Kaupunginvaltuusto, kokous 2.3.2026

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 4 Etelä-Savon ja Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat 2026-2029

MliDno-2026-415

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi
Aila Marjamaa, kehittämispäällikkö, aila.marjamaa@sivistys.mikkeli.fi
Johanna Paananen, nuorisopäällikkö, johanna.paananen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Jokaisella hyvinvointialueella ja jokaisella kunnalla tulee lastensuojelulain 12 §:n mukaan olla lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, joka tehdään vähintään kerran neljässä vuodessa valtuustokaudeksi kerrallaan. Suunnitelman tarkoituksena on edistää 0–29 –vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvointia.

Etelä-Savossa suunnitelmat on laadittu niin, että ensin valmistuu maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Kunnat voivat halutessaan hyväksyä sen kuntakohtaiseksi suunnitelmaksi, täydentää sitä kuntakohtaisesti tai tehdä sen rinnalle oman suunnitelman.

Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026-2029 on valmistunut ja lähetetty kuntiin. Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana on perhekeskustoiminta. Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa painotetaan lasten ja nuorten mielenhyvinvoinnin vahvistamista ja riippuvuuksien ehkäisyä, hyvinvointia tukevien elintapojen ja toimintakyvyn edistämistä, turvallisen arjen tukemista sekä osallisuuden vahvistamista. Näihin painopisteisiin vastataan yhdessä sovittujen toimenpiteiden avulla. Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma löytyy mm. Eloisan sivuilta https://etelasavonha.fi/perhekeskus/.

Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää useita liitteitä, joihin on linkki suunnitelmassa. Yksi keskeisimmistä on Etelä-Savon perhekeskustoiminnan toimintasuunnitelma 2026–2029. Toimintasuunnitelma keskittyy perhekeskustoiminnan monitoimijaisiin verkostoihin, jotka osaltaan vastaavat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa olevien tavoitteiden ja toimenpiteiden edistämiseen. Etelä-Savon perhekeskustoiminnan sekä Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2026–2029 indikaattorit on toinen keskeinen liite. Indikaattoripaketti on luotu Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä perhekeskustoiminnan seurantaan ja arviointiin. Indikaattorivalinnoissa on otettu huomioon hyvinvointisuunnitelman neljä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistettä sekä perhekeskustoiminnan painopisteitä. Indikaattoripaketti päivitetään vähintään kerran vuodessa ja viimeisin versio löytyy julkisen linkin kautta https://eloisa.ims.fi/spring/public/a244c169-5c19-414c-b8a2-6d9190cb0c8e/fi 

Mikkelin kuntakohtaisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelee Mikkelissä monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä, joka toimii myös LAPE-työryhmänä (lasten, nuorten ja perheiden palvelujen työryhmä). Vuosiin 2026–2029 kohdentuvan suunnitelman osalta ko. työryhmä linjasi, että Mikkeli sitoutuu Etelä-Savon laajuisen suunnitelman toteutukseen sekä UNICEF:n Lapsiystävällinen kunta -mallin myötä laadittavaan toimintasuunnitelmaan ja ne yhdessä voivat muodostaa Mikkelin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. Mikkeli on jo hakenut Lapsiystävällinen kunta -malliin, mutta UNICEF ei voinut ottaa uusia kuntia mukaan vuoden 2026 alusta. UNICEF:n tavoitteena on, että hakukriteerit täyttävät uudet kunnat Mikkelin kaupunki mukaan lukien voisivat aloittaa mallissa viimeistään vuoden 2027 alussa, mahdollisesti jo syksyllä 2026.

Mikkelin LAPE-työryhmä esittää, että Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026-2029 on Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa täydennettynä UNICEF:n lapsiystävällinen kunta -toimintamallilla.

Kuntakohtaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaan liittää kunnan alueella toimivien koulutuksen järjestäjien opiskeluhuoltosuunnitelmat. Opiskeluhuoltosuunnitelmat ovat opetussuunnitelmien liitteitä ja sivistyslautakunnan hyväksymiä. Mikkelin kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelmat on hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja sittemmin osa sivistyslautakunnassa vuosien 2023-2025 aikana. Etelä-Savon ammattiopiston ja Suomen Nuoriso-opiston opiskeluhuoltosuunnitelmat on hyväksytty kyseisten oppilaitosten toimintasääntöjen mukaan.

Lisäksi Mikkelissä toimii valtion oppilaitoksia sekä ammattiopisto Spesian telma-opetusta. Valtion oppilaitoksilla on valtakunnalliset koulutuksen järjestäjäkohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat ja Spesian pääpaikka on Pieksämäki. Koska näiden koulutuksen järjestäjien pääpaikka ei ole Mikkeli, näitä suunnitelmia ei ole liitetty Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että esitelty Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2026-2029 ja Mikkelin täydennykset hyväksytään kokonaisuutena Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi 2026-2029.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi
Aila Marjamaa, kehittämispäällikkö, aila.marjamaa@sivistys.mikkeli.fi
Johanna Paananen, nuorisopäällikkö, johanna.paananen@sivistys.mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle,​ että se hyväksyy esitellyn Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2026-2029 ja Mikkelin täydennykset kokonaisuutena Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi 2026-2029.

Päätös

Hyväksyttiin. 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää,​ että kaupunginvaltuusto hyväksyy esitellyn Etelä-Savon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2026-2029 ja Mikkelin täydennykset kokonaisuutena Mikkelin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaksi 2026-2029.

Päätös

Hyväksyttiin.

Asiasta käydyn keskustelun aikana valtuutettu Tuija Syrjäläinen esitti valtuutettujen Jarno Strengellin ja Teuvo V. Riikosen kannattamana seuraavaan toimenpidealoitteen: "Mikkelin kaupunki huomioi päätöksenteossa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet, varmistetaan lapsen edun ensisijaisuus, toteutetaan lapsivaikutusten arviointi ja turvataan lasten sekä nuorten osallistuminen selkeillä ja mitattavilla menettelyillä."

Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko Tuija Syrjäläisen esittämä toimenpidealoite hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualue/sivistysjohtaja ja tulosalueiden johtajat, päiväkodin johtajat, rehtorit, hyvinvointikoordinaattori

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
  • päätös on muuten lainvastainen.


Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.