Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta, kokous 17.11.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 98 Kaupungin ylläpitämät yleiset uimarannat

MliDno-2021-4216

Valmistelija

  • Tiina Juhola, liikuntapäällikkö, tiina.juhola@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Kaupungin ylläpitämät uimarannat 

Mikkelissä on yhdeksän kaupungin liikuntapalveluiden ylläpidossa olevaa uimarantaa kantakaupungin alueella: Kaihun, Laajalammen pohjoispään, Launialan, Nieluslammen, Pankalammen, Pitkäjärven ja Pitkäjärven lasten rannan, Suojalammen, Tuppuralan ja Urpolanlammen uimarannat. Tämän lisäksi on keskusta-alueen ulkopuolisia uimarantoja sekä Anttolan, Haukivuoren, Otavan ja Ristiinan uimarantoja yhteensä 17, joiden ylläpidosta vastaa infra- ja viheraluepalvelut:  Hiirolassa Alamaan, Vehmaskylässä Avojärven, Haukivuorella sataman, Heinälahdessa Honkalahden, Rantakylässä Kihlin, Vuolingolla Korpijärven, Porrassalmella Kyyhkylän, Vitsiälässä Löydön, Rantakylässä Orijärven, Otavan, Harjumaassa Pesäjärven, Haukivuorella Pitkähiekan, Ristiinan uimalan, Rämälän Saarijärven, Anttolan Taipaleenlahden, Suomenniemen Koulurannan sekä Valkamalahden uimarannat.

Näiden uimarantojen lisäksi on ollut ns. epävirallisia uimarantoja Laajalammen eteläinen ranta ja väliranta, Kalevanlammen uimaranta sekä Rauhaniemen ranta. Vuoden 2019 palvelusuunnitelmassa tehdyssä liikuntapaikkakartoituksessa liikuntapalveluiden ylläpitämät liikuntapaikat jaoteltiin neljään eri kategoriaan. D -kategoriaan listattiin liikuntapaikat, joiden käyttö on satunnaista, omaehtoista ja vähäistä ja kaupungin ylläpito voidaan lopettaa. Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta hyväksyi liikuntapaikkakartoituksen 16.10.2019.

Uimarantojen toimintaa ohjaa kuluttajaturvallisuuslaki ja terveydensuojelulaki. Uimarantojen kuluttajaturvallisuutta valvoo Turvallisuus ja kemikaalivirasto, TUKES, joka antaa palvelun tuottajille ohjeita ja määräyksiä. Näillä ohjeilla ja määräyksillä pyritään varmistamaan, että kuntalaisille tuotettu palvelu ei aiheuta vaaraa kenenkään terveydelle ja omaisuudelle. Terveysturvallisuutta valvoo Mikkelin seudun ympäristöpalvelut.

Yleisen uimarannan tulee täyttää tietyt turvallisuudelle ja varustetasolle asetettavat vähimmäisvaatimukset riippumatta siitä, kuka uimarantaa ylläpitää (Opetusministeriö 2006, Tukes).

  • Yleiselle uimarannalle päästään pääsääntöisesti autolla siten, että auton voi jättää kohtuullisen lähelle autoille varatulle pysäköintipaikalle
  • Huolto- ja pelastusajoneuvoilla päästään rannalle asti
  • Rannalle on opastus päätieltä
  • Ilmoitustaulu, jossa rannan nimi, katuosoite ja muut tarvittavat paikkatiedot, ohjeet avun hälyttämistä varten, tieto rantavalvonnasta, tiedot veden syvyydestä, tiedot erityisistä vaaroista, rannan ylläpitäjän yhteystiedot, ohjeet havaituista puutteista ilmoittamista varten
  • Käymälä tai WC
  • Pelastusrengas ja heittoliinat (25 metriä, vähintään 1 kpl/ 100 m rantaa) sekä pelastusvene (EU- rannoilla, mieluiten kaikilla rannoilla).
     

Ympäristölautakunta vahvistaa vuosittain säännöllisen valvonnan alaiset uimarannat niiden ylläpitäjien esityksestä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo lainsäädännön vaatimusten täyttymistä virallisilla uimarannoilla uimakauden (15.6.- 31.8.) aikana ja toimii yhteistyössä uimarantojen ylläpitäjien kanssa. Uimavesinäytteitä otetaan EU-uimarannoilta yksi ennen uimakauden alkua ja vähintään kolme uimakauden aikana. Pieniltä yleisiltä uimarannoilta otetaan vähintään kolme uimavesinäytettä uimakauden aikana. Uimavesinäytteillä seurataan uimaveden mikrobiologista laatua ja lisäksi sinilevätilannetta arvioidaan aistinvaraisesti.

Opetusministeriön uimarantaoppaan mukaan (Opetusministeriö, 2006) uimarannat on aina tarkastettava uintikauden alussa sekä säännöllisin väliajoin uintikauden aikana. Uintialueelta poistetaan kaikki turvallisuutta vaarantavat esineet kuten uppotukit, kepit, lasinsirut jne. Paljon käytetyillä hiekkarannoilla varaudutaan pintahiekan puhdistamiseen tai vaihtamiseen noin 10 cm:n syvyydeltä riittävän usein.

 

Epäviralliset uimarannat, jotka on päätetty poistaa palvelusuunnitelmassa 2019 ja niiden jatkotoimenpiteet ylläpidon osalta:

Laajalammen eteläpään uimaranta

Homeiset ja osittain lahonneet pukukopit poistettiin kesällä 2021. Tarkoitus oli poistaa myös laituri ja lopettaa rannan ylläpito palvelusuunnitelman mukaisesti. Kuntalaisilta tulleen palautteen ja valtuustoaloitteen vuoksi laituria ei vielä poistettu kesällä 2021. Laiturin kapeaa alkupäätä ja katkennutta runkoa on korjattu useampaan kertaan, vaatii uusimista. Laiturin leveä osa on hyvässä kunnossa. Noin 1 km päässä on Laajalammen pohjoispään virallinen uimaranta. Noin 2 km:n päässä Silvastissa Nieluslammen uimaranta. 

Laajalammen eteläisen uimarannan säilyttämiseksi Tuukkala-Silvastin kaupunginosaseura luovutti vetoomuksen 11.10.2021, jonka oli allekirjoittanut 364 henkilöä. Uimarannan säilyttämiseksi on myös tehty valtuustoaloite. 

Laajalammen eteläpään uimarannan ylläpidon vaihtoehdot

  1. Rannan ylläpito lopetetaan ja välineistö, varusteet ja opasteet poistetaan. Rannalta ei myöskään oteta uimavesinäytteitä. Ranta käytettävissä jokamiehen oikeuksien mukaisesti uimiseen.
  2. Ranta otetaan käyttöön yleisenä uimarantana. Laiturin kulkusillan uusiminen noin 2500-3500 e, käymälä noin 3500-4500 e, vuosittaiset ylläpitokustannukset (tarkastukset, sukellukset, siivous, nurmikon leikkuu, vesinäytteet) vaihtelevat uimarannan käytön ja tarvittavien lisäylläpitotoimien mukaan (jäiden aiheuttamat vauriot, ilkivalta, pitkä lämmin uimakausi). Uudet pukukopit noin 10 000 – 12 000 e (ei pakollinen), pelastusvene/-lautta 1500 - 3500 e (ei pakollinen mutta suositeltava).
     

Laajalammen väliranta

Laajalammen välirannan nurmikon leikkauksesta, roskakorin tyhjennyksestä ja pöytäryhmästä huolehtii infra- ja viheraluepalvelut. Rannassa voi jatkossa uida jokamiehen oikeuksin. Ranta ei yleinen uimaranta eikä uimapaikka. Laajalammen yleinen uimaranta noin 300 m päässä.

Kalevanlammen uimalaituri

Kalevanlammella on uimalaituri, jota käyttävät alueen asukkaat. Uimaan voi mennä ainoastaan laituria pitkin. Lampi on pieni ja samea. Sameus on riski pelastustoiminnalle. Pelastusviranomaiset eivät pääse autolla rantaan saakka. Kaupunki lopettaa uimalaiturin ylläpidon ja välineistö, varusteet ja opasteet poistetaan. Rannalta ei myöskään oteta uimavesinäytteitä. Pankalammen uimaranta noin 800 m päässä.

Uimalaiturin mahdollisesta ylläpidosta, alueen vuokrauksesta ja vastuista asukasyhdistyksen kanssa neuvotellaan. Uimarannan säilyttämiseksi on tehty valtuustoaloite. 

Rauhaniemen uimapaikka

Rauhaniemen pienen ranta-alueen nurmikon leikkauksesta, penkistä ja roskakorin tyhjennyksestä huolehtii infra- ja viheraluepalvelut. Rannassa voi jatkossa uida jokamiehen oikeuksin. Ranta ei yleinen uimaranta eikä uimapaikka. Tuppuralan uimaranta noin 600 metrin päässä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta päättää seuraavasti:

  • Laajalammen eteläpään ja Kalevanlammen uimarannat eivät ole kaupungin ylläpitämiä yleisiä uimarantoja. Näin ollen Laajalammen eteläpään uimarannan rakenteet puretaan ja Kalevanlammen laituri puretaan ellei ko. alueen asukkaiden perustama yhdistys ota Kalevanlammen uimarantaa ylläpitovastuulleen.
  • Rauhaniemen ja Laajalammen välirannan rantoja ei ylläpidetä yleisinä uimarantoina.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun aikana Jenni Tissari esitti Enrique Tessierin ja Anu Kokkosen kannattamana muutosta esittelijän esitykseen seuraavasti:

Laajalammen eteläisen pään ja Kalevanlammen uimarannan ylläpitoa ei lopeteta. Laajalammelle investoidaan sieltä poistetut pukukopit,​ leikkipaikka ja roskikset. Uimarantojen ylläpitokustannuksien kattamiseksi selvitetään kaupunkikehityslautakunnan kaavaillun osallistavan budjetoinnin määrärahan käyttöä näiden asuinalueiden osalta.

Rauhaniemen ja Laajalammen välirannan rantoja ei ylläpidetä yleisinä uimarantoina.

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi,​ että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten,​ että ne,​ jotka kannattavat esittelijän esitystä äänestävät jaa ja ne,​ jotka kannattavat Jenni Tissarin esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Tanja Hartonen,​ Suvi Kähkönen-​ Valtola,​ Veikko Elo,​ Janne Vaarasuo) ja 7 ei ääntä (Sari Noponen,​ Jenni Tissari,​ Anu M Kokkonen,​ Mikko Haverinen,​ Jukka Hynninen,​ Enrique Tessieri,​ Nina Jussi-​Pekka).

Puheenjohtaja totesi,​ että Jenni Tissarin esitys on tullut hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan päätökseksi.


Muutoksenhaku

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
  • kunnan jäsen.


Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimus on toimitettava Mikkelin kaupungin kirjaamoon viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös postitse tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Kunnan jäsenen ja kuntalain (410/2015) 137 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Mikkelin kaupunki/Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen, ja se on tekijän allekirjoitettava. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua,
  • se, millaista oikaisua vaaditaan,
  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.


Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-16 ja arkipyhien aattoina sekä kesä-elokuussa maanantaista perjantaihin klo 9-15.