Kaupunginhallitus, kokous 9.1.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 8 Suomenniemen koulun lakkaaminen ja yhdistäminen Ristiinan yhtenäiskouluun

MliDno-2022-85

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tiia Tamlander, talousjohtaja, tiia.tamlander@mikkeli.fi

Kuvaus

Sote-uudistuksen rahoitusvaikutukset

Vuosi 2023 on kuntataloudessa poikkeuksellinen ja historiallinen. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtäväkenttä ja talous muuttuvat hyvin olennaisella tavalla, kun sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta uudistus tuo kuntatalouteen helpotusta, kun hankalasti ennakoitavat ja nopeasti kasvavat sote-menot siirtyvät pois kuntien vastuulta. Samalla kuitenkin myös siirtyviä palveluita vastaava tulorahoitus siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.

Valtakunnallisesti käyttötalouden muutos toteutetaan siten, että kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksia vastaavasti siirretään koko maan tasolla yhtä paljon tuloja, jotka koostuvat peruspalvelujen valtionosuuksien ns. sote-perusteisista osista, yhteisövero-osuudesta, kunnallisverosta sekä veroperustemuutoksista aiheutuvista verotulojen korvauseristä. Siirto tehdään edellä kuvatun periaatteen johdosta valtion ja kuntien suhteen näkökulmasta neutraalisti, mutta käytännössä uudistuksella voi olla suuriakin heikentäviä tai vahvistavia talousvaikutuksia yksittäisen kunnan tasolla. Tämä siitäkin huolimatta, että järjestelmä sisältää vaikutuksia molempiin suuntiin tasaavia ja rajaavia tasauselementtejä.

Kuntien sote-uudistukseen liittyvät rahoituslaskelmat on päivitetty viimeksi keväällä 2022. Laskelmissa on huomioitu kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien kustannusten ja tulojen määrät vuoden 2021 tilinpäätösennusteiden ja vuoden 2022 talousarvioiden tietojen mukaisina. Tämän hetken arviolaskelmien mukaan siirtyvien kustannusten yhteismäärä on valtakunnallisesti noin 21,2 miljardia euroa.

Rahoituslaskelmat on määrä päivittää seuraavan kerran kesällä 2022, jolloin kustannuspohjaan päivitetään valmistuneiden v. 2021 tilinpäätösten mukaiset tiedot. Näiden laskelmien pohjalta määritellään vuodelle 2023 vahvistettavat rahoituserät tasauksineen. Lopullisiksi laskelmat saadaan päivitettyä vasta vuonna 2023, kun vuoden 2022 tilinpäätöstiedot ovat käytettävissä. Tällöin määritetään rahoitus vuodesta 2024 eteenpäin (sisältäen lopulliset tasauselementtien euromäärät) sekä lasketaan mahdolliset oikaisuerät vuoden 2023 peruspalvelujen valtionosuuteen. Tämänhetkisen sääntelyn mukaan vuoden 2023 valtionosuuteen kohdistuvat oikaisut kirjataan puoliksi vuosille 2024 ja 2025, vaikka oikaisujen suuruuden vahvistavat laskelmat valmistuvat jo vuoden 2023 aikana. Essoten ennakoimien v. 2022 talousarvion ylityspaineiden vuoksi valtionosuuksiin kohdistuva lisäleikkaus näyttää varsin todennäköiseltä.

Sote-uudistuksen rahoituslaskelmiin liittyy etenkin yksittäisen kunnan näkökulmasta vielä erittäin suurta epävarmuutta. Kunnalle jäljelle jäävien valtionosuuksien kannalta ratkaisevaa on, miten hyvin sote-kustannukset pysyvät vuonna 2022 budjetissa. Budjettiylitykset johtavat pysyviin lisäleikkauksiin kunnalle jäävistä valtionosuuksista.

Sote-palveluiden menojen kustannusten talousarvioylitykset kasvattavat kunnan valtionosuuslaskentaan pysyväksi elementiksi jäävää muutosrajoitinta, joka Mikkelin osalta on tämänhetkisissä laskelmissa 8,9 miljoonaa euroa negatiivinen. Mikkelin kohdalla riski muutosrajoittimen kasvuun on erittäin suuri paitsi Essote-kuntayhtymän talousseurannassa raportoidun kuntalaskutuksen ylitysennusteen, myös kuntien maksettavaksi todennäköisesti tulevan Essoten palkkaharmonisoinnin vuoksi. Essoten kärkipalkkoihin tehtävä palkkaharmonisointi on osumassa jäsenkuntien talouden tulevaisuuden kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan, sillä vuosille 2021 ja 2022 kohdistuvat sote-palveluihin kohdistuvat lisäkustannukset huonontavat jäsenkuntien asemaa sote-uudistuksen rahoituslaskelmissa.

Keväällä 2022 päivitettyjen sote-rahoituslaskelmien perusteella lukittiin kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien tuloverojen määrät. Osana tulojen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tasasuuruisesti 12,64 prosenttiyksiköllä vuonna 2023. Mikkelin kaupungin vuoden 2023 kunnallisveroprosentiksi muodostuu näin ollen sote-uudistuslainsäädännön perusteella 9,36 %. Kuntien verotuloissa alenema ei näy täysimääräisesti vielä vuonna 2023 verotulojen tilitysmekanismin takia; verotuotoissa on vielä ns. ”tilityshäntä” vuonna 2023, joka poistuu seuraavien vuosien verotuloista. Mikkelin osalta tämän erän suuruus on arviolta 7–8 miljoonaa euroa. Kunnallisveroprosenttien laskun lisäksi yhteisöveroa siirretään kuntien ryhmäosuudesta hyvinvointialueiden rahoitukseen yksi kolmasosa.

Soteuudistukseen liittyviä laskelmia päivitetään verkkosivulle https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat. Valtiovarainministeriön kevään 2022 kuntatalousohjelmassa käsitellään laajasti sote-uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen. Koko kuntatalousohjelma sekä tiivistelmä sen keskeisestä sisällöstä ovat luettavissa osoitteessa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164004.

Talousarvion 2023 valmistelun lähtökohdat ja tasapainotustoimenpiteet

Mikkelin kaupungin taseessa on vuoden 2021 tilinpäätöksessä noin 33,6 miljoonaa euroa kumulatiivista alijäämää. Myös kuluva vuosi 2022 on muodostumassa alijäämäiseksi sote-kuntayhtymä Essoten raportoimista sote-kustannusten ylityspaineista johtuen. Edellä kuvatun mukaisesti sote-kustannusten muodostuminen talousarviota suuremmaksi huonontaa Mikkelin kaupungin sote-uudistuksen rahoituslaskelmia ja pienentää jäljelle jäävien lopullisten valtionosuuksien määrää. Ns. kriisikuntakriteereitä koskevan sääntelyn (kuntalaki 110.3 §) mukaan Mikkelin kaupungin on kyettävä kattamaan taseeseen kertyneet alijäämät vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin talouden tasapainotustoimenpiteistä viimeksi 28.3.2022 § 44 hyväksytyssä Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa. Saman päätöksen liitteeksi on koottu päätöksen liitteeksi myös yhteenveto aiempien tasapainotusohjelmien toimenpiteistä. Mainittu yhteenveto on liitteenä. Kaupunginvaltuusto on päätöksellään velvoittanut kaikki talousarviovalmisteluun osallistuvat viranhaltijat huomioimaan ohjelmassa linjatut tasapainotustoimenpiteet tulevien vuosien budjettivalmistelussa. Näin ollen sekä Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman että aiempien tasapainotusohjelmien toimenpiteet on huomioitu talousarvioraamin valmistelussa.

Tasapainotusohjelmien toimenpiteiden osalta on huomioitava, että jokaisesta palvelurakenteeseen vaikuttavasta muutoksesta on tehtävä toimivaltaisten toimielinten erilliset hallinnolliset päätökset kuntalain ja Mikkelin kaupungin hallintosäännön edellyttämällä tavalla sekä toteutettava päätösten valmistelujen yhteydessä asiaankuuluvat kuulemiskierrokset ja tarvittavat arvioinnit.

Talousarvioraamissa on huomioitu alla olevan taulukon mukaiset Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman mukaiset, vuoteen 2023 kohdistuvat uudet tasapainotustoimenpiteet. Vertailun helpottamiseksi toimenpiteet ovat samassa järjestyksessä kuin Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman aineistoissa.

Toimenpide

       €

Konsernipalveluiden HTV-vähennys

   308 571

Otavan lähipalvelupisteen sopimuksen uudistaminen

     16 000

Ulkovaalitelineet

     10 000

Äänestysalueiden tiivistäminen

       4 500

Kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen HVA:lle

1 400 000

Säästö kesätyörahasta

     50 000

Peitsarin koulun yhdistäminen Lähemäkeen

   134 000

Tilauskuljetusten rajoitus Waltti-kortin avulla

     50 000

Lukion säästötavoite

   150 000

Kansalaisopiston menosäästö

   100 000

Asiointipalvelun siirto kirjastolle

   100 000

Suomenniemen ja Otavan kirjastot

     50 000

Liikuntapalveluiden menosäästö

   100 000

Nuorisopalveluiden menosäästö

     30 000

Asto-palvelualueen HTV-säästö

   141 429

Naistingin ja rakennuspalv. yhteistyön syventäminen

     40 000

Yksityistieavustusten leikkaus

   140 000

Leikkaus avustuksista ja kumppanuuksista

   573 000

Yhteensä

3 397 500

 

Lisäksi talousarvioraamiin on sisällytetty Palvelut ja tulevaisuus -ohjelman sivulla 30 esitetyt säästötoimenpiteet, joista tuli laatia tarkempia taustaselvityksiä. Pyydettyjä selvityksiä on esitelty kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 23.5.2022. Näillä talousarvioraamissa huomioiduilla säästötoimilla on alla olevan taulukon mukainen toimintakatevaikutus.

Toimenpide

€                  

Säästö uimahalleista; toisen lakkautus tai ulkoistus

    415 000

Lentokenttäpalveluiden lakkautus tai rahoituspohjan laajennus

    350 000

Aluejohtokuntien toimintamallin muutos

    110 000

Suomenniemen koulun lakkauttaminen

    227 000

Varhaiskasvatuksen muutoksista saatavat säästöt

    205 000

Yhteensä

 1 307 000

 

Lentokenttään liittyvän säästötoimenpiteen osalta on syytä huomioida, että aiemmissa säästöohjelmissa on linjattu 100 000 euron säästöstä lentokentän toimintaa tehostamalla vuonna 2023. Tämän säästön vaikutus on eliminoitu talousarvioraamin kokonaislaskennasta sillä oletuksella, että edellä olevassa taulukossa esitetty lentokenttään kohdistuva, raamiin sisällytetty tasapainotustoimenpide toteutuu. Säästöohjelmakokonaisuuden näkökulmasta 100 000 euron säästö on vaihtoehtoinen ratkaisu lentokenttäpalveluiden lakkautukselle.

Palvelut ja tulevaisuus -ohjelmassa muiden selvitettävien asioiden yhteydessä (ohjelman s. 29) mainitun ruoka- ja puhtauspalveluiden ulkoistamisen selvittämisen osalta on raamivalmistelussa lähdetty siitä olettamuksesta, että Mikkelin kaupunki perustaa yhteisen ruoka- ja puhtauspalveluita tuottavan tukipalveluyhtiön Etelä-Savon hyvinvointialueen kanssa. Kaupunginhallituksen päätöksen 16.5.2022 § 221 mukaisesti kaupunki on aloittanut hyvinvointialueen esityksestä mukaisesti neuvottelut inhouse-yhtiön perustamisesta hyvinvointialueen kanssa. Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön mahdollistaman siirtymäajan turvin ruoka- ja puhtauspalveluiden on raamivalmistelussa oletettu toimivan osana kaupunkiorganisaatiota vielä ensimmäisen kvartaalin ajan, jonka jälkeen toiminta siirtyisi perustettavalle yhtiölle. Neuvottelut ja valmistelutyöt ovat kuitenkin vielä kesken eikä lopullisia päätöksiä yhtiön perustamisesta ole tehty, joten tiedot tarkentuvat vasta myöhemmin talousarviovalmistelun edetessä.

Toimintakatteen ja tuloksen muodostuminen

Talousarvioraami vuodelle 2023 on tehty ulkoisten ja sisäisten tuottojen ja kulujen pohjalta. Sisäisiä eriä tarkennetaan talousarviovalmistelussa syksyn aikana, mutta ne eivät luonteensa vuoksi aiheuta muutosta  toimintakatteeseen (sisäisten erien vaikutus on aina +/- 0). Talousarvioraamin valmistelun lähtökohtana on ollut vuoden 2021 tilinpäätös, vuoden 2022 muutettu talousarvio ja toteutumaennuste sekä toimialojen tiedossa olevat toiminnalliset muutokset.

Keskeisimpänä kustannusmuutoksena talousarvioraamissa 2023 on huomioitu sote-uudistuksen johdosta kaupungin käyttötalousmenoista poistuva Essoten kuntalaskutus. Vuoden 2021 korona-sotekustannuksia sisältävä kuntalaskutuksen toteuma oli 236,4 miljoonaa euroa ja vuoden 2022 talousarviovaraus on 226,7 miljoonaa euroa, joten kyse on kaupungin talouden kannalta erittäin merkittävästä erästä. Myös hyvinvointialueelle siirtyvän pelastustoimen tuotot ja kustannukset poistuvat kaupungin talouden kokonaisuudesta tulevana vuonna. Pienempinä sote-uudistukseen liittyvinä muutoksina on huomioitu myös mm. työllisyyspalveluista hyvinvointialueelle siirtyvät toiminnot ja kaupungin aleneva osuus verotuskustannuksista.

Palkkojen osalta on varauduttu 3,2 prosentin korotuksiin vuoden 2021 tilinpäätöksen palkkatoteumista laskettuna. Kunta-alan työmarkkinakiistaan ei ole löytynyt vielä ratkaisua, joten kyseessä on vasta arvio. Lukuja tarkennetaan tarvittaessa talousarviovalmistelun edetessä.

Kaupunginvaltuusto on osana strategisten toimenpideohjelmien hyväksymistä linjannut lisäresursoinnista asukas- ja työvoimamarkkinointiin (KV 25.4.2022 § 52, elinvoimaohjelman kohta 1.3). Tämä on huomioitu hallinto- ja elinvoimapalveluiden raamissa ohjelmakirjauksen mukaisesti 140 000 euron menolisäyksellä.

Vuoden 2023 talousarvioraami osoittaa -123 miljoonan euron toimintakatetta. Raamin toimintakate on noin

  • 227,1 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2021 tilinpäätöksessä (-350,1 milj.e)
  • 231,4 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2022 alkuperäisessä talousarviossa (-354,4 milj.e)  ja
  • 228 miljoonaa pienempi kuin vuoden 2022 muutetussa talousarviossa (-351 milj.e).


Suuri muutos johtuu sote-uudistuksen vaikutuksista.

Kuntaliiton 5/2022 julkaiseman ennakollisen valtionosuuslaskelman mukaan Mikkelin kaupungin valtionosuudet vuonna 2023 olisivat yhteensä 12,0 miljoonaa euroa. Summassa on huomioitu keväällä 2022 päivitettyjen sote-rahoituslaskelmien mukaiset tasauselementit, eli muutosrajoitin (-8,9 miljoonaa euroa, pysyvä valtionosuusleikkaus) ja järjestelmämuutoksen tasaus vuodelle 2023 (-3,4 miljoonaa euroa, pienenee 15 e/asukas vuodessa, v. 2027 tasaus n. -0,5 milj. euroa jää pysyväksi). Alla esitettävässä tuloslaskelmassa valtionosuuksien määräksi on oletettu laskelmien mukainen summa 12,0 miljoonaa euroa. Koska sote-rahoituslaskelmat ovat vasta alustavia, ovat suuretkin muutokset valtionosuussummassa vielä mahdollisia.

Kuntaliiton 4/2022 veroennustekehikko osoittaa vuodelle 2023 noin 133,6 miljoonan euron verotuottoja. Luvussa on huomioitu sote-uudistuslaskennan vaikutukset; verotuloennusteen kokonaisverotulot ovat vuodelle 2023 noin 44 % pienemmät kuin vuodelle 2022. Verotuottojen osalta on syytä huomata, että verotilitysrytmin johdosta vuoden 2023 verotulot tulevat sisältämään vielä aiempien vuosien verotilityksiä vanhoilla, korkeammilla prosenteilla.

Tilikauden 2023 tulos muodostuu talousarvioraamin osoittaman toimintakatteen ja raamin laatimishetken muiden arvioitujen talousnäkymien mukaan seuraavasti (tuhansina euroina):

Toimintakate

    -123 013

Verotulot

     133 586

Valtionosuudet

       12 000

Rahoitustuotot ja -kulut, netto

         1 850

Vuosikate

       24 423

Poistot

      -23 000

Varaukset ja poistoero

            160

Tilikauden ylijäämä

         1 583

 

Vuoden 2023 ylijäämäisestä näkymästä huolimatta vuoden 2023 tulostaso enteilee tuleville vuosille taloushaasteita. Vuoden 2023 verotuloennuste sisältää noin 7–8 miljoonaa euroa verotilityksiä, jotka tuloutuvat sote-uudistusta edeltäneiden vuosien suurempien prosenttien mukaisena. Jotta käyttötalous olisi tasapainoisella pohjalla tulevina vuosina verotulojen laskiessa uudelle tasolleen, tulisi vuoden 2023 tuloslaskelman osoittaa vähintään noin 7 miljoonan euron ylijäämää. Lisäksi tulevien vuosien valtionosuustuloihin liittyy edellä kuvatun mukainen lisäleikkauksen ja vuoden 2023 valtionosuuteen jälkikäteen tehtävän, vaikutukseltaan negatiivisen oikaisun riski sote-uudistuksen rahoituslaskennasta johtuen. Lopulliset sote-uudistuslaskennat ja siten myös varma tieto tulevien vuosien valtionosuuksien tasosta saadaan vasta vuonna 2023.

Vuoden 2023 talousarvioraami vahvistaa lopullisesti näkymän siitä, että kaupunki ei kykene kattamaan kumulatiivisia alijäämiä käyttötalouden sopeutustoimilla kriisikuntasääntelyn mukaiseen aikarajaan eli vuoden 2023 loppuun mennessä. Alijäämien kattaminen edellyttää energiaomaisuusjärjestelyllä tavoiteltavaa merkittävää tuloutusta tai muuta vaikutukseltaan riittävän suurta kertaerää. Tulevien vuosien käyttötalouden tasapainon kannalta sopeutustoimista tehtyjen linjausten noudattaminen ja täytäntöönpano on hyvin tärkeää.

Talousarvioraami on kaupunginhallitukseen nähden sitova talousarvion valmistelupohja. Lautakunnat ja johtokunnat valmistelevat vuoden 2023 talousarvionsa talousarvioraamin mukaisesti. Seuraava talousarviovalmistelun vaihe on syksyllä tapahtuva lautakuntien ja johtokuntien talousarvioesitysten käsittely, jonka jälkeen koko kaupungin talousarvio tuodaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Timo Halonen, kaupunginjohtaja, timo.halonen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy talousarvioraamin vuodelle 2023 ja valtuuttaa talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Päätös

Asiasta käydyn keskustelun pohjalta kaupunginhallitus hyväksyi talousarvioraamin ja raamitaulukon esitetyn mukaisin euroin vuodelle 2023 sekä valtuutti talouspalvelut antamaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet.

Esityslistatekstissä esitettyjen muutosten osalta päätettiin:

Eero Aho esitti Armi Salo-Oksan kannattamana, että talousarvion yksilöityjen toimenpiteiden valmisteluun palataan elokuussa keskeneräisten selvitysten valmistuttua ja esittelytekstissä mainitut asiat käsitellään talousarvioprosessin aikana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys asian käsittelyn siirtämistä elokuulle ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Eero Ahon esitystä asian käsittelyn siirtämistä elokuulle äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Pirjo Siiskonen,  Raimo Heinänen, Pekka Pöyry, Heli Kauppinen, Jarno Strengell, Tanja Hartonen), 4 ei ääntä (Armi Salo-Oksa, Eero Aho, Pirkko Valtola, Petri Pekonen), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että säästö uimahalleista 415 000 euroa toteutetaan. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko esittelijän muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Hyväksyttiin.

Petri Pekonen esitti Armi Salo-Oksan kannattamana, että lentokenttää ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Tanja Hartonen), 6 ei ääntä (Pirkko Valtola, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Armi Salo-Oksa, Jarno Strengell, Eero Aho), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että Petri Pekosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Petri Pekonen esitti Pekka Pöyryn kannattamana, että aluejohtokuntia ei lakkauteta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Petri Pekosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 jaa ääntä (Raimo Heinänen, Heli Kauppinen, Pirkko Valtola, Tanja Hartonen, Eero Aho, Jouko Kervinen), 4 ei ääntä (Pirjo Siiskonen,  Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Petri Pekonen, Pekka Pöyry ja Pirjo Siiskonen jättivät eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin Petri Pekosen muutosesitys.

Tanja Hartonen esitti Petri Pekosen ja Raimo Heinäsen kannattamana, että Suomenniemen koulun lakkauttaminen 227 000 poistetaan kokonaan talousarvioraamista vuodelta 2023 ja annetaan koululle jatkoaikaa pari vuotta lisätä oppilaita ja tarkastetaan tilannetta uudelleen v. 2024. Annetaan koulun jatkua nyt rauhassa ennallaan ilman mitään toimenpiteitä. Toinen vaihtoehto on, että jatkaa ns. pienten lasten kouluna. Jatkuminen on selvitettävä kummalla tavalla jatkuu vielä pari vuotta. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Eero Aho, Heli Kauppinen, Pirkko Valtola, Jouko Kervinen), 6 ei ääntä (Tanja Hartonen, Pirjo Siiskonen, Raimo Heinänen, Petri Pekonen, Pekka Pöyry, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että Tanja Hartosen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Heli Kauppinen esitti Jarno Strengellin kannattamana, että avoimen varhaiskasvatuksen muutoksista päätetään, vasta kun lapsivaikutusten arviointi on valmis. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Heli Kauppisen esitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 jaa ääntä (Jouko Kervinen, Raimo Heinänen, Pirkko Valtola, Pirjo Siiskonen, Tanja Hartonen, Eero Aho, Pekka Pöyry, Petri Pekonen), 2 ei ääntä (Heli Kauppinen, Jarno Strengell), poissa 1 (Satu Taavitsainen). Puheenjohtaja totesi, että esittelijän ehdotus on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Merkitään, että Heli Kauppinen jätti eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.

Merkitään, että vt. talousjohtaja Tiia Tamlander selosti asiaa kaupunginhallitukselle.

Merkitään, että Satu Taavitsainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.

Merkitään, että Armi Salo-Oksa poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana ja hänen tilalleen kokoukseen saapui varajäsen Jouko Kervinen.

Merkitään, että pöytäkirjantarkastajaksi Armi Salo-Oksan tilalle kokouksen loppuajaksi valittiin Eero Aho.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko tämän pykälän käsittelyn aikana klo 19.09-19.25.

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

1. hyväksyä liitteen mukaisen esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2023 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuosille 2023-2026

2. hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden esitetyn mukaisesti.

Päätös

Puheenjohtaja esitti talousarvion käsittelyjärjestyksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisesti. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Talousarvion käsittelyn aluksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja käyttivät puheenvuorot talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksestä.

Asiassa käydyn keskustelun aikana valtuutettu Juha Ropponen esitti valtuutettujen Olli Marjalaakson, Jani Sension ja Anna Reposen kannattamana asian palauttamista uuteen valmisteluun seuraavin perusteluin:
"Nyt Valtuustolle esitetyn vuoden 2023 talousarvion alijäämä ilman ylimääräistä tuloutusta on -2,3 milj.€. Mikkelin Vesilaitoksen tappio vuoden 2023 talousarvion mukaan on noin -3 milj.€, joten vesilaitos vetää koko Mikkelin kaupungin vuoden 2023 tuloksen miinukselle. Vesilaitos itse arvio, että sen kertyvä alijäämä vuosien 2022-2026 aikana olisi noin -9,5 milj.€ - eihän tämä tällainen millään sovi.
Kaupungin tuottavuuden osalta ei juurikaan näy merkkejä toiminnan tehostumisesta. Henkilökustannukset jatkavat kasvuaan. Tässä tilanteessa meidän tulee löytää keinot lisätä toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta.
Muiden kuin vesilaitoksen myyntituottojen osalta kaupunki ei ole budjetoinut kasvua. Hinnoittelussa ei ole huomioitu edes inflaatiota, koska vuoden 2024 myyntituotot vuoteen 2023 verrattuna kasvavat vain  0,05 % - tällä tavalla menetellen kaupungin tulopohja entisestään murenee.
Verotulojen kasvu on alle inflaation, jota ei voida hyväksyä kaupungin tavoitteeksi. Ilman kasvua kaupunki kuihtuu. Kasvun aikaan saaminen tulee olla kaikkien meidän keskeinen päämäärä ja sen pitää näkyä talousarviossa.
Siirtyvien sote-kustannusten keskiarvo ylittää merkittävästi ministeriön valtionosuuslaskennassa käytetyn määrän ja se alentaa Mikkelin peruspalveluiden valtionosuutta dramaattisesti - tehdyssä talousarviossa valtionosuus on kuitenkin arvioitu liian alhaiseksi.
Rahoitustuotoista puuttuu korkotuotot ylimääräisen tuloutuksen osalta. Tuloutukset pitää sijoittaa vaikka määräaikaistalletuksena tai jos lyhennetään lainoja niin sen tulisi näkyä korkokulujen alenemisena.
Lainamäärä ylittää Mikkelin strategiassa määritellyn vuoden 2025 tason (6400 €/asukas) jo ensi vuonna ja se edelleen kasvaa. Näin ei voi jatkua – Mikkeli ”tukehtuu” lainoihin.
Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2023 tilinpäätöksessä kaupungin kumulatiivinen  
alijäämä olisi -7,3 milj.€ ja on alijäämäinen koko suunnitelmakauden, mikä on Kuntalain vastaista. Tämä käynnistäisi kriisikuntakriteeristön mukaisen arviointimenettelyn. Nyt tehdyn talousarvioesityksen mukaan arviointiryhmä saapuisi kaupungintalolle toukokuussa 2024.
Mikkelin kaupungilla on mahdollisuus torjua arviointimenettely ja saada omin voimin talous kuntoon. Tämä edellyttää mm., että kertaluontoisen tuloutuksen kokonaissumma on noin 76 milj.€, joka voidaan toteuttaa myymällä kaikki kaupungin omistamat Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeet Etelä-Savon Energia Oy:lle. Tällä järjestelyllä kaupunkikonserni omistaisi edelleen kaikki energiayhtiöidensä osakkeet ja samalla se vahvistaisi ESEn tasetta ja lisäisi sen markkina-arvoa. Talouden oikaisu edellyttää myös topakkaa puuttumista mm. aikaisemmin tekstissä mainittuihin ja muihin Mikkelin kaupungin taloudenhallinnan ja toiminnan epäkohtiin.
Esitän, että talousarvio valmistellaan uudelleen ja se tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi seuraavaan 12.joukukuuta pidettävään kokoukseen. Korjatulta talousarviolta edellytetään, että taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tulee katettua ja tase on ylijäämäinen koko taloussuunnitelmajakson 2023-2026 ajan."

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys asian palauttamisesta uuteen valmisteluun ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista tässä kokouksessa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Juha Ropposen esitystä asian palauttamisesta uuteen valmisteluun äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa ääntä ja 14 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyä jatketaan tässä kokouksessa. Liite 4.

Merkitään, että Juha Ropponen jätti asiaan eriävän mielipiteen, joka on samansisältöinen kuin hänen muutosesityksensä.

Lisäksi keskustelun aikana esitettiin seuraavaa:

  • Valtuutettu Juha Ropponen esitti valtuutettujen Satu Taavitsaisen ja Jukka Pöyryn kannattamana, että vuoden 2023 talousarviossa hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan rahoitusta lisätään (35.000 € + 105.000 €) eli yhteensä 140.000 €. Tarvittava summa rahoitetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan raamin sisältä. Lisärahoitus on tarkoitettu Mikkelin teatterin kannatusyhdistys ry:n ja Mikkelin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n vuotta 2023 koskevien avustusleikkausten eliminoimiseen.
     
  • Valtuutettu Pirkko Valtola esitti valtuutettu Jouko Kervisen kannatamana, että Otavan lähipalvelukeskuksen sopimus uudistetaan ja talousarvioon sopimussummana 7000 euroa.
     
  • Valtuutettu Laura Hämäläinen esitti valtuutettu Petri Pekosen kannattamana seuraavan toimenpidealoitteen: "Lähipalvelukeskuksen toiminnan vahvistaminen Otavan lähipalvelukeskuksen toimintaan haetaan vuoden 2023 aikana malli, jossa haetaan kestävä pohja toiminnan rahoitukselle yhteistyössä osuuskunnan kanssa. Esimerkiksi toiminta-avustuksen muodossa rahoitus voisi luoda parempaa ennakoitavuutta, vahvistaa kehittämistä ja koko Otavan ja lähialueiden hyvinvointia. Otavan lähipalvelukeskus on tärkeä Otavan seudun asukkaille ja Otavassa on myös monelle Puulan vapaa-ajanasukkaalle lähin asiointipiste. Asiointimahdollisuuksia on oltava koko Mikkelissä. Lähipalvelukeskus kokoaa lisäksi monia eri toimintoja, jotka edistävät otavalaisten toimintaa ja hyvinvointia ja Otavan elinvoimaa."
     
  • Valtuutettu Heli Kauppinen esitti valtuutettujen Satu Taavitsaisen, Arto Seppälän ja Jarno Strengellin kannattamana, että avoimesta varhaiskasvatuksesta leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa. Tarvittava summa lisätään talousarvioon (Luku 8.6,​ sivu 74).
     
  • Valtuutettu Pirkko Valtola esitti valtuutettujen Jouko Kervisen, Minna Pöntisen, Jenni Oksasen, Anna Reposen ja Jani Sension kannattamana Suomenniemen koululle varatun määrärahan pienentämistä niin, että koulu toimii kevään ja syyslukukaudelle varattu määräraha poistetaan. Suomenniemen koulussa ei pystytä nykyisellä oppilasmäärällä (17 oppilasta ja 1-6 luokkaisena) takaamaan lapsille nykyaikaista pedagogista oppimisympäristöä ja mahdollisuutta kaverisuhteiden luomiseen samanikäisiin lapsiin.
     
  • Valtuutettu Kirsi Olkkonen esitti valtuutettujen Sami Järvisen, Petri Pekosen, Petri Tikkasen, Jaakko Väänäsen, Marita Hokkasen, Pekka Pöyryn ja Jaana Vartiaisen kannattamana, että Ristiinaan palautetaan toinen liikuntapaikkahoitaja, tarvittava summa lisätään talousarvion raamiin.
     
  • Valtuutettu Tanja Hartonen esitti valtuutettujen Jaakko Väänäsen, Jani Sension, Pertti Karhusen ja Jussi Marttisen kannattamana, että orkesterin määräraha puolitetaan, koska se vaatii erilliset toimenpiteet ensin ennen mahdollista lakkautusta. Summa vuoden 2023 osalta on noin 500 000 euroa. Viranhaltijat tarkentavat summaa.
     
  • Valtuutettu Tanja Hartonen esitti valtuutettujen Jani Sension ja Pertti Karhusen kannattamana, että hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kumppanuussopimusten määrärahojen leikkausta pienennettiin 20 prosentista 10 prosenttiin – peruuntunut säästö olisi 221 000 euroa. Esitän, että leikkaus palautetaan 20 prosenttiin.
     
  • Valtuutettu Katriina Janhunen esitti valtuutettujen Satu Taavitsaisen, Tanja Hartosen ja Veli Liikasen kannattamana, että lentokentän menoihin vuodelle 2023 myönnetään 500 000 euron sijaan 275 000 euroa ja lentokenttä lakkautetaan mahdollisimman pian (Luku 8.8,​ sivu 88). Perustelu: Lentokentällä ei ole kannattavaa toimintaa eikä se kuulu kaupungin peruspalveluihin.

    Merkitään, että valtuutettu Olli Marjalaakso ilmoitti olevansa esteellinen (vastuutettu työtehtävä) lentokenttää koskevassa keskustelussa ja poistui kokouksesta tämän ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Hänen tilalleen kokoukseen saapui keskustelun ajaksi varavaltuutettu Paavo Puhakka.
     
  • Valtuutettu Jaakko Väänänen esitti valtuutettujen Katriina Noposen, Heikki Nykäsen, Petri Pekosen, Pekka Pöyryn ja Arto Seppälän kannattamana, että yksityistieavustuksiin lisätään 240.000 €. Mikkelin kaupunki käyttää verovaroja katujen ylläpitoon noin 22 milj.€ vuodessa. Kaupungin alueella on noin 800 yksityistietä noin 2000 km. joiden ylläpidosta vastaa tienosakkaat, kaupunki avustaa kunnossapidosta joka avustus on ollut sama parikymmentä vuotta, ja tämän vuoden leikkaus oli 20 % 100000 € Ensi vuodelle tiekunnilla peruskunnostushanke päätöksiä on 1,7 milj € joihin mahdollista saada Ely:keskuksen evustusta 850000 €. lisäksi useilla tiekunnilla on hankesuunnitelmia jotka eivät toteudu koska heille on ilmoitettu ettei kannata hakea hankeavustusta koska kaupungin avustusmääräraha ei tule riittämään. Kaupungin tulee turvata riittävä avustusmääräraha jolloin turvataan hankkeiden toteutuminen ja Ely:keskuksen avustukset.
     
  • Valtuutettu Kati Häkkinen esitti valtuutettujen Heikki Nykäsen, Petri Pekosen ja Pekka Pöyryn kannattamana, että aluejohtokuntien toiminta jatkuu ja toiminnan määräraha säilyy ennallaan. Tarvittava summa lisätään raamiin.
     
  • Valtuutettu Sami Järvinen esitti valtuutettujen Minna Pöntisen, Kati Häkkisen, Kirsi Olkkosen, Olli Miettisen, Jaana Strandmanin, Tomi Sikasen, Suvi Kähkölä-Valtolan ja Soile Kuitusen kannattamana, että Mikaelin jäähdytys lisätään takaisin investointilistalle vuodelle 2023.
     
  • Valtuutettu Veli Liikanen esitti valtuutettujen Minna Pöntisen ja Satu Taavitsaisen kannattamana, että lentokentän investointeihin ei varata rahaa vuodelle 2023 eikä sitä seuraaville vuosille, koska lentokenttä tulee lakkauttaa (sivu 117).
     
  • Valtuutettu Veli Liikanen esitti valtuutettu Minna Pöntisen kannattamana, että pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen investoidaan (v. 2023) 400 000 euron sijaan 600 000 euroa.
     
  • Valtuutettu Arto Seppälä esitti valtuutettujen Kati Häkkisen ja Jaana Strandmanin kannattamana, että sivulta 113 Arvopaperit ja Osuudet poistetaan teksti, joka koskee Itärata Oy osakkuutta.
     
  • Valtuutettu Minna Pöntinen esitti valtuutettu Olli Miettisen kannattamatta, että valtuustosalin digitalisaatioon varataan 100.000 euroa.
     

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja totesi, että on tehty 15 kannatettua muutosesitystä, joista kaupunginvaltuuston tulee äänestää.

  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Pirkko Valtolan esitystä (Otavan lähipalvelukeskuksen sopimus uudistetaan) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 jaa ääntä ja 13 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 5.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Heli Kauppisen esitystä (avoimesta varhaiskasvatuksesta leikataan 122 000 euron sijaan 62 000 euroa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 27 jaa ääntä, 23 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 6.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Pirkko Valtolan esitystä (Suomenniemen koululle varatun määrärahan pienentämistä niin, että koulu toimii kevään ja syyslukukaudelle varattu määräraha poistetaan) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 24 jaa ääntä ja 27 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että Pirkko Valtolan esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 7.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ensin äänestetään valtuutettujen Juha Ropposen ja Tanja Hartosen esityksistä. Ne jotka kannattavat Juha Ropposen esitystä (hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan rahoitusta lisätään (35.000 € + 105.000 €) eli yhteensä 140.000 €, lisärahoitus on tarkoitettu Mikkelin teatterin kannatusyhdistys ry:n ja Mikkelin musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n vuotta 2023 koskevien avustusleikkausten eliminoimiseen) äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tanja Hartosen esitystä (hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan kumppanuussopimusten määrärahojen leikkausta pienennettiin 20 prosentista 10 prosenttiin – peruuntunut säästö olisi 221 000 euroa. Esitän, että leikkaus palautetaan 20 prosenttiin) äänestävät ei ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 24 jaa ääntä, 16 ei ääntä ja 11 tyhjää ääntä. Liite 8.

    Puheenjohtaja totesi, että Juha Ropposen esitys on voittanut ja se asetetaan kaupunginhallituksen esitystä vastaan siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Juha Ropposen esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 44 jaa ääntä ja 7 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 9.
    ​​​​​​
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kirsi Olkkosen esitystä (Ristiinaan palautetaan toinen liikuntapaikkahoitaja) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa ääntä, 20 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 10.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Tanja Hartosen esitystä (orkesterin määräraha puolitetaan, koska se vaatii erilliset toimenpiteet ensin ennen mahdollista lakkautusta) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 jaa ääntä ja 14 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 11.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Katriina Janhusen esitystä (lentokentän menoihin vuodelle 2023 myönnetään 500 000 euron sijaan 275 000 euroa ja lentokenttä lakkautetaan mahdollisimman pian) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa ääntä, 20 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 12.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Veli Liikasen esitystä (lentokentän investointeihin ei varata rahaa vuodelle 2023 eikä sitä seuraaville vuosille, koska lentokenttä tulee lakkauttaa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 30 jaa ääntä, 19 ei ääntä ja 2 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 13.

    Merkitään, että valtuutettu Olli Marjalaakso ilmoitti olevansa esteellinen (vastuutettu työtehtävä) lentokenttää koskevissa äänestyksissä ja poistui kokouksesta näiden ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin. Hänen tilalleen kokoukseen saapui äänestyksien ajaksi varavaltuutettu Paavo Puhakka.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Jaakko Väänäsen esitystä (yksityistieavustuksiin lisätään 240.000 €) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 27 jaa ääntä ja 24 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 14.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Kati Häkkisen (aluejohtokuntien toiminta jatkuu ja toiminnan määräraha säilyy ennallaan) esitystä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 jaa ääntä ja 16 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 15.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Sami Järvisen esitystä (Mikaelin jäähdytys lisätään takaisin investointilistalle vuodelle 2023) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 10 jaa ääntä, 40 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että Sami Järvisen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 16.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Veli Liikasen esitystä (pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen investoidaan (v. 2023) 400 000 euron sijaan 600 000 euroa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 46 jaa ääntä ja 5 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 17.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Arto Seppälän esitystä (sivulta 113 Arvopaperit ja Osuudet poistetaan teksti, joka koskee Itärata Oy osakkuutta) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 jaa ääntä, 17 ei ääntä ja 3 tyhjää ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 18.
     
  • Puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat valtuutettu Minna Pöntisen esitystä (valtuustosalin digitalisaatioon varataan 100.000 euroa) äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 27 jaa ääntä, 23 ei ääntä ja yksi tyhjä ääni. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Liite 19.
     
  • Puheenjohtaja tiedusteli voidaanko valtuutettu Laura Hämäläisen esittämä toimenpidealoite hyväksyä yksimielisesti. Ei hyväksytty, joten puheenjohtaja esitti asian ratkaistavaksi äänestämällä siten, että ne jotka eivät kannattava toimenpidealoitteen hyväksymistä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat toimenpidealoitteen hyväksymistä äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 18 jaa ääntä ja 33 ei ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Laura Hämäläisen toimenpidealoite hyväksyttiin. Liite 20.
     

Muut kaupunginhallituksen esitykset hyväksyttiin yksimielisesti.

Merkitään, että valtuutettu Satu Taavitsainen saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 14.36  ja samalla varavaltuutettu Reijo Hämäläinen poistui kokouksesta.

Merkitään, että valtuutettu Jenni Oksanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 13.13 ja saapui takaisin kokoukseen klo 15.17. Hänen tilallaan kokouksessa kyseisen ajan oli varavaltuutettu Mali Soininen.

Merkitään, että valtuutettu Jenni Tissari saapui kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana klo 15.55 ja samalla varavaltuutettu Tapani Korhonen poistui kokouksesta. 

Merkitään, että valtuutettu Petri Tikkanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 18.55 ja varavaltuutettu Enrique Tessieri saapui kokoukseen klo 19.10.

Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauot klo 14.41-14.50, klo 15.55-16.40 ja klo 18.55-19.00. 

Merkitään, että äänestysluettelot liitetään pöytäkirjaan. Liitteet 4 - 20.

Valmistelija

Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi

Kuvaus

Suomenniemen koulun tulevaisuutta on käsitelty useassa palveluverkkoselvityksessä viime vuosien aikana.

Vuonna 2018 valmistuneessa ja kaupunginvaltuustossa käsitellyssä palveluverkkoselvityksessä linjattiin,​ että Suomenniemen koulurakennukseen keskitettäisiin Kilikello-​päiväkoti sekä alkuopetuksen 1-​3 -​luokat ja alueen 4-​6 -​luokat ohjattaisiin Ristiinan yhtenäiskouluun. Tämä ratkaisu olisi edellyttänyt koulukiinteistön remonttia. Remontin suunnitelma (hinta noin 350 000 euroa) on tehty,​ mutta asia ei edennyt päätöksenteossa.

Kaupunginhallituksen keväällä 2020 nimittämässä Tatu-​työryhmässä (Talous ja tulevaisuus) esitettiin Suomenniemen koulun lakkauttamista ja yhdistämistä Ristiinan yhtenäiskouluun,​ koska koulun oppilasmäärä on niin pieni ja oppilaat mahtuvat hyvin Ristiinan yhtenäiskoulun opetusryhmiin. Vuonna 2022 kaupunginhallituksen nimittämä Patu (Palvelut ja tulevaisuus) -​työryhmä on edelleen edellyttänyt säästöratkaisuja mm. Suomenniemen koulun osalta.

Suomenniemen koulun lakkaamisesta ja yhdistymisestä Ristiinan yhtenäiskouluun arvioitu kustannussäästö on noin 214 000 euroa vuodessa (lisääntyvät kuljetuskulut on tässä huomioitu). Koulukuljetukset vaativat huolellisen suunnittelun (tänä lukuvuonna koulun 17 oppilaasta 14 on koulukuljetusten piirissä). Kuljetukset hoidetaan lakisääteisesti myös siinä tapauksessa,​ jos oppilaat siirtyvät Ristiinan yhtenäiskouluun.

Syksyllä 2022 vuoden 2023 talousarviokäsittelyn yhteydessä Suomenniemen koulun tulevaisuutta käsiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnassa 20.10.2022 (§ 95), kaupunginhallituksessa 31.10.2022 (§ 402) ja kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto myönsi 14.11.2022 Suomenniemen koululle rahoituksen kevätlukukauden 2023 ajaksi, mutta ei enää syyslukukaudelle 1.8.2023 alkaen.

Liitteenä lapsivaikutusten arviointi sekä muistio Suomenniemen koululla 6.10.2022 järjestetystä kuulemistilaisuudesta.

Henkilöstön kuuleminen tapahtui 18.10.2022.

Päätösehdotus

Esittelijä

Virpi Siekkinen, sivistysjohtaja, Virpi.siekkinen@mikkeli.fi

Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että Suomenniemen koulu lakkautetaan ja yhdistetään Ristiinan yhtenäiskouluun 1.8.2023 alkaen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Seija Manninen, opetusjohtaja, Seija.Manninen@sivistys.mikkeli.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, janne.kinnunen@mikkeli.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Suomenniemen koulu lakkautetaan ja yhdistetään Ristiinan yhtenäiskouluun 1.8.2023 alkaen.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

Päätökseen, joka koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa kuntalain (410/2015) 136 §:n perusteella hakea muutosta.