Valmistelija
Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi
Kuvaus
Jo edellisellä valtuustokaudella kaupungin strategiaan oli kirjattu viiden yhteisöpedagogin tehtävän vakinaistaminen. Tällöin tehtiin myös kysely kouluille, jossa haettiin henkilöstön ja nuorten ajatuksia siitä, mitä koulunuorisotyön tulisi olla. Perusopetuksen, nuorisopalveluiden ja mm. koulukuraattorien kanssa pohdittiin työnkuvaa sekä yhdyspintoja eri ammattiryhmien välillä.
Koska kaupungin taloustilanne on ollut vaikea, liikkeelle lähdettiin hankerahoituksen tuella kaupungin nuorisotoimen ja perusopetuksen yhteistyönä. Hankeavustukset ovat kuitenkin määräaikaisia ja tämä toiminta on syytä saada vakinaistettua varsinkin nyt, kun perusopetuslakiin ja opetussuunnitelmaan on tullut lisävelvoitteita.
Mikkelin perusopetus on ollut mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön Sitouttavan kouluyhteisötyön hankkeessa, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä toimintakulttuuria kouluissa. Valtakunnallista toimintamallia on kehitetty yhdessä kuntien ja koulujen kanssa, ja se ollaan vakiinnuttamassa vuosina 2023–2024.
Sitouttavalla kouluyhteisötyöllä
- vähennetään ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja yhteistyössä kotien kanssa
- tuetaan oppilaiden kiinnittymistä kouluun vahvistamalla myönteistä koulukulttuuria ja -hyvinvointia
- tunnistetaan ja autetaan oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä
- vahvistetaan perustaitojen saavuttamista ja oppimistuloksia
- kehitetään käytänteitä, jotka yhdenmukaistavat poissaolojen seurantaa ja tilastointia
Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittäminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen vastaisen toimintaohjelman toteutusta. Mikkelissä em. hankeavustuksella on keskitytty nimenomaan koulunuorisotyön kehittämiseen, jolla on vahvistettu myönteistä koulukulttuuria, kouluhyvinvointia sekä tuettu oppilaiden kouluun kiinnittymistä. Koulunuorisotyöllä on myös tuettu oppilaita, joilla on ollut haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä.
Myös nuorisopalvelut ovat satsanneet viime vuosina koulunuorisotyön kehittämiseen ja hakeneet useita eri avustuksia, joilla kouluille on saatu koulunuorisotyöntekijöitä. Avustushakemuksia on laadittu sekä yhdessä että erikseen, mutta aina toiminta yhteensovittaen. Nuorisopalvelut ovat olleet myös tukena perusopetuksen puolelle palkattujen koulunuorisotyöntekijöiden työn kehittämisessä ja työhön opastamisessa. Sekä nuorisopalveluiden että perusopetuksen koulunuorisotyöntekijät ovat osallistuneet Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun koulunuorisotyöverkostoon, jossa on niin ikään kehitetty koulunuorisotyötä koko Etelä-Savon mittakaavassa.
Tällä hetkellä kahdella eri hankerahoituksella on saatu yhteensä viidelle ylä- ja yhtenäiskoululle koulunuorisotyöntekijät (Lyseo, Rantakylä, Urheilupuisto, Ristiina ja Kalevankangas). Lyseon ja Rantakylän koulunuorisotyöntekijöiden työ kohdentuu 9. luokkalaisiin ja lukiolaisiin. Näille kouluille on kuitenkin saatu vielä muita avustuksia työn kohdentamiseksi nuorempiin perusopetuksen oppilaisiin ja mm. ukrainalaisten nuorten kanssa tehtävään koulunuorisotyöhön.
Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, tulokset ovat olleet nuorten näkökulmasta erittäin vahvat ja merkitykselliset. Koulunuorisotyöntekijät ovat toimineet helposti lähestyttävinä ja turvallisina aikuiskontakteina. He ovat vahvistaneet kouluun kiinnittymistä ja tarjonneet kohtaamisia kuormittavissakin tilanteissa, välituntitoimintaa, ryhmä- ja yksilöohjausta tarpeen mukaan sekä ajankohtaisiin ilmiöihin reagoimista.
Keväällä 2023 koulun toimijoilta kerätty palaute on ollut hyvää. Yhteisöllinen työ kouluissa on lisännyt nuorten hyvinvointia. Se on sisältänyt mm. ryhmäyttämistä, teemapäiviä ja tapahtumia. Erilaiset välitunti- ja kerhotoiminnot löytäneet osallistujansa. Koulupoissaoloihin puuttumisessa koulunuorisotyöntekijät ovat tehneet tärkeää työtä ja tukeneet oppilaita kouluun palaamisessa ja koulussa pysymisessä.
Koulunuorisotyön ja kuraattorityön yhteistyötä ja tehtäväjakoa on tehty kaikissa kouluissa ja on löydetty toimivia ratkaisuja. Myös muuta yhteistyötä opiskeluhuoltopalveluiden ja nuorisopalveluiden työntekijöiden kanssa on tehty aktiivisesti.
Oppilaille on tehty erilaisia kyselyjä ja heidän kanssaan on keskusteltu toiveista liittyen hankkeeseen ja hyvinvointiin yleensä. Oppilaiden mielestä parasta koulunuorisotyössä on ollut käytävillä moikkaaminen, kuulumisten kysyminen ja se, että on ollut aikuinen, jonka kanssa jutella. Oppilaat ovat kertoneet, että kouluun on ollut helpompi tulla, kun tietää kiireettömän aikuisen odottavan ja olevan tukena. Oppilaat ovat myös ehdottaneet yhteisöllisen toiminnan tapoja ja teemoja.
Henkilökunnan kyselyyn vastanneiden mukaan koulunuorisotyöntekijä on onnistunut luomaan turvallisen suhteen nuoriin, hän on toiminut myös henkilökunnan tukena ja työparina ja ollut läsnä oleva turvallinen aikuinen, jolle on helppo tulla juttelemaan. Henkilöstö on kertonut saaneensa koulunuorisotyöntekijän kautta paljon ymmärrystä lisäävää tietoa oppilaiden sen hetkisestä elämästä ja tekijöistä, jotka koulunkäyntiin vaikuttavat.
Opetushallitus on päivittänyt niitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lukuja, jotka koskevat koulujen toimintakulttuuria ja koulupoissaoloihin puuttumista sekä antanut uusia ohjeita poissaolojen ehkäisemiseen ja suunnitelmalliseen seurantaan ja puuttumiseen. Päivitykset vastaavat perusopetuslain 26. pykälän muutosta, joka tulee voimaan 1.8.2023. Uudistunut lainsäädäntö ja perusteisiin tehdyt päivitykset yhdenmukaistavat niitä keinoja, joiden avulla kouluissa voidaan paremmin tunnistaa ja auttaa oppilaita, joilla on haasteita käydä säännöllisesti koulussa ja saada heidät palaamaan takaisin opintojen pariin. Tämä lisävelvoite on huomioitu myös kuntien valtionosuusrahoituksessa.
Muutokset tiivistävät myös koulun ja kotien sekä opiskeluhuoltopalveluiden ja muiden viranomaisten välistä yhteistyötä poissaoloihin puuttumisessa, jolloin lapsille ja nuorille voidaan tarjota paremmin heidän tarvitsemansa tuki koulunkäyntiin ja oppimiseen. Oppilaiden vertaissuhteiden tukeminen sekä oppilaan ja opettajan välinen hyvä vuorovaikutus ehkäisevät poissaoloja ja tukevat koulunkäyntiä. Aikuisen esimerkki ja kohtaava vuorovaikutus on tärkeää.
Vuoden 2024 talousarvion valmistelu on parhaillaan menossa. Siihen ehdotetaan yhteensä neljän koulunuorisotyöntekijän palkkaamista perusopetuksen ja nuorisotoimen yhteistyönä. Yhden koulunuorisotyöntekijän palkkaamiseen haetaan hankerahoituksen jatkoa vuoden 2024 loppuun saakka, jonka jälkeen tavoitteena on, että myös viidenen koulunuorisotyöntekijän toimi saataisiin vakinaistettua vuoden 2025 alusta alkaen.
Päätösehdotus
Esittelijä
Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi
Kasvatus- ja opetuslautakunta antaa tehtyyn valtuustoaloitteeseen edellä kuvatun vastauksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle.