Kaupunginhallitus, kokous 4.9.2023

Kuvaus

Kaupunkisuunnittelu lähettää otsikossa mainitun 22.8.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Asemakaavan muutos koskee 60. kaupunginosan (Ristiina) kortteleita 78, 83, 84, 88, 327 ja 328. Lisäksi kaavamuutos koskee kaava-alueella sijaitsevia katu-, virkistys- venesatama-, puisto- sekä vesialuetta.

Suunnittelualue

Kaava alue sijaitsee Ristiinan vanhassa keskustassa noin 20 km Mikkelin keskustasta etelään.

Kaava-alue rajautuu idässä Kissalammentiehen sekä Muurikintiehen, pohjoisessa Ponnantiehen, Brahentiehen sekä Sentraalitiehen. Kaava-alueeseen tulee mukaan Kissalammentien varrella sijaitseva seurakuntakeskuksen kiinteistö sekä sen pohjoispuolella sijaitsevat kaksi vierekkäistä kiinteistöä. Länsirajoiltaan kaava-alue rajautuu osittain Herukantiehen, kulkee osin Pökkäänlahden vesialueen päällä sekä osin Pökkäänlahden ranta-alueeseen. Etelärajoiltaan kaava-alue rajautuu Valtasaarentiehen ja Linnantiehen.

Kaava-alueen pinta-ala on n. 22 ha, josta vesialuetta on noin 1,0505 ha.

Alueen maanomistus jakautuu kaupungin, yksityisten maanomistajien sekä Ristiinan tuomiokirkkoseurakunnan kesken.

Hankkeen käynnistyminen ja kaavatilanne

Kaavatyö on asetettu vireille syksyllä 2021. Asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lähialueen osallisille, yhdistyksille sekä tarvittaville viranomaistahoille 14.12.2021. Mielipiteitä saatiin 1 kappale ja lausuntoja 3 kappaletta. Kaavahankkeesta tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka oli nähtävillä 15.12.2021-21.01.2022.

Kaava-alueen laajentumisen vuoksi, päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta pyydettiin osallisilta kuten asukkailta, alueen toimijoilta kuten yrityksiltä ja yhdistyksiltä sekä kaavahankkeeseen olennaisesti kuuluvilta viranomaistahoilta mielipiteet ja lausunnot alustavista suunnitelmista. Luonnosvaiheen kaavasuunnitelmasta sekä päivitetystä OAS:ista on kuultu mielipiteitä kaavatyön osallisilta kuten asukkailta, alueen järjestöiltä, kehittämisyhdistykseltä sekä eri viranomaistahoilta. Kaavaluonnos liitteineen oli nähtävillä 26.10.2022- 28.11.2022. Luonnosvaiheen suunnitelmista saatiin yhteensä 9 lausuntoa.

Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava (2010) sekä vaihemaakuntakaavat 1 ja 2 (2016), sekä Ristiinan kirkonkylänseudun osayleiskaava (saanut lainvoiman vuonna 2022).

Maakuntakaavassa 2010 on osoitettu suunnittelualueelle kulttuuriympäristön ja/ tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävän alueen merkintä, alueen lähellä sijaitsee myös paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Maakuntakaavassa on merkitty myös suunnittelualueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat Ristiinan kirkkorakennus (ml. siihen kuuluvat rakennelmat) sekä vanha Brahenlinnan emäntäkoulun päärakennus (sotakoulurakennus).

Suunnittelualueella on voimassa 5 asemakaavaa vuosilta 19.10.1998, 20.07.1998, 1984, 1982 ja 1977.

Kaavalle asetetut tavoitteet

Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa Ristiinan entisen kuntakeskuksen alueelle voimassa olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen asumista ja liiketoimintaa, ml. matkailupalveluita, julkisia palveluita, viher- ja virkistysalueita sekä venesatama-alueen käsittävän alueen kehittyminen. Keskeinen yksittäinen kehityshanke on Ristiinan uuden päiväkotirakennuksen sijoittaminen nykyisestä sijainnistaan hieman itään päin, jonka seurauksena Ristiinan nykyinen päiväkoti puretaan. Kaavan etelä- ja itäosissa osoitetaan asuinrakentamiselle omia korttelialueita.

Alueen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja maisemakuva otetaan erityisesti suunnittelussa ja rakennustyylissä, rakennusten sijoittelussa sekä sen mitoituksessa huomioon. Arvokkaimmat rakennetun ja luontoympäristön kohteet suojellaan kaavassa omilla merkinnöillään. Kaavaratkaisussa on huomioitu avoimen maisematilan säilyminen ja kaupunkikuvallisesti arvokkaiden näkymäakseleiden säilyminen Ristiinan kirkolta kaava-alueen pohjoisosaan sekä avoimelle maisemapellolle VL-alueelle.

Tulevien uudisrakennusten sijoittumista on havainnollistettu kaavaselostuksen liitemateriaalin 3D-havainnekuvissa. Kaavatyötä varten myöhemmin laadittavissa erillisissä rakennustapaohjeissa täsmennetään Puustellintien eteläpuolisten ja Brahentien itäpuolisten AL-1, AL-2 ja Y-4-korttelialueiden rakennustapa, jossa määritellään tulevien uudisrakennusten rakennustapaa ja tyyliä tarkemmin valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön sopivaksi.

Alueella vahvistetaan myös olemassa olevat Ristiinan seurakunnan ja kirkon toiminnot. Aluetta on tarkoitus kehittää niin, että se tukee matkailupalveluiden toimintaedellytyksiä alueella. Matkailupalveluiden sijoittumista alueelle edistävät mm. venesataman ja sen läheisten toimintojen kehittäminen sekä Brahentien läheisten asuin- ja liiketoimintojen korttelialueiden kehittäminen, niin että ne tukevat olemassa olevassa sotakoulurakennuksessa järjestettäviä tapahtumia ja toimintoja sekä tarjoavat potentiaalisesti mm. matkailu- ja ravintolapalveluille soveltuvan ympäristön.

Laadittavat selvitykset

Kaavaa varten on laadittu luontoselvitys ja kulttuurimaisemainventointi. Lisäksi on laadittu rakennusinventointi Brahentie 53:ssa sijaitsevan rakennuksen osalta. Kaavatyötä varten on myös laadittu hulevesien hallinnan suunnitelma sekä tullaan laatimaan yksityiskohtaisemmat rakennustapaohjeet Puustellintien eteläpuolisten ja Brahentien itäpuolisten AL-1, AL-2 ja Y-4-korttelialueiden osalta.

Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut

Asemakaavaratkaisussa asuin- ja liiketoimintojen korttelialueet (AL-1 ja AL-2) sijoittuvat Brahentien sekä Puustellin- ja Muurikintien varteen ja näille alueille tulevat painottumaan alueen kaupallinen toiminta ja yksityiset palvelut. Rakennustehokkuus vaihtelee AL-1 korttelin eri tonteilla, ollen Brahentien länsipuolen AL-1-korttelissa e=0,30, Brahentien itäpuolisilla AL-1-korttelialueen tonteilla rakennustehokkuus on vaihtelevasti joko e=0,20, e=0,25 tai e=0,30.

Asumisen- ja liiketoimintojen kiinteässä läheisyydessä sijaitsevat yleisten rakennusten korttelialueet (Y-1, Y-2, Y-3 ja Y-4). Y-1-korttelialueelle on tarkoitus sijoittaa Ristiinan uusi päiväkoti. Ristiinan päiväkodin korttelialueen suunnittelussa on huomioitu kaavaselostuksen liitteenä ja tarkemman suunnittelun perustana toimivassa asemapiirroksessa erityisesti liikenteen turvallisuus ja sujuvuus auto- ja kevyenliikenteen erottamisella omille kaistoilleen sekä alueelle tulo ja alueelta lähtevän liikenteen osoittamisella eri reiteille. Y-1-korttelialueelle rakennustehokkuudeksi on asetettu (e=0,20). Yleisten rakennusten korttelialueella (Y-4) toimii vanha sotakoulurakennus, jossa voidaan järjestää mm. alueen asukkaita ja myös matkailijoita palvelevia tilaisuuksia sekä näyttelyitä. rakennustehokkuus Y-4-korttelialueella on osoitettu maltilliseksi (e=0,15). Alueen vanhat toiminnot kuten Ristiinan kirkko on merkitty (Y-3)-merkinnällä sekä Ristiinan seurakuntakeskuksen rakennus (Y-2)-merkinnällä. Autopaikkojen korttelialue (LPA) on osoitettu seurakuntakeskuksen ja kirkkoa toimintoja palvelemaan kirkon eteläpuolelle. Muilla korttelialueille on huomioitu kaavasuunnittelun yhteydessä eri toimintojen vaatima tilantarve ajoneuvojen pysäköinnille kunkin tontin sisäisesti. Y-3 ja Y-2-korttelialueille ei osoiteta uutta rakennusoikeutta. Alueen olemassa oleva liikenneverkosto sekä kehitettävät kaava-alueen uudet sisäiset kevyenliikenteen yhteydet (pp) tukevat alueen saavutettavuutta eri kulkumuotojen osalta ja lisäävät alueen vetovoimaisuutta matkailun ja virkistyksen näkökulmasta. Kevyen- ja huoltoliikenneyhteyksien (pp/h) osoittaminen on olennaista erityisesti venesataman (LV) alueen kehittymisen sekä siihen läheisesti liittyvien palveluiden kuten yleisen saunan (s) sekä laavurakennuksen (la) toiminnan kannalta. Ajoneuvoliittymät on järjestetty pääasiassa olemassa olevien liittymien kautta. Uusia yhdistettyjä kevyen- ja huoltoliikenteen yhteyksiä on kaava-alueella osoitettu VP- sekä osin VL-alueille. Liikenneturvallisuuden ja osin kaupunkikuvan säilyttämisen vuoksi kaavassa on osoitettu paikoitellen ajoneuvoliittymäkieltoalueita korttelialueiden reunoille Brahentiellä, Muurikintiellä sekä Puustellintiellä.

Kaavaratkaisu tukee erilaisia asumistapoja mm. erillispientalojen, rivitalojen ja paritalojen osalta. Asumisen- ja liiketoimintojen korttelialueilla kerroslukurajoitus on asetettu maksimissaan kahteen kerrokseen. Erillispientalojen (AO-1)-korttelialueella rakentamisen tehokkuus (e=0,35) on suurempaa verrattuna muihin asumiselle tarkoitettuihin alueisiin (A-1 (e=0,20), (A-2, e= n. 0,10) sekä (AO-2, e=0,10). A-2-korttelialueella vahvistetaan nykyinen asuintoiminta, eikä sinne osoiteta uutta rakennusoikeutta. Maksimikerroslukurajoitus on asetettu AO-1, AO-2 sekä A-1-korttelialueilla kahteen kerrokseen.

Kaava-alueen viher- ja virkistysalueet muodostuvat alueen keskiosan läpi etelästä pohjoiseen suuntautuneista lähivirkistys- (VL) ja puistoalueista (VP). Kaava-alueen eteläosissa sijaitsee lähivirkistys- ja muinaismuistoalueella (VL/SM) rantaruovikossa luontoselvityksessä havaittu viitasammakkoesiintymä, jolle osoitetaan oma suojelu (sl-1)- aluerajausmerkintä sekä suojelumääräys kaavaehdotusvaiheessa. Alueen eteläosissa lähivirkistys- ja muinaismuistoalue sekä puistoalue muodostuvat tiheäpuustoisemmasta viheralueesta. Pökkäänlahden rantaan rajoittuva suurempi lähivirkistysalue (VL) käsittää pohjoisen puoliskon osalta maisemakuvan kannalta tärkeän avoimen maisemapeltoalueen. Kyseisen lähivirkistysalueen eteläpuolisko on puustoisempaa aluetta ja alueelle on merkitty ohjeellinen aluerajaus (VL/s), joka tarkoittaa maisemallisesti arvokasta säilytettävää puustoaluetta. Asuin- ja liiketoimintojen korttelialueella (AL-1) on osoitettu säästettäväksi maisemallisesti arvokkaita mäntyjä Brahentien vierestä. Alueen pohjoisosissa osoitettu lähivirkistysalue Brahentien itäpuolella (VL) tulee olemaan osittain nykyisen koirapuiston käytössä. Kyseinen pienempi lähivirkistysalue koostuu pääosin avoimesta alueesta, lukuun ottamatta puustoisempaa pohjoisosaa. Koska alue on myös maisemallisesti keskeinen, se jätetään kaavamääräyksien mukaan olemassa olevaan tilaan puuston ja avoimen alueen osaltaan.  Keskeinen osa viherympäristöä, luonnon monimuotoisuutta sekä kaupunkikuvan laatua ovat korttelialueilla Brahentien varteen osoitettavat istutettavien alueiden osat. Kaavakartalla on osoitettu kaavatyötä varten laadittuun hulevesien hallinnan suunnitelmaan perustuen ohjeellisia hule-aluerajauksia, joilla on tarpeen toteuttaa erilaisia hulevesien määrällisen ja laadullisen hallinnan rakenteita. Hule-aluerajauksia on esitetty Brahentien itäpuolisella lähivirkistysalueella (VL), jossa sijaitsee isoin hulevesien hallintaratkaisuille sovellettava alue, AL-1-korttelialueella Puustellintien varrella sekä ET- ja AL-1-korttelialueen rajoilla Pökkäänlahteen laskevalla puroalueella. VP-alue on osoitettu kaavaluonnoksessa esitetyn A-1-korttelialueen itäosaan, koska alue on topografisesti jyrkkää, eikä sovellu hyvin rakentamiseen. Lisäksi VP-alueen osoittamisella yhdistetylle lähivirkistys- ja muinaismuistoalueelle (VL/SM) voidaan paremmin mahdollistaa kevyen- ja huoltoliikenteen yhteys. Aikaisemmassa kaavaluonnoksessa esitetyssä A-1-korttelialueen itäosasta, joka on nykyisessä kaavaehdotuksessa on VP-aluetta sekä osin nykyisessä kaavaehdotuksessa esitetyssä A-1-korttelialueen eteläosista, on puistoalueen sekä A-1-korttelialueen rajaa siirretty katualueesta sisäänpäin, jotta lähikiinteistöille kulkevilla ajoneuvoilla olisi paremmin toimiva ajoneuvojen kääntöpaikka.

Kaava-alue on merkittäviltä osin valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöaluetta, joka huomioidaan kaavaratkaisussa kaupunki- ja maisemakuvan säilyttämisellä ja kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaimpien rakennusten suojelemisella sr-merkinnöillä. Kaupunki- ja maisemakuvan turvaaminen ratkaistaan keskeisesti maiseman avoimuuden säilyttämisellä mm. lähivirkistysalueella (VL) sijaitsevan avoimen maisemapeltoalueen sekä Brahentien itäpuolisen VL-alueen osalta, Brahentien uudisrakennusten linjaamisella samaan linjaan sotakoulurakennuksen kanssa sekä avoimien näkymälinjojen säilyttämisellä Ristiinan kirkolta Brahentielle ja maisemapellolle. Alueen kaupunkikuva ja viihtyisyys saavutetaan myös korttelialueiden rakennusten keskinäisellä sijoittamisella, maltillisella rakennustehokkuudella, kerroslukurajoituksella sekä kaavaehdotusvaiheessa yksityiskohtaisempien rakennustapaohjeiden laatimisella ydinkorttelialueille.

Kaava-alueella on otettu huomioon myös yhdyskuntateknisen huollon (ET) toiminnot alueen pohjoisosissa, jonne sijoittuvat mm. telemaston sekä muuntamon toiminnot.

Kaava muodostuu myös osin vesialueesta (W). 

Yksityisten kiinteistönomistajien ja kaupungin välille laaditaan maankäyttösopimuksia tarvittaessa.