Kaupunginvaltuusto, kokous 4.10.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 141 Hallintosäännön muutos, erinäiset muutokset

MliDno-2021-2106

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
Ari Liikanen, hallintojohtaja, ari.liikanen@mikkeli.fi

Kuvaus

Mikkelin kaupungin hallintosääntöön on tarve tehdä joitakin muutoksia ja täsmennyksiä.

Kaupunkiympäristölautakunnan nimi aiheuttaa epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä, koska se sekoitetaan usein ympäristölautakuntaan. Nimi esitetään muutettavaksi kaupunkikehityslautakunnaksi. Tämä uusi nimi on looginen, koska lautakunnassa esittelijänä toimii kaupunkikehitysjohtaja.

Kaupunkikehityslautakunnan päätösvaltaan esitetään lisättäväksi uutena kohtana rakennuskieltojen ja toimenpiderajoitusten määrääminen yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisen tai muuttamisen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole määrätty sitä, mikä toimielin voi päättää rakennuskielloista ja toimenpiderajoituksista. Jos päätösvaltaa ei ole delegoitu, päätökset tekee kaupunginvaltuusto. Kyse on varsinaisen harvoin tarvittavista päätöksistä, joiden vaikutus on vain määräaikainen. Kielto tai rajoitus voidaan määrätä, kun yleis- tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen tulee vireille. Kielto tai rajoitus on voimassa enintään siihen saakka, kunnes kaava tai kaavamuutos on tullut voimaan. Useimmiten tämä tulee kyseeseen tilanteissa, joissa maanomistaja haluaa siirtää voimassa olevan kaavan mukaisen rakennusoikeuden eri kohtaan omalla kiinteistöllään. Määräaikaisella rakennuskiellolla voidaan asia järjestää niin, että maaomistaja voi saada poikkeamisluvan avulla rakennusluvan uuteen paikkaan, vaikka kaavamuutosprosessi on kesken ja samalla varmistetaan se, ettei kiinteistölle jää kaksinkertaista rakennusoikeutta kaavaprosessin ajaksi. Päätösvallan määrääminen kaupunkikehityslautakunnalle nopeuttaa myös maanomistajien mahdollisia rakennushankkeita tilanteissa, joissa rakennuskiellon ja poikkeamisluvan kautta rakennuslupa voidaan käsitellä ennen aikaa vievän kaavamuutoksen valmistumista.

Lupa- ja valvontajaostolla ei enää ole jätehuoltoon eikä yksityisteihin liittyviä tehtäviä ja päätösvaltaa, joten tätä koskevat maininnat poistetaan hallintosäännöstä.

Lupa- ja valvontajaoston päätösvaltaan lisätään jaoston tai sen toimialaan kuuluvien viranhaltijoiden päätöksiin perustuvista laskuista tehtyjen oikaisuvaatimusten ratkaiseminen. Ilman tällaista määräystä tilanne olisi erikoinen, kun esimerkiksi rakennuslupapäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen käsittelisi jaosto, mutta samaa päätöstä koskevasta laskusta tehty oikaisuvaatimus menisi kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Luontevinta olisi, että jaosto käsittelisi tällaiset oikaisuvaatimukset samassa kokouksessa peräkkäin, jolloin päätökset olisivat yhteneväiset.

Asian ottamisesta kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan käsiteltäväksi ja tällaisten asioiden ilmoittamisesta on nykyisessä toimintasäännössä lähes samansisältöiset määräykset kahdessa eri kohdassa. Jälkimmäiset esitetään poistettavaksi tarpeettomina. Samalla oikaistaan § 48 toiseen kappaleeseen jäänyt kirjoitusvirhe, joka on aiheuttanut hämmennystä siitä, kenellä on oikeus päättää asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi.

Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajalle ja tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajalle esitetään lisättäväksi läsnäolo- ja puheoikeus lupa- ja valvontajaoston ja Vesiliikelaitoksen johtokunnan kokouksissa. Johtokunnan osalta tämä korvaa sen, että lautakunta on aiemmin erikseen nimennyt edustajansa johtokuntaan.

Hallintosääntöä esitetään muutettavaksi seuraavasti:

Sisällysluettelossa 33 § Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta muutetaan muotoon

33 § Kaupunkikehityslautakunnan erityinen toimivalta

Voimassa oleva muotoilu

10 § Lautakunnat

Kasvatus- ja opetuslautakunnassa on 11 jäsentä.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa on 11 jäsentä.

Kaupunkiympäristölautakunnassa on 13 jäsentä.

Kaupunginvaltuusto valitsee lautakuntien jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Kaupunkiympäristölautakunnassa on lupa- ja valvontajaosto, johon kaupunginvaltuusto valitsee 5 jäsentä ja valitsee jaostolle puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Yksityistielain mukaisissa toimituksissa käsiteltävissä asioissa kokoonpano on jaoston puheenjohtaja ja kaksi jaoston keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Uusi muotoilu

10 § Lautakunnat

Kasvatus- ja opetuslautakunnassa on 11 jäsentä.

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnassa on 11 jäsentä.

Kaupunkikehityslautakunnassa on 13 jäsentä.

Kaupunginvaltuusto valitsee lautakuntien jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Kaupunkikehityslautakunnassa on lupa- ja valvontajaosto, johon kaupunginvaltuusto valitsee 5 jäsentä ja valitsee jaostolle puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Voimassa oleva muotoilu

13 § Kaupungin liikelaitokset

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena toimii Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia. Kaupunkiympäristölautakunnan alaisena toimii Mikkelin Vesiliikelaitos.

Kaupunginvaltuusto valitsee omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtokuntaan kahdeksan varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Johtokunnassa tulee olla edustettuna koulutuksen, verkkokoulutuksen ja tulevaisuudentutkimuksen sekä vapaan sivistystyön asiantuntemus. Yksi jäsenistä valitaan henkilöstön esityksestä. Kaupunginvaltuusto valitsee varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Kaupunginvaltuusto valitsee Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokuntaan kahdeksan jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä toimikauttaan vastaavaksi ajaksi sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Yksi kahdeksasta jäsenestä on Mikkelin Vesiliikelaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Kaupunginvaltuusto valitsee Mikkelin Vesiliikelaitoksen henkilökuntaan kuuluvan jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen laitoksen henkilöstön esityksestä.

Uusi muotoilu

13 § Kaupungin liikelaitokset

Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena toimii Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia. Kaupunkikehityslautakunnan alaisena toimii Mikkelin Vesiliikelaitos.

Kaupunginvaltuusto valitsee omaa toimikauttaan vastaavaksi ajaksi Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtokuntaan kahdeksan varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Johtokunnassa tulee olla edustettuna koulutuksen, verkkokoulutuksen ja tulevaisuudentutkimuksen sekä vapaan sivistystyön asiantuntemus. Yksi jäsenistä valitaan henkilöstön esityksestä. Kaupunginvaltuusto valitsee varsinaisista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Kaupunginvaltuusto valitsee Mikkelin Vesiliikelaitoksen johtokuntaan kahdeksan jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä toimikauttaan vastaavaksi ajaksi sekä valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Yksi kahdeksasta jäsenestä on Mikkelin Vesiliikelaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Kaupunginvaltuusto valitsee Mikkelin Vesiliikelaitoksen henkilökuntaan kuuluvan jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen laitoksen henkilöstön esityksestä.

Voimassa oleva muotoilu

14 § Muut johtokunnat

Mikkelissä on viisi (5) aluejohtokuntaa, joiden nimet ovat Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunta. Kaupunkiympäristölautakunnan alaisissa aluejohtokunnissa on seitsemän (7) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee alueen asukkaita kuultuaan aluejohtokuntien jäsenet sekä aluejohtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuusto määrää missä järjestyksessä varajäsenet tulevat jäsenten sijaan.

Uusi muotoilu

14 § Muut johtokunnat

Mikkelissä on viisi (5) aluejohtokuntaa, joiden nimet ovat Anttolan, Haukivuoren, Mikkelin pitäjän, Ristiinan ja Suomenniemen aluejohtokunta. Kaupunkikehityslautakunnan alaisissa aluejohtokunnissa on seitsemän (7) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsee alueen asukkaita kuultuaan aluejohtokuntien jäsenet sekä aluejohtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuusto määrää missä järjestyksessä varajäsenet tulevat jäsenten sijaan.

Voimassa oleva muotoilu

17 § Henkilöstöorganisaatio

Kaupungin henkilöstöorganisaatio jakautuu konserni- ja elinvoimapalveluiden, sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualueisiin.

Kaupungin toiminnot jaetaan palvelualueiksi, jotka jaetaan tulosalueisiin. Palvelualueet ja tulosalueet sijoitetaan toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää palvelualuejaosta sekä määrittelee tulosalueet.

Tulosalueet voidaan jakaa toimielimen omalla päätöksellä eritasoisiin tulosyksiköihin.

Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö sijoitetaan konserni- ja elinvoimapalveluihin ja eri toimielinten alaisuuteen palvelualueittain.

Palvelualueet ovat toimielinjaon mukaisesti seuraavat:

1. Konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualue

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus

Konserni- ja elinvoimajaosto

Etelä-Savon pelastuslautakunta

Keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

Mikkelin seudun ympäristölautakunta

2. Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia

3. Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue

Kaupunkiympäristölautakunta

Mikkelin Vesiliikelaitos

Lupa- ja valvontajaosto

Anttolan aluejohtokunta

Haukivuoren aluejohtokunta

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta

Ristiinan aluejohtokunta

Suomenniemen aluejohtokunta

Konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualue

Konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualueen yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä, hyvinvoinnin edistämisessä, taloudenhoidossa sekä konserni- ja sisäisen valvonnan tehtävissä.

Konserni- ja elinvoimapalvelut tukee ja luo edellytyksiä palvelualueiden tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Kaupunginjohtaja päättää konserni- ja elinvoimapalveluiden organisoimisesta sekä tehtävien- ja vastuunjaosta ellei tässä säännössä ole muuta määrätty.

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen tehtävänä on palvelualuetta koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja.

Palvelualue edistää ja kehittää kaupungin asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä luo ja kehittää yhteistyömuotoja kaupunkiorganisaation ja kaupungin eri alueiden toimijoiden kesken kaupungin strategian mukaisten yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä kaupungin elinvoimaisuuden kasvulle, asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle vastaamalla yhdyskuntarakenteen, toimintaympäristön ja alueiden käytön kehittämisestä, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.

Palvelualue huolehtii maanhankinnasta ja – luovutuksesta, kaavoituksesta, liikenne- ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta, kiinteistön muodostuksesta, projektinjohtopalveluista, kunta- ja kiinteistöteknisistä rakentamis-, ylläpito- ja omaisuuden hallintapalveluista, rakennusvalvonnasta, pysäköinninvalvonnasta, asumis- ja kuljetuspalveluista, yksityistie- ja vesiosuuskunta-asioista, hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella, jäteviranomaispalveluista sekä maaseutu- ja lomituspalveluista.

Uusi muotoilu

17 § Henkilöstöorganisaatio

17 § Henkilöstöorganisaatio

Kaupungin henkilöstöorganisaatio jakautuu konserni- ja elinvoimapalveluiden, sivistyksen ja hyvinvoinnin sekä asumisen ja toimintaympäristön palvelualueisiin.

Kaupungin toiminnot jaetaan palvelualueiksi, jotka jaetaan tulosalueisiin. Palvelualueet ja tulosalueet sijoitetaan toimielinten alaisuuteen. Kaupunginvaltuusto päättää palvelualuejaosta sekä määrittelee tulosalueet.

Tulosalueet voidaan jakaa toimielimen omalla päätöksellä eritasoisiin tulosyksiköihin.

Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö sijoitetaan konserni- ja elinvoimapalveluihin ja eri toimielinten alaisuuteen palvelualueittain.

Palvelualueet ovat toimielinjaon mukaisesti seuraavat:

1. Konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualue

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus

Konserni- ja elinvoimajaosto

Etelä-Savon pelastuslautakunta

Keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

Mikkelin seudun ympäristölautakunta

2. Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue

Kasvatus- ja opetuslautakunta

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta

Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia

3. Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue

Kaupunkikehityslautakunta

Mikkelin Vesiliikelaitos

Lupa- ja valvontajaosto

Anttolan aluejohtokunta

Haukivuoren aluejohtokunta

Mikkelin pitäjän aluejohtokunta

Ristiinan aluejohtokunta

Suomenniemen aluejohtokunta

Konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualue

Konserni- ja elinvoimapalveluiden palvelualueen yleisenä tehtävänä on toimia kaupunginjohtajan apuna kaupungin johtamis-, kehittämis- ja edunvalvontatehtävissä, hyvinvoinnin edistämisessä, taloudenhoidossa sekä konserni- ja sisäisen valvonnan tehtävissä.

Konserni- ja elinvoimapalvelut tukee ja luo edellytyksiä palvelualueiden tulokselliselle toiminnalle ja seuraa asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

Kaupunginjohtaja päättää konserni- ja elinvoimapalveluiden organisoimisesta sekä tehtävien- ja vastuunjaosta ellei tässä säännössä ole muuta määrätty.

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueen tehtävänä on palvelualuetta koskevien lakien ja muiden säännösten nojalla tarjota laadukkaita varhaiskasvatus-, esiopetus-, perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluja sekä vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja.

Palvelualue edistää ja kehittää kaupungin asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä luo ja kehittää yhteistyömuotoja kaupunkiorganisaation ja kaupungin eri alueiden toimijoiden kesken kaupungin strategian mukaisten yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualue

Asumisen ja toimintaympäristön palvelualueen tarkoituksena on kestävän kehityksen periaatteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä kaupungin elinvoimaisuuden kasvulle, asukkaiden terveelliselle ja viihtyisälle elämiselle sekä elinkeinoelämän kehittymiselle vastaamalla yhdyskuntarakenteen, toimintaympäristön ja alueiden käytön kehittämisestä, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta.

Palvelualue huolehtii maanhankinnasta ja – luovutuksesta, kaavoituksesta, liikenne- ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta, kiinteistön muodostuksesta, projektinjohtopalveluista, kunta- ja kiinteistöteknisistä rakentamis-, ylläpito- ja omaisuuden hallintapalveluista, rakennusvalvonnasta, pysäköinninvalvonnasta, asumis- ja kuljetuspalveluista, yksityistie- ja vesiosuuskunta-asioista, hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella, jäteviranomaispalveluista sekä maaseutu- ja lomituspalveluista.

Voimassa oleva muotoilu

33 § Kaupunkiympäristölautakunnan erityinen toimivalta

Lautakunta päättää:

1. sellaisten asemakaavojen ja asemakaavamuutosten hyväksymisestä, jotka eivät ole vaikutuksiltaan merkittäviä,

2. suostumuksen antamisesta kaupungin puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa,

3. kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta, myymisestä tai muusta luovuttamisesta sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta omaisuuden myynti-, osto- tai lunastushinnan taikka vaihtoarvon ollessa enintään 250 000 euroa sekä kaikkien aiemmin vuokrattuna olleiden tonttien ja muiden rakennuspaikkojen uudelleen vuokraamisesta ja myymisestä,

4. rakentamattoman tontin vuokraoikeuden siirron hyväksymisestä,

5. vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvausvaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingonkorvauksen ollessa yksittäisessä asiassa enintään 100 000 euroa,

6. tonttien ja muiden rakennuspaikkojen sekä muiden maa-alueiden vuokraamisesta sekä lyhytaikaisesta rakennushankkeen suunnittelua varten tapahtuvasta rakennuspaikan varaamisesta,

7. pidennyksen myöntämisestä tonttien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä ja sopimussakon käyttämisestä,

8. tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä,

9. tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla,

10. maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta,

11. liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä, ellei toisin ole määrätty,

12. katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä,

13. liikenneväylien ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä,

14. viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä,

15. vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä,

16. kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta,

17. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista,

18. kaupungin alueella toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen,

19. investointihankkeiden hyväksymisestä suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaisesti,

20. pakkokeinojen käyttämisestä omalla palvelualueellaan lukuun ottamatta jaoston toimivaltaan kuuluvia asioita,

21. asuntolainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvan toimivallankäyttämisestä,

22. maankäyttösopimuksista, kun sopimuskorvauksen tai sopimuksen arvo on enintään 250 000 euroa,

23. yksityisteiden avustusten jakoperusteista sekä yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen avustusten jakamisesta,

24. muun alemman tieverkon osalta kaupungin osuudesta suunnittelu-, rakentamis- ja parantamiskustannuksiin kaupunginvaltuuston osoittamien määrärahojen puitteissa,

25. kaupungin suostumuksesta asettaa pysyvän liikenteen ohjauslaite yksityisteille,

26. vesihuoltoavustusten myöntämisestä sekä

27. käyttää asuntolainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvaa toimivaltaa,

28. jätehuoltomääräysten hyväksymisestä,

29. jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista,

30. pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevista asioista poliisipiirinpäällikköä kuultuaan,

31. esityksen tekemisestä pysäköintivirhemaksun muuttamiseksi

32. aluejohtokuntien kehityssuunnitelmien mukaisiin elinvoimaa edistäviin strategisiin kehittämishankkeisiin varattujen määrärahojen jaosta.

Kaupunkiympäristölautakunta toimii kaupungin jätehuoltoviranomaisena muiden kuin §:ssä 34 mainittujen asioiden osalta.

Uusi muotoilu

33 § Kaupunkikehityslautakunnan erityinen toimivalta

Lautakunta päättää:

1. sellaisten asemakaavojen ja asemakaavamuutosten hyväksymisestä, jotka eivät ole vaikutuksiltaan merkittäviä,

2. suostumuksen antamisesta kaupungin puolesta naapurin ja muun vastaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuulemisissa,

3. kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä sekä kiinteän ja irtaimen omaisuuden hankkimisesta, myymisestä tai muusta luovuttamisesta sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta omaisuuden myynti-, osto- tai lunastushinnan taikka vaihtoarvon ollessa enintään 250 000 euroa sekä kaikkien aiemmin vuokrattuna olleiden tonttien ja muiden rakennuspaikkojen uudelleen vuokraamisesta ja myymisestä,

4. rakentamattoman tontin vuokraoikeuden siirron hyväksymisestä,

5. vahingonkorvauksen myöntämisestä, kun kaupunki on vahingonkorvausvaatimuksen perusteella katsottava korvausvelvolliseksi myönnettävän vahingonkorvauksen ollessa yksittäisessä asiassa enintään 100 000 euroa,

6. tonttien ja muiden rakennuspaikkojen sekä muiden maa-alueiden vuokraamisesta sekä lyhytaikaisesta rakennushankkeen suunnittelua varten tapahtuvasta rakennuspaikan varaamisesta,

7. pidennyksen myöntämisestä tonttien ja muiden alueiden rakentamisvelvollisuuden täyttämisestä ja sopimussakon käyttämisestä,

8. tonttijaon tai tonttijaon muutoksen hyväksymisestä,

9. tonttirasitteiden perustamista, muuttamista tai poistamista koskevat asiat asemakaava-alueilla,

10. maan tai rakennuksen omistajan suostumuksen antamisesta rasitteiden perustamiseen tai johtojen ja muiden vastaavien laitteiden sijoittamiseen sekä rasitteista sopimisesta,

11. liikenteenohjauslaitteiden asettamisesta ja liikennejärjestelyistä, ellei toisin ole määrätty,

12. katusuunnitelman tai katusuunnitelman muutoksen hyväksymisestä sekä kadunpitopäätöksen tekemisestä,

13. liikenneväylien ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoon ja hylättyihin ajoneuvoihin liittyvistä viranomaistehtävistä,

14. viher- ja lähivirkistysalueiden, lumen- ja maanläjitysalueiden sekä muiden yleisten alueiden suunnitelmien hyväksymisestä,

15. vahvistetun luonnonhoito- ja metsänkäyttösuunnitelman mukaisen puutavaran myynnistä,

16. kadun nimen ja korttelin numeron muuttamisesta ja osoitenumeroinnin vahvistamisesta,

17. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista hulevesien käsittelyä koskevista viranomaisasioista,

18. kaupungin alueella toimivan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen,

19. investointihankkeiden hyväksymisestä suunnittelu- ja toteutusohjeiden mukaisesti,

20. pakkokeinojen käyttämisestä omalla palvelualueellaan lukuun ottamatta jaoston toimivaltaan kuuluvia asioita,

21. asuntolainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvan toimivallankäyttämisestä,

22. maankäyttösopimuksista, kun sopimuskorvauksen tai sopimuksen arvo on enintään 250 000 euroa,

23. yksityisteiden avustusten jakoperusteista sekä yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen avustusten jakamisesta,

24. muun alemman tieverkon osalta kaupungin osuudesta suunnittelu-, rakentamis- ja parantamiskustannuksiin kaupunginvaltuuston osoittamien määrärahojen puitteissa,

25. kaupungin suostumuksesta asettaa pysyvän liikenteen ohjauslaite yksityisteille,

26. vesihuoltoavustusten myöntämisestä sekä

27. käyttää asuntolainsäädännön mukaan kaupungille kuuluvaa toimivaltaa,

28. jätehuoltomääräysten hyväksymisestä,

29. jätetaksan hyväksymisestä ja sen mukaisten maksujen määräämisestä, kohtuullistamisesta ja maksuja koskevista muistutuksista,

30. pysäköinninvalvonnan yleistä järjestelyä koskevista asioista poliisipiirinpäällikköä kuultuaan,

31. esityksen tekemisestä pysäköintivirhemaksun muuttamiseksi

32. aluejohtokuntien kehityssuunnitelmien mukaisiin elinvoimaa edistäviin strategisiin kehittämishankkeisiin varattujen määrärahojen jaosta,

33. rakennuskieltojen ja toimenpiderajoitusten määräämisestä yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimisen tai muuttamisen yhteydessä.

Kaupunkikehityslautakunta toimii kaupungin jätehuoltoviranomaisena.

Voimassa oleva muotoilu

34 § Lupa- ja valvontajaoston erityinen toimivalta

Lupa- ja valvontajaosto päättää:

1. toimialaansa kuuluvista viranhaltijan päättämistä asioista tehtyjen oikaisuvaatimusten ratkaisemisesta,

2. toimialaansa kuuluvien pakkokeinojen käyttämisestä,

3. rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta,

4. rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä ja lupien voimassaolon pidentämisestä,

5. vähäisten poikkeamisten myöntämisestä ja töiden aloittamisoikeudesta lupien yhteydessä,

6. maisematyölupien myöntämisestä,

7. rakennusrasitteiden perustamisesta, muuttamisesta tai poistamisesta,

8. yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta, kun asiasta ei ole pystytty sopimaan,

9. naapurin alueen käyttämisestä rakennustyötä tai muuta toimenpidettä varten, kun asiasta ei ole pystytty sopimaan,

10. rakennustyön keskeyttämistä koskevan päätöksen voimassa pitämisestä,

11. muista kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista,

12. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeamisluvista ja suunnittelutarveratkaisuista,

13. yksityistielain mukaan tielautakunnan päätettäväksi kuuluvista asioista,

14. muutoksen hakemisesta tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Lupa- ja valvontajaosto toimii kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena sekä jätehuoltoviranomaisena.

Uusi muotoilu

Lupa- ja valvontajaosto päättää:

1. toimialaansa kuuluvista viranhaltijan päättämistä asioista tehtyjen oikaisuvaatimusten ratkaisemisesta,

2. toimialaansa kuuluvien pakkokeinojen käyttämisestä,

3. rakennustarkastajien välisestä toimivallan jaosta,

4. rakennus-, toimenpide- ja purkamislupien myöntämisestä ja lupien voimassaolon pidentämisestä,

5. vähäisten poikkeamisten myöntämisestä ja töiden aloittamisoikeudesta lupien yhteydessä,

6. maisematyölupien myöntämisestä,

7. rakennusrasitteiden perustamisesta, muuttamisesta tai poistamisesta,

8. yhdyskuntateknisten laitteiden sijoittamisesta, kun asiasta ei ole pystytty sopimaan,

9. naapurin alueen käyttämisestä rakennustyötä tai muuta toimenpidettä varten, kun asiasta ei ole pystytty sopimaan,

10. rakennustyön keskeyttämistä koskevan päätöksen voimassa pitämisestä,

11. muista kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi säädetyistä asioista,

12. maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeamispäätöksistä ja suunnittelutarveratkaisuista,

13. tässä pykälässä lueteltuihin päätöksiin perustuvista laskuista tehtyjen oikaisuvaatimusten ratkaisemisesta

14. muutoksen hakemisesta tuomioistuinten ja muiden viranomaisten päätöksiin toimialaansa kuuluvissa asioissa.

Lupa- ja valvontajaosto toimii kaupungin rakennusvalvontaviranomaisena.

Voimassa oleva muotoilu

48 § Asian ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi

Asia voidaan kuntalain 92 §:n mukaisesti ottaa lautakunnan käsiteltäväksi, jollei ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan puheenjohtaja ja puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä.

Uusi muotoilu

48 § Asian ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi

Asia voidaan kuntalain 92 §:n mukaisesti ottaa lautakunnan käsiteltäväksi, jollei ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä.

Jos asia on päätetty ottaa sekä lautakunnan että kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, asia käsitellään kaupunginhallituksessa.

Voimassa oleva muotoilu

50 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen ja kaupunginhallituksen jaoston on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Lautakunnan alaisen viranomaisen sekä lautakunnan jaoston on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Ilmoitus tehdään sähköisesti kaupunginhallituksen ja lautakunnan puheenjohtajalle ja esittelijälle.

Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

Uusi muotoilu

50 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen ja kaupunginhallituksen jaoston on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Lautakunnan alaisen viranomaisen sekä lautakunnan jaoston on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Liikelaitoksen johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava johtokunnalle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista johtokunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Ilmoitus tehdään sähköisesti kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan puheenjohtajalle ja esittelijälle.

Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

Voimassa oleva muotoilu

141 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa

Kaupunginhallituksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, kaupunginjohtajalla sekä kaupunginhallituksen päättämillä henkilöillä.

Muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, palvelualuejohtajilla oman palvelualueen toimielimissä ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa.

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.

Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa asianomaisen johtokunnan päätöksellä 15 vuotta täyttäneelle henkilölle.

Uusi muotoilu

141 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa

Kaupunginhallituksen kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla, kaupunginjohtajalla sekä kaupunginhallituksen päättämillä henkilöillä.

Muiden toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, palvelualuejohtajilla oman palvelualueen toimielimissä ja kaupunginhallituksen määräämällä edustajalla, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä valtuuston tilapäisen valiokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa.

Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lupa- ja valvontajaoston sekä Vesiliikelaitoksen johtokunnan kokouksissa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtokunnan kokouksissa. 

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin.

Johtokunnissa läsnäolo- ja puheoikeus voidaan antaa asianomaisen johtokunnan päätöksellä 15 vuotta täyttäneelle henkilölle.

Voimassa oleva muotoilu

154 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnanotto-oikeus

Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja.

Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä.

Uusi muotoilu

(154 § Kaupunginhallituksen ja lautakunnanotto-oikeus) Poistetaan

Voimassa oleva muotoilu

155 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Kaupungin viranomaisen on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta.

Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on ilmoittanut, ettei se käytä otto- oikeuttaan.

Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi.

Uusi muotoilu

(155 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen) Poistetaan

Voimassa oleva muotoilu

162 § Kokouspalkkiot

Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

1. Kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaosto, 115 €

2. Lauta- ja johtokunnat, näiden jaostot sekä toimikunnat, 95 €

3. Nuorisovaltuusto ja nuorisovaltuutetun osallistuessa muiden toimielinten kokouksiin, 68 €.

4. Oppilasjäsenet opetustoimen toimielimissä ja oppilasjäsenen osallistuessa muiden toimielinten kokouksiin 34 €

5. Muut toimielimet sekä työryhmät, 68 €

Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta kaupunginvaltuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginvaltuuston jäsenelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan tai johtokunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin lautakunnan tai johtokunnan jäsenelle.

Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän mukaisia puheenjohtajan ja jäsenen peruspalkkioita 50 prosentilla.

Soveltamisohje

Jos toimielimen määräysten mukaan koolle kutsuttua kokousta ei saada päätösvaltaiseksi jäsenten vähälukuisuuden vuoksi, maksetaan kokouspalkkio paikalle tulleille jäsenille.

Kaupunginvaltuutetuille ja kutsutuille varavaltuutetuille sekä kaupunginhallituksen varsinaisille ja kutsutuille varajäsenille, jotka osallistuvat kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen koolle kutsumaan seminaari- tai informaatiotilaisuuteen, maksetaan kokouspalkkio tämän kohdan mukaisesti.

Palkkio-oikeus on myös lautakuntien koolle kutsumien seminaari- tai informaatiotilaisuuksien osalta. Lautakuntien jäsenillä ja kutsutuilla varajäsenillä on oikeus palkkioon lautakuntien omien seminaari- ja informaatiotilaisuuksien osalta. Luottamushenkilölle, joka osallistuu Mikkelin kaupungin järjestämään koulutustilaisuuteen vähintään kahden tunnin ajan, maksetaan koulutuspäivältä kokouspalkkio tämän kohdan mukaisesti. Valtuuston seminaari- tai informaatiotilaisuuteen kutsutaan valtuustoryhmien ilmoittaman määrän mukaisesti varavaltuutettuja riippumatta siitä, vaikka kaikki valtuutetut osallistuisivat.

Uusi muotoilu

162 § Kokouspalkkiot

Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

1. Kaupunginvaltuusto ja sen valiokunnat sekä kaupunginhallitus ja sen jaosto, 115 €

2. Lauta- ja johtokunnat, näiden jaostot sekä toimikunnat, 95 €

3. Nuorisovaltuusto ja nuorisovaltuutetun osallistuessa muiden toimielinten kokouksiin, 68 €.

4. Oppilasjäsenet opetustoimen toimielimissä ja oppilasjäsenen osallistuessa muiden toimielinten kokouksiin 34 €

5. Muut toimielimet sekä työryhmät, 68 €

Toimielimen puheenjohtajana toimivalle luottamushenkilölle maksetaan jäsenen palkkio 50 prosentilla korotettuna.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle maksetaan osallistumisesta kaupunginhallituksen ja sen jaoston kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginhallituksen jäsenelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja muulle jäsenelle maksetaan osallistumisesta kaupunginvaltuuston ja sen valiokunnan kokouksiin sama palkkio kuin kaupunginvaltuuston jäsenelle.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja kaupunginhallituksen määräyksestä lautakunnan tai johtokunnan kokoukseen osallistuvalle kaupunginhallituksen muulle jäsenelle maksetaan sama palkkio kuin lautakunnan tai johtokunnan jäsenelle.

Lautakunnan puheenjohtajalle maksetaan jaoston tai johtokunnan kokoukseen osallistumisesta sama palkkio kuin jaoston tai johtokunnan jäsenelle.

Jos kokous kestää yli kolme tuntia, korotetaan tämän pykälän mukaisia puheenjohtajan ja jäsenen peruspalkkioita 50 prosentilla.

Soveltamisohje

Jos toimielimen määräysten mukaan koolle kutsuttua kokousta ei saada päätösvaltaiseksi jäsenten vähälukuisuuden vuoksi, maksetaan kokouspalkkio paikalle tulleille jäsenille.

Kaupunginvaltuutetuille ja kutsutuille varavaltuutetuille sekä kaupunginhallituksen varsinaisille ja kutsutuille varajäsenille, jotka osallistuvat kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen koolle kutsumaan seminaari- tai informaatiotilaisuuteen, maksetaan kokouspalkkio tämän kohdan mukaisesti.

Palkkio-oikeus on myös lautakuntien koolle kutsumien seminaari- tai informaatiotilaisuuksien osalta. Lautakuntien jäsenillä ja kutsutuilla varajäsenillä on oikeus palkkioon lautakuntien omien seminaari- ja informaatiotilaisuuksien osalta. Luottamushenkilölle, joka osallistuu Mikkelin kaupungin järjestämään koulutustilaisuuteen vähintään kahden tunnin ajan, maksetaan koulutuspäivältä kokouspalkkio tämän kohdan mukaisesti. Valtuuston seminaari- tai informaatiotilaisuuteen kutsutaan valtuustoryhmien ilmoittaman määrän mukaisesti varavaltuutettuja riippumatta siitä, vaikka kaikki valtuutetut osallistuisivat.

Voimassa oleva muotoilu

165 § Vuosipalkkiot

Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot:

• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 3.375 €

• kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat 1.970 € • kaupunginhallituksen puheenjohtaja 4.350 €

• kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja Mikkelin vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 2.025 €

• kaupunginhallituksen jäsen, tarkastuslautakunnan, kasvatus- ja opetuslautakunnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan, kaupunkiympäristölautakunnan, lupa- ja valvontajaoston, konserni- ja elinvoimajaoston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtokunnan ja aluejohtokuntien puheenjohtajat 1.620 €.

Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä  ajalta on varapuheenjohtajalla tai varajäsenellä oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana vuosipalkkioon oikeutettu on ollut estynyt hoitamaan tehtäväänsä.

Soveltamisohje

Vuosipalkkioon sisältyy mm. seuraavat:

- korvaus kokouksiin valmistautumisesta

- asioihin perehtymisestä - asioiden tiedottamisesta

- kuntalaisten yhteydenotoista tai kuntalaistapaamiset

- neuvottelut, joista ei laadita pöytäkirjaa tai muistiota

- onnittelukäynnit

- tutustumismatkat

- vierailut

- puheenjohtajien palaverit

 - edustustilaisuuksiin osallistuminen ja muihin tilaisuuksiin osallistuminen, ellei edellä mainittuihin tilaisuuksiin ole erikseen toimielimen päätöksellä henkilöä nimetty.

Edellä mainituista tilaisuuksista maksetaan matkakorvaukset.

Ansionmenetyksen korvaamisesta on määräykset kohdassa § 169.

Uusi muotoilu

165 § Vuosipalkkiot

Kokousten ulkopuolella hoidetuista luottamustehtävistä maksetaan jäljempänä oleville luottamushenkilöille kokouspalkkion lisäksi seuraavat vuosipalkkiot:

• kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 3.375 €

• kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat 1.970 € • kaupunginhallituksen puheenjohtaja 4.350 €

• kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat ja Mikkelin vesiliikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja 2.025 €

• kaupunginhallituksen jäsen, tarkastuslautakunnan, kasvatus- ja opetuslautakunnan, hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan, kaupunkikehityslautakunnan, lupa- ja valvontajaoston, konserni- ja elinvoimajaoston, pelastuslautakunnan, ympäristölautakunnan, Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavian johtokunnan ja aluejohtokuntien puheenjohtajat 1.620 €.

Milloin tässä pykälässä mainittu luottamushenkilö on estynyt hoitamasta tehtäväänsä, hänen oikeutensa vuosipalkkioon lakkaa, kun este on yhtäjaksoisesti jatkunut kuukauden. Sen jälkeiseltä ajalta on varapuheenjohtajalla tai varajäsenellä oikeus saada suhteellinen osa vuosipalkkiosta niiltä täysiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana vuosipalkkioon oikeutettu on ollut estynyt hoitamaan tehtäväänsä.

Soveltamisohje

Vuosipalkkioon sisältyy mm. seuraavat:

- korvaus kokouksiin valmistautumisesta

- asioihin perehtymisestä - asioiden tiedottamisesta

- kuntalaisten yhteydenotoista tai kuntalaistapaamiset

- neuvottelut, joista ei laadita pöytäkirjaa tai muistiota

- onnittelukäynnit

- tutustumismatkat

- vierailut

- puheenjohtajien palaverit

 - edustustilaisuuksiin osallistuminen ja muihin tilaisuuksiin osallistuminen, ellei edellä mainittuihin tilaisuuksiin ole erikseen toimielimen päätöksellä henkilöä nimetty.

Edellä mainituista tilaisuuksista maksetaan matkakorvaukset.

Ansionmenetyksen korvaamisesta on määräykset kohdassa § 169.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että hallintosääntöä muutetaan edellä esitetyillä muutoksilla ja muutokset tulevat voimaan 1.11.2021.

Pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastetaan kokouksessa.

Päätös

Hyväksyttiin.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että hallintosääntöä muutetaan edellä esitetyillä muutoksilla ja muutokset tulevat voimaan 1.11.2021.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asumisen ja toimintaympäristön, konserni- ja elinvoimapalveluiden ja sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueiden tulosalueet, yleishallintotiimi/Annamari Terästi

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.