksi sähköisten lisenssien pois kerääminen opiskelijoilta on haasteellista toteuttaa käytännössä ja lisää oppilaitoksen henkilöstön työmäärää.

Maksuttomien kokeiden rajaaminen ohjaisi yhä useamman kirjoittamaan ylioppilastutkinnon kokeita entistä aikaisemmin, esimerkiksi toisen vuoden keväällä. Nuori saattaisi siis ryhtyä tekemään ylioppilastutkinnon kokeita, vaikka hän ei olisi siihen vielä henkisesti valmis. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana.

Ilman maksutonta koulutusta riski koulutuksen keskeyttämiseen kasvaisi merkittävästi. Kesken opintojen päättyvä maksuttomuus todennäköisesti lisäisi opintojen keskeyttämistä erityisesti niiden nuorten joukossa, jotka ovat jo lähtökohtaisesti haastavammassa asemassa. Tämä saattaisi johtaa nuorten syrjäytymiseen, pitkäaikaiseen työttömyyteen ja suurempaan riippuvuuteen sosiaaliturvasta.

Maksuton toisen asteen koulutus edesauttaa sitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus kehittää osaamistaan ja edetä urallaan henkilökohtaisten suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Maksuton toisen asteen koulutus on keskeinen perusta yhdenvertaisuuden, osaavan työvoiman ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin turvaamiselle. Jos maksuttomuus olisi poistettu, sillä olisi ollut vakavia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskuntaan kokonaisuudessaan.