Kaupunginhallitus, kokous 27.5.2024

Kuvaus

Mikkelin seudun ympäristölautakunta käsitteli Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivittämistä kokouksessaan 19.5.2022 (§ 51). Kunta voi laatia vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille suojelusuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää pohjaveden laadullisen ja määrällisen tilan säilymistä hyvänä. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisesta säädetään laissa vesienhoidon ja medenhoidon järjestämisestä (1299/2004). Mikkelin seudun ympäristöpalvelut käynnisti Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystyön loppuvuodesta 2021. Suojelusuunnitelmien päivittämiseen saatiin rahoitusta Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Aiemmin Pursialan, Hanhikankaan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat päivitettiin ja koottiin yhdeksi suunnitelmaksi vuonna 2010. Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma päivitettiin vuonna 2021 päättyneessä RAINMAN -hankkeessa. Sekä Hanhikankaan että Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien päivitystyössä on huomioitu aiempaa laajemmin pintavesivälitteiset riskit ja arvioitu pohjavesialueelle kohdistuvia riskejä varsinaista pohjavesialuetta laajemmalta alueelta. Riskiarvioinnit on toteutettu yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa ja riskinarvioinnin pohjaksi on laadittu haavoittuvuusanalyysit rantaimeytyvän veden valuma-alueille. Hanhikankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on hyväksytty Mikkelin seudun ympäristölautakunnassa 17.11.2022 (§ 91), Mikkelin kaupunginhallituksessa 14.8.2023 (§ 242) ja valtuustossa 28.8.2023 (§ 94). Seuraavana käsitellään Pursialan pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitystyötä.

Pursialan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on toteutettu Mikkelin kaupungin hankkeena, jota on rahoittanut Mikkelin kaupungin lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus. Suojelusuunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden lisäksi Etelä-Savon ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Mikkelin kaupunki, Mikkelin Vesilaitos, WaterHope, Ramboll Finland Oy, Etelä-Savon pelastuslaitos sekä Etelä-Savon Energia. Työtä varten on haastateltu myös lukuisia eri alojen asiantuntijoita.

Suojelusuunnitelman laatimisen aloittamisesta kuulutettiin Länsi-Savossa 25.11.2021 ja kaupungin www-sivuilla 18.11.2021 alkaen. Suojelusuunnitelman laatimisen aikana järjestettiin sidosryhmille seuraavat työpajat: Kick off -työpaja 1.12.2021, valuma-alue- ja haavoittuvuusanalyysityöpaja 12.4.2022, mallinnustulosten ja vedenlaatuhavaintojen esittelytyöpaja 25.8.2022, Vesilaitos excursio 31.8.2022 sekä Pursialan pohjavesialueen riskien arvioimistyöpajat 7.12.2022 ja 14.12.2022. Riskinarviointityöpajoissa esiteltiin työssä esiin nousseet riskitekijät ja riskitekijöiden sijoittuminen haavoittuvuusanalyysikartoilla. Riskinarviointityöpajoissa pyrittiin määrittämään riskiluokat eri riskitekijöille ja toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi. Kaikkien työpajojen tuloksia on hyödynnetty suojelusuunnitelman laadinnassa.

Luonnos Pursialan pohjavesialueen suojelusuunnitelmasta valmistui syksyllä 2023 ja se oli julkisesti nähtävillä 27.9.-31.10.2023. Suojelusuunnitelmasta pyydettiin lausunnot Itä-Suomen aluehallintovirastolta, Etelä-Savon ELY-keskukselta, Mikkelin kaupungilta, Mikkelin vesilaitokselta ja Väylävirastolta. Suojelusuunnitelman luonnoksesta saatiin yksi lausunto (Väylävirasto, 24.11.2023) ja yksi mielipide Mikkelin kaupungin asukkaalta (30.11.2023).

Lausunnossaan Väylävirasto katsoi, että suojelusuunnitelmaa varten laaditut mallinnukset ovat kattavia ja ottavat riittävästi huomioon mm. sadannan ja Saimaan vedenpintojen vaihteluiden vaikutukset pohjavesien virtauksiin Kaihunharjun alueella. Väyläviraston lausunnon mukaan suojelusuunnitelmassa annetaan kattavat ja täsmälliset toimenpidesuositukset pohjaveden laadun turvaamiseksi. Väylävirasto pitää tärkeänä, että keskeiset toimijat (mm. Vesilaitos, ELY-keskus, kaupunki ja soveltuvin osin pilaantuneita kohteita edustavat tahot) yhteistyössä laativat suunnitelmat ja sopivat tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta kestävän ratkaisun aikaan saamiseksi ns. putkivirtaustilanteen hallitsemiseksi ja vedenoton turvaamiseksi.

Lausunnon mukaan suojelusuunnitelmassa on hyvin tuotu esille pintavesien ja pohjavesien vuorovaikutus ja se, kuinka tärkeää on huolehtia myös pintavesien vedenlaadusta. Väylävirasto pitää huolestuttavana suojelusuunnitelmassa esille tuotuja pohjaveden tri- ja tetrakloorieteenilöydöksiä. Vaikka nämä haitta-aineet ovat heikosti veteen liukenevia, ne pilaavat pohjavettä jo hyvin alhaisina pitoisuuksina. Edellä mainittujen ominaisuuksiensa vuoksi on näitä haitta-aineita tutkittaessa huolehdittava siitä, että kairauksilla tai muilla vastaavilla tutkimuksilla tai toimenpiteillä (esim. paalutukset tai maalämpökaivot) ei lisätä haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Mahdollinen tri- tai tetrakloorieteenin kulkeutumisriski olisi hyvä ottaa huomioon alueiden rakentamisessa. Lisäksi Väylävirasto katsoo, että MATTI-kohteiden toimenpidesuositukset tulisi selkeämmin priorisoida ja jäsentää. Lausunnossaan Väylävirasto arvioi vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviä riskejä ja pohjaveden suojaustarvetta maanteiden ja rautateiden rakentamisessa.

Mikkelin kaupungin asukas (PR) on kommentoinut laajasti nähtävillä ollutta Pursialan pohjavesialueen suojelusuunnitelmaa (30.11.2023, täydennys 5.4.2024). PR nostaa esille mahdolliset puutteet ja rajoitteet VEMALA -mallin tarkkuudessa arvioitaessa mallinnustyön tuloksia pienemmillä vesistöalueilla (esim. Urpolanlampi). PR:n kommentit keskittyvät erityisesti Urpolanlammen alueelle ja suurena huolenaiheena kommenteissa nousee esille suoraan Urpolanlampeen purkavat hulevesiviemärit, viimeaikaiset muutokset Urpolanlammen alueen maankäytössä, hulevesien mukana lampeen ja pohjaveden rantaimeytymisalueelle päätyvät haitta-aineet, Urpolanlammen vedenlaatu ja sen vaikutus Kattilanlahden vedenlaatuun sekä Urpolanlampeen suunniteltu hulevesiallas. Kommenttien mukaan pienenä vesistönä Urpolanlampi ei kestä samalla tavalla kuormitusta kuin suuremmat vesistöt. Koska hulevedet muodostavat suuren riskin sekä pintavedelle että pohjavedelle, tulee hulevesien hallinta nostaa myös pohjaveden suojelun kannalta keskeiseen rooliin.

Sekä Väyläviraston että yksittäisen kaupunkilaisen lausuntoon ja kommentteihin on vastattu yksityiskohtaisesti. Lausunto, kommentit ja yksityiskohtainen vastine näihin ovat kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Lausunnoissa ja kommenteissa mahdollisesti esille tuodut virheet ja puutteet on mahdollisuuksien mukaan korjattu nyt hyväksyttävänä olevaan suojelusuunnitelmaan. Muilta osin lausunnossa ja kommenteissa esille nostettuihin asioihin on vastattu vastineessa.