Lupa- ja valvontajaosto, kokous 28.2.2024

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 4 Oikaisuvaatimus rakennuslupapäätökseen tilapäinen ravintolarakennus Hallitustori, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ESAELY)

MliDno-2024-545

Valmistelija

  • Juha Ruuth, hallintopäällikkö, juha.ruuth@mikkeli.fi
  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Kuvaus

Johtava rakennustarkastaja on 17.01.2024 myöntänyt rakennusluvan (lupatunnus 2023-609) tilapäisen kerrosalaltaan 57 m2:n kokoisen ravintolarakennuksen sijoittamiseen Mikkelin torille (kiinteistö 491-1-9902-0) viiden vuoden määräajaksi. Lupa rakennuksen pysyttämiseen paikoillaan on voimassa enintään 31.10.2026 saakka. Rakennus sijaitsee paikalla, johon asemakaavassa ei ole osoitettu rakennusalaa. 

Lupapäätös on liitteenä.

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt rakennuslupapäätöksestä oikaisuvaatimuksen Mikkelin kaupungin lupa- ja valvontajaostolle. Oikaisuvaatimus on tehty säädetyn määräajan kuluessa ja ELY-keskuksella on katsottava olevan muutoksenhakuoikeus asiassa, koska rakennuslupa on myönnetty asemakaava-alueelle, joka sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) alueella. Oikaisuvaatimus on liitteenä. 

ELY-keskus vaatii, että lupa- ja valvontajaoston on kumottava lupapäätös. 

ELY-keskuksen mukaan MRL 171 § 2 momentin mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle eivät täyty edes siinä tapauksessa, että kyseessä olisi MRL 176 §:n tarkoittama tilapäinen rakennus. Myöskään MRL 176 §:n mukainen ympäristöön sopeutuvuuden vaatimus ei täyty. Päätöksen perusteluissa ei ELY-keskuksen mukaan ole riittävällä tavalla käsitelty MRL 171.2 §:n edellytysten täyttymistä eikä mahdollisia päätöksen kiellettyjä vaikutuksia ole millään tavalla arvioitu.

ELY-keskuksen mukaan tilapäisen rakennusluvan saanut rakennus heikentää hallitustorin kulttuurihistoriallisia arvoja eikä ole arkkitehtonisesti riittävän korkeatasoinen sopeutuakseen hallitustorin kaupunkikuvaan. Toimenpide ei täytä tilapäisen rakennusluvan myöntämiselle asetettuja edellytyksiä. Toimenpide vaikeuttaa selkeästi kaavan toteuttamista sekä rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista ja on omiaan johtamaan vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen.

Rakennuslupa on myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 176 §:n mukaiselle tilapäiselle rakennukselle. Rakennusvalvontaviranomainen voi laissa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, kun kysymys on tilapäisen rakennuksen rakentamisesta. Tällöin voidaan siis poiketa rakentamista koskevista määräyksistä ilman, että asiaa tarvitsee käsitellä poikkeamislupana. Tilapäisenä pidetään rakennusta, joka sen rakenne, arvo ja käyttötarkoitus huomioon ottaen on katsottava tarkoitetun pysytettäväksi paikallaan enintään viiden vuoden ajan. Tähän tulkintaan vaikuttaa mm. se, miten helposti rakennus on purettavissa tai siirrettävissä. Tilapäisen rakennuksen lupakäsittelyssä on otettava huomioon rakennuksen tarkoitus sekä lujuuden, terveellisyyden, liikenteen, paloturvallisuuden ja ympäristöön sopeutuvuuden vaatimukset ja soveltuvin osin noudatettava, mitä MRL 173 §:ssä säädetään. ”Tilapäisen rakennuksen rakentamiseen rakennuslupaa ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Esim. vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen ei ole mahdollista tilapäisellä luvalla ilman siihen oikeuttavaa kaavaa.” (Jääskeläinen, Syrjänen, Hurmeranta, Wähä, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2018 s. 797-799). Toisin kuin määräaikaisen rakennuksen kohdalla tilapäisen rakennuksen rakentamisessa on laajempia poikkeamismahdollisuuksia ja säännös on joustava, joten se antaa lupaviranomaiselle harkintavaltaa.

Poikkeamisen myöntämistä koskevien MRL 171 §:n 2 momentin edellytysten tulee täyttyä myös tilapäisen rakennuksen kohdalla. Poikkeamista ei saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n mukaan rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. MRL 118 §:n mukaan rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella

Lupa- ja valvontajaosto oli aikaisemmin myöntänyt kyseisen rakennuksen sijoittamiseen poikkeamisluvan. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valituksen johdosta mm. kuulemisessa tapahtuneen virheen takia. Hallinto-oikeuden päätöksessä todettiin lisäksi, että määräajaksi sijoitettavan rakennuksen lupa voidaan käsitellä myös tilapäisen rakennuksen rakennuslupana, jolloin maankäyttö- ja rakennuslain mukaista poikkeamismenettelyä ei tarvita.

Luvanhakijalle oli syksyllä 2021 vuokrattu torimyyntipaikka Mikkelin torilta siirrettävän ravintolarakennelman sijoittamiseksi torin eteläreunalle. Tuossa vaiheessa oli ilmeisesti ollut ristiriitaisia tietoja siitä, minkälainen myyntirakennelma torille oli tulossa. Toripaikkojen vuokraamisesta vastaavilla henkilöillä oli ollut käsitys, että rakennelma vastaisi torilla perinteisesti olleita myyntirakennelmia, joissa asiakaspaikat ovat ulkona tai telttamaisissa tiloissa ja joille ei ole vaadittu rakennus- tai toimenpidelupia. Rakennelman sijoituspaikka määräytyi sen mukaan, että vain kyseisellä paikalla oli mahdollista tehdä liitäntä torin vesijärjestelmään.

Ilmeni, että myyntirakennelma onkin melko kookas ja siinä on myös kiinteissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkoja muista torin kahvilarakennelmista poiketen, joten sen katsotaan olevan rakennus, joka vaatii rakennusluvan. Yrittäjä itsekin on kertonut olettaneensa myyntirakennelman olevan pienempi kuin mikä paikalle toimitettiin.

Niin aiempaa poikkeamispäätöstä kuin nyt määräaikaisen rakennuksen rakennuslupapäätöstä käsiteltäessä on otettu huomioon, että Mikkelin tori on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-alue) ja osa sitä ovat torin ja Hallituskadun kautta kulkevat akselinäkymät. Nyt kyseessä olevan rakennuksen ei ole katsottu vaikuttavan niin haitallisesti näihin arvoihin, etteikö sen sijoittamiselle/paikallaan pitämiselle olisi voitu myöntää määräaikaista lupaa. Rakennus toimii torikaupan rakennuksena, joten se ei haittaa kaavan toteutumista. Keskeinen osa torin arvoa on sen asema kauppapaikkana ja paraatialueena. Rakennus on torikauppaa nimenomaan elävöittävä rakennus. Torikaupan tulee muuttua mukana muuttuvaa toimintaympäristö, jotta se pysyy elävänä yhä edelleen. Rakennusta ei ole tarkoitettu pysyttää paikoillaan kauempaa kuin viisi vuotta, joten tori pysyy myös paraatialueena jatkossakin. Merkittävä maisemallinen elementti on sekä torin että Hallituskadun kautta kulkevat akselinäkymät. Rakennus ei siis sijoitu suoraan Kirkkopuistikko – Torin porttirakennusten akselinäkymään. Rakennus sijoittuu akselinäkymiin nähden sivuun. Rakennus ei merkittävästi peitä kaupungintalon näkymistä torilta sen enempää kuin muutkaan torin rakennelmat. Toria kehystää kahdessa rivissä koivurivistöt, joten kaupungintalo ei näy joka suunnassa muutoinkaan torilta. Tietyistä suunnista katsottuna rakennus peittää näkymää torin ympärillä oleviin arvorakennuksiin etenkin kaupungintaloon päin, mutta mistään suunnasta se ei kokonaan estä näiden rakennusten näkemistä. Rakennus on hiukan korkeampi kuin perinteinen torikahvilan telttarakennelma, mutta ei muuten aiheuta sitä suurempaa peittovaikutusta. Torin pysyminen elävänä kauppapaikkana muuttuvassa toimintaympäristössä nähdään puoltavana seikkana sille, että rakennus voidaan sijoittaa viideksi vuodeksi.

Kyseinen rakennus ei ole rakennustaiteellisesti ansiokas, mutta sen ei voi myöskään katsoa ulkoasunsa puolesta aiheuttavan merkittävää haittaa kaupunkikuvalle tai ympäristönsä kulttuuriarvoille tai olevan muuten ympäristöönsä sopeutumaton. Se on toriltapäin  katsottuna lasipintainen, kuten torin "Muikku" rakennuskin on pääosin.

Yleisistä hallinnon periaatteista on tämän lupa-asian käsittelyssä huomioitu myös luottamuksensuoja. Luvanhakija on aikanaan ilmeisesti hyvässä uskossa hankkinut kaupungilta torimyyntipaikan ravintolarakennelmaansa varten. On katsottu, että rakennuksen siirrättäminen pois hänelle vuokratulta paikalta aiheuttaisi kohtuuttoman suurta vahinkoa verrattuna siihen, mikä haitta rakennuksen määräaikaisesta paikallaan pitämisestä mahdollisesti voi aiheutua kaupunkikuvalle. Kyse on vain tilapäisen rakennuksen rakennusluvasta, jonka määräajasta lähes puolet on jo kulunut.

Rakennus on siirrettävissä ilman mittavia purkutöitä, joten on uskottavaa, että määräaikaisen luvan umpeutuessa rakennus poistetaan nykyiseltä paikaltaan. Hakija on ilmoittanut hakemuksessaan pysyttää rakennus vain määräajan paikoillaan. Rakennus on tilapäinen torin myyntipaikka, jossa ei ole kiinteitä perustuksia. Rakennus on sijoitettu torille paikkaan, josta sen jätevedet voidaan tilapäisesti johtaa viemäriverkkoon. Rakennusta ei ole kiinteästi kytketty viemäriverkkoon.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja, Sari.Valjakka@mikkeli.fi

Lupa- ja valvontajaosto päättää edellä esitetyn perusteella hylätä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikaisuvaatimuksen johtava rakennustarkastajan päätöksestä 17.01.2024 myöntää rakennuslupa tilapäisen ravintolarakennuksen sijoittamiseen Mikkelin torille (kiinteistö 491-1-9902-0) viiden vuoden määräajaksi.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä, luvanhakija

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus
Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.

Jos hallintopäästöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, saa päätökseen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 192.1 §:n perusteella hakea muutosta:

  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
  • se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,
  • kunta,
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- ja luonnonsuojelun edistäminen, jos rakennuslupa koskee rakennusta, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (252/2017).


Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätöksen antopäivä on kirjattu kohtaan tiedoksianto asianosaiselle.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Päätös on annettu maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 198 §:n mukaisesti julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen
Hallintovalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle.

Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64
Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao@oikeus.fi
Faksinumero: 029 56 42501
Puhelinnumero: 029 56 42500
Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00­­–16.15

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimuksen perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.


Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.


Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (808/2019) 32 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu, mikä on määrätty mainitun lain 2 §:ssä. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.

Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Mikkelin kaupungin kirjaamosta.

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 8–10, 50100 Mikkeli
Postiosoite: PL 33, (Raatihuoneenkatu 8–10), 50101 Mikkeli
Faksinumero: 015 36 6583
Puhelinnumero: 044 794 2033 / 015 1941 (vaihde)
Sähköpostiosoite: kirjaamo@mikkeli.fi

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 9-15.