Valmistelija
Janne Skott, taloussuunnittelupäällikkö, janne.skott@mikkeli.fi
Kuvaus
11.12.2023 § 143 tehdyssä valtuustoaloitteessa esitettiin, että kaupunki selvittää kokonaisvaltaisesti asukkaidensa arjen kustannukset ja ryhtyy toimenpiteisiin asukkaiden arjen kustannusten hillitsemiseksi.
Kaikkien kuntien tavoin myös mikkeliläiset osallistuvat kaupungin tuottamien palveluiden rahoittamiseen eri tavoin. Kaupunginvaltuusto päättää kaupungissa käytettävistä tulo- ja kiinteistöveroprosenteista. Lisäksi kuntalaisilta perittävien erilaisten maksujen määrä perustuu kunnan toimielinten oman toimivaltansa puitteissa tekemiin päätöksiin.
Kuntalaiset maksavat niin sanottuina arjen kuluina kaupungille erilaisia maksuja käyttäessään kaupungin tarjoamia palveluita ja infrastruktuuria. Näitä voivat olla esimerkiksi tonttien vuokrat, kaupungin omistamien tilojen vuokrat, vesimaksut, jäteveden käsittelymaksut, pysäköintimaksut, päivähoitomaksut, joukkoliikenneliput, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden pääsyliput ja niin edelleen.
Mikkelin kaupunki tarkastelee vuosittain kaikkia kustannuseriä sekä niiden kattamiseksi edellytettäviä tuloja talousarvioprosessissa. Kustannukset muodostuvat sen mukaisina, minkä laajuisina ja tasoisina eri palveluita päätetään tarjota. Kustannukset on katettava verotulojen ja valtionsouuksien lisäksi toiminnasta saatavilla tuotoilla, jotta kaupungin kokonaistulot ja kokonaismenot ovat tasapainossa. Näin ollen kulujen kattamiseksi lautakunnille asetetaan myös tulotavoitteet, joihin lautakuntien alaisen toiminnan tulee yltää. Palveluista veloitettavat hinnat määritellään lähtökohtaisesti sen mukaisesti, että tavoitteisiin on mahdollista päästä.
Matalammat arkikustannukset lisäisivät kaupunkilaisten ostovoimaa ja sen myötä edistäisivät elinvoimaa ja hyvinvointia. Asia ei kuitenkaan ole täysin yksipuolinen, sillä samalla on myös huomioitava, että hyvinvointia lisäävien palveluiden tuottaminen ja elinvoiman kehittymistä edistävä työ edellyttävät myös niiden vaatiman rahoituksen varmistamista kaupungin toimesta. Kaupungin taloudessa on kyse on mahdollisimman suotuisan ja vakaan tasapainotilan hakemisesta menot, tulot, palvelut, sekä pitkäaikainen taloudellinen kehitys huomioiden.
Asian tarkastelu ei myöskään rajoitu pelkästään Mikkelin omiin käsiin. Nykyisessä toimintaympäristössä on edelleen useita epävarmuutta ja kustannuspaineita aiheuttavia tekijöitä. Geopoliittiset ja kansainväliseen kauppaan liittyvät jännitteet voivat vaikuttaa nopeastikin yhteiskuntaan ja muun muassa palvelujen tuottamisen kustannustasoon. Valtionosuusuudistus on kesken, ja myös työllisyyspalvelujen uudistamisen todelliset tulevat vaikutukset kuntien kulurakenteeseen ovat vielä näkemättä.
Kuntalaisten, luottamushenkilöiden sekä viranhaltijoiden yhteinen tahto oletettavasti puoltaisi verojen ja muiden maksujen madaltamista, mutta viranhaltioiden ja luottamushenkilöiden tulee toimia vastuullisesti kunnan taloudellisesta vakaudesta huolehtimiseksi. Talousarvio vuodelle 2025 laadittiin yli 5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, ja talousarviovaiheessa keskusteluissa nousi vahvasti esiin yleinen poliittinen näkemys siitä, että 2025 on Mikkelin viimeinen alijäämäinen talousarvio. Tämän tavoittelemiseksi ei talouden tilanne ei tällä hetkellä mahdollista tulokertymän pienenemistä, eli realistisia ja kestäviä mahdollisuuksia aloitteessa mainittujen arjen kustannusten madaltamiseksi ei tällä hetkellä ole. Mikäli talouden kehitys saavuttaa tavoitellulla tavalla pysyvän tasapainon tulevaisuudessa, voi tämä tarjota paremman liikkumavaran esimerkiksi verokannan ja palveluista perittävien maksujen tarkastelulle.
Päätösehdotus
Esittelijä
Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi konserni- ja elinvoimapalveluiden vastauksen Perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuustoaloitteeseen ja toteaa asian loppuunkäsitellyksi.