Kuvaus
Mikkelin kaupunginhallitus (jäljempänä Kaupunginhallitus) päätti kokouksessaan 26.10.2026 (§280/2026) hyväksyä Kiinteistön 491-9-87-1 ostamisesta sillä ehdolla, että Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kiinteistöstrategiaan ja kiinteistöön myyntiin liittävät päätökset ovat saaneet lainvoiman ja Mikkelin kaupunginvaltuuston lainvoimaisella päätöksellä päiväkoti- ja kouluinvestoinnin sijoitetaan ns. Lähemäen seurakuntatalon alueelle (Paukkulan alue). Kauppahinta on 233 333 euroa.
Päätöksessä kaupunkikehitysjohtaja oikeutettiin allekirjoittamaan sopimus ja tekemään siihen tarvittavia teknisluontoisia ja vähäisiä muutoksia.
Yksityishenkilö, Mikkelin kaupungin jäsen, on tehnyt päätöksestä määräajassa oikaisuvaatimuksen, joka on liitteenä ja joka on tutkittava.
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii muun ohessa, että:
1. Ensisijaisesti päätös perutaan ja itäisen alueen päiväkoti- ja kouluratkaisu päätetään esitettäväksi Peitsariin
2. Toissijaisesti päätös perutaan ja asia palautetaan valmisteluun tarvittavien kunnan jäsenien kuulemiseksi ja perusteiden selvittämiseksi sekä näiden perusteiden liittämiseksi pöytäkirjaan
3. Kolmassijaisesti päätös ehdollistetaan kaupunginvaltuuston päätöksen alaisuuteen Ankkuri-alueen esitetyistä infrahankkeista
4. Neljässijaisesti päätös perutaan ja asia neuvotellaan uudelleen niin, että kohteen myyjä purkaa rakennuksen ja kauppahinta neuvotellaan tontista
5. Viidessijaisesti päätöksen perusteet liitetään pöytäkirjoihin ja kiinteistön purkukulut merkataan Mikkelin kaupungin investointitalouteen.
Oikaisuvaatimuksentekijä perustelee oikaisuvaatimusta muun ohessa seuraavasti:
1. Kaupunginhallituksen jäsen, puheenjohtaja Pekka Pöyry, on ollut esteellinen.
2. Kiinteistön ostamisesta on puuttunut perusteet.
3. Kiinteistön puolueettomasti arvioiduksi arvoksi on pöytäkirjaan merkitty nykytilassa 310 000 euroa, minkä takia 233 333 euron kauppahinta on julkista tukea kirkolta kaupungille ja vääristää kilpailua.
4. Kaupungin viranhaltijat eivät ole pyytäneet kulttuuriympäristön alueelliselta museoviranomaiselta lausuntoa rakennuksen purkamiselle, kun kiinteistö ei ole kaupungin omistuksessa.
5. Mahdolliset purkukustannukset 200 000 euroa on sisällytettävä kaupungin kirjanpitoon investointeihin kauppahinnan 233 333 euron lisäksi.
Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on täydentänyt oikaisuvaatimustaan 8.11.2026 seuraavasti:
Haluaisin vielä sähköpostitse lisätä tähän kyseiseen oikaisuvaatimukseen, että missä on päätetty Paukkulan ottamiseksi uuden koulun sijoitusvaihtoehdoksi? Kaupunginhallituksen suunnittelukokouksissa ei tehdä päätöksiä. Ja missä ovat objektiiviset vertailut Peitsarin vaihtoehdosta, kun vähittäistavarakauppa on ollut tiedossa, mutta siitä ei ole esitetty onko se hyvä vai huono?
Kaupunginhallituksen vastaus oikaisuvaatimukseen
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä kaikilta osin. Oikaisuvaatimuksessa on myös useita erilaisia vaatimuksia ja näkemyksiä, jotka eivät liity tähän päätökseen kiinteistön kaupasta eikä niihin sen vuoksi oteta tässä vastauksessa kantaa.
Oikaisuvaatimuksen perusteisiin kaupunginhallitus vastaa, oikaisuvaatimuksessa käytettyä numerointia vastaavasti.
1. Kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyydestä
Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Pöyry olisi ollut esteellinen päätettäessä nyt oikaisuvaatimuksen alaisesta kiinteistökaupasta, sillä Pöyry on Osuuskauppa Suur-Savon edustajiston jäsen, koska nyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevan tontin ostaminen koituisi suoraan ja erityisesti Osuuskauppa Suur-Savon eduksi, kun koulu siirtyisi Paukkulan alueelle ja helpottaisi Peitsarin viereiselle tontille tehdyn aiesopimuksen mukaisen päivittäistavarakaupan toteutusta. Oikausvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja on tapauskohtaisesti tarkasteltuna esteellinen (yleislausekejäävi).
Monijäsenisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään hallintolain 28 §:ssä.
Valittaja katsoo, että asian käsittelyyn osallistunut kaupunginhallituksen jäsen on ollut esteellinen asemansa vuoksi Suur-Savon Osuuskaupan edustajistossa. Valittajan mukaan päätöksellä olisi välillisiä vaikutuksia Osuuskaupan liiketoiminnallisiin intresseihin, minkä vuoksi päätöksen puolueettomuus olisi vaarantunut.
Kaupunginhallitus toteaa, ettei asiassa ole esitetty sellaisia hallintolain 28 §:ssä tarkoitettuja perusteita, joiden nojalla kaupunginhallituksen jäsen olisi ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn.
Kunnan toimielimen jäsenen esteellisyyttä arvioidaan objektiivisesti hallintolain esteellisyysperusteiden perusteella. Pelkkä luottamustehtävä tai jäsenyys yhteisön toimielimessä ei vielä tee henkilöä esteelliseksi kunnan päätöksenteossa. Esteellisyyden edellytyksenä on, että käsiteltävä asia koskee kyseistä yhteisöä tai että ratkaisusta on odotettavissa yhteisölle erityistä hyötyä tai vahinkoa siten, että päätöksentekijän puolueettomuus voi perustellusti vaarantua.
Asiassa tehty päätös koskee kaupungin palveluverkon kehittämistä sekä koulu- ja päiväkotiratkaisujen valmistelua. Päätöksen välittömät oikeusvaikutukset eivät kohdistu Suur-Savon Osuuskauppaaan eikä osuuskauppa ole asian asianosainen. Valittajan esittämä väite perustuu arvioon mahdollisista tulevista välillisistä vaikutuksista alueen maankäyttöön, liikennejärjestelyihin ja kaupalliseen kehitykseen. Tällaisia välillisiä ja epävarmoja vaikutuksia ei oikeuskäytännössä yleensä ole pidetty sellaisina erityisinä etuina, jotka synnyttäisivät esteellisyyden.
Valittaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, että käsiteltävänä ollut asia olisi koskenut suoraan Suur-Savon Osuuskauppaa, että osuuskauppa olisi ollut asian osapuoli tai että päätöksellä olisi ratkaistu osuuskaupan oikeutta, etua tai velvollisuutta. Myöskään väitetty päivittäistavarakaupan tuleva toteutuminen tai mahdollinen hyöty alueen myöhemmästä kehityksestä ei osoita sellaista välitöntä erityistä etua, jonka perusteella esteellisyyden voitaisiin katsoa syntyneen.
Valittaja on viitannut myös hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuun yleislausekejääviin. Kaupunginhallitus toteaa, ettei asiassa ole esitetty sellaisia konkreettisia ja objektiivisesti arvioitavia seikkoja, joiden perusteella kaupunginhallituksen jäsenen puolueettomuuden voitaisiin katsoa erityisestä syystä vaarantuneen. Väite perustuu oletukseen mahdollisista tulevista taloudellisista vaikutuksista eikä sellaiseen välittömään sidonnaisuuteen, joka osoittaisi puolueettomuuden vaarantuneen.
Näin ollen asian käsittelyssä ei ole tapahtunut esteellisyyttä koskevaa menettelyvirhettä eikä päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä tällä perusteella.
2. Kiinteistön ostamisen perusteista
Päätöksiä tehdessä viranomaisen harkintavalta jakaantuu oikeusharkintaan ja tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeusharkinta on sidottu lain soveltamiseen, joten sitä kutsutaan myös laillisuusharkinnaksi ja sidotuksi harkinnaksi.
Oikeusharkinnassa ratkaisu tulee tehdä vain säännöksiin ja muihin velvoittaviin oikeuslähteisiin perustuen ja siinä katsotaan säännösten soveltamisen johtavan vain yhteen ainoaan lainmukaiseen ratkaisuun.
Tarkoituksenmukaisuusharkinta puolestaan on vapaampaa ja se sallii valinnan usean vaihtoehdon välillä. Keskeisellä sijalla päätöksenteossa voivat olla esimerkiksi yhteiskuntapoliittiset päämäärät.
Kunnallisessa päätöksenteossa monissa asioissa ja tilanteissa on mahdollisuus ja oikeus tehdä päätöksiä, jotka perustuvat tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Kunnallisen itsehallinnon nojalla, vaaleilla valittu valtuusto tai sen alaiset toimielimet ovat oikeutettuja tekemään päätöksiä, jotka perustuvat tarkoituksenmukaisuusharkintaan, päätöksiä, jotka katsotaan olevan kunnan kannalta parhaita.
Yksityisoikeudellisissa asioissa, kuten kiinteistön kaupoissa, kunnalla on sama oikeus kuin muillakin toimijoilla tehdä sopimusvapauden perusteella oikeustoimia sellaisin ehdoin, jotka se katsoo omalta kannaltaan parhaaksi ja joista päästään yhteisymmärrykseen toisen osapuolen kanssa.
Tämä kiinteistön kauppa liittyy yhtenä osana kokonaisuuteen, jossa tämän kiinteistön hankinnan tarkoituksena on mahdollistaa alueen käyttö itäisen palvelualueen päiväkoti- ja kouluverkon kehittämisessä. Kunnallisen itsehallinon nojalla toimivaltaisella viranomaisella, Kaupunginhallituksella, on ollut oikeus tehdä tämä kauppa, jonka tekeminen perustuu tarkoituksenmukaisuusharkintaan.
3. Kiinteistön kauppahinnasta
Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun ohessa että: "Kiinteistön puolueettomasti arvioiduksi arvoksi on pöytäkirjaan merkitty nykytilassa 310 000 euroa, minkä takia 233 333 euron kauppahinta on julkista tukea kirkolta kaupungille ja vääristää kilpailua."
Kummankaan eli Mikkelin kaupungin eikä Mikkelin tuomikirkkoseurakunnan päätehtävä ei ole toiminta kilpailluilla markkinoilla. Seurakunnalla on samankaltainen itsehallinto kuin kunnalla ja aivan samanlainen oikeus tehdä tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvia oikeustoimia kuten kiinteistön kauppoja.
Mikkelin kaupungilla ja Mikkelin tuomikirkkoseurakunnalla on itsehallintojensa perusteella laillinen oikeus tehdä kauppoja parhaaksi katsomillaan ja sopimusneuvotteluissa saavutetuilla sopimusehdoilla.
4. Lausunnon pyytämisestä liittyen rakennuksen purkamiseen
Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun ohessa: "Kaupungin viranhaltijat eivät ole pyytäneet kulttuuriympäristön alueelliselta museoviranomaiselta lausuntoa rakennuksen purkamiselle, kun kiinteistö ei ole kaupungin omistuksessa."
Päätöksessä on kyse kiinteistön kaupasta, jonka toteutuminen on monin tavoin ehdollinen, kuten päätöksestä ilmenee. Tässä ei ole päätetty eikä ole ollut edes mahdollisuutta päättää kaupan kohteena olevan kiinteistön purkamisesta.
Todetaan kuitenkin, että mikäli tämä nyt päätetty, ehdollinen kauppa toteutuu, kiinteistön käytöstä ja mahdollisesta rakennuksen purkamisesta tarvittavat päätökset ja niitä edellytettävät selvitykset tehdään myöhemmin.
5. Kiinteistön purkukustannusten sisällyttämisestä kirjanpitoon
Kuten edellä on todettu, kyse kiinteistön kaupasta, jonka toteutuminen on monin tavoin ehdollinen. Mikäli ehdollinen kauppa toteutuu, kiinteistön purkamisesta tarvittavat päätökset ja niiden edellyttämien kustannusten kirjaukset lisätään kirjanpitoon myöhemmin.
Oikaisuvaatimuksen täydennykseen liittyen todetaan, että palveluverkkoselvityksissä ja muussa vaihtoehtoja tarkastelevassa suunnittelussa kyse on valmisteluprosessista, jossa eri vaihtoehtoja selvitetään ja arvioidaan ennen varsinaista päätöksentekoa. Kaikista tarkasteluun otettavista vaihtoehdoista ei tehdä erillistä päätöstä. Tässä tapauksessa suunnittelukokoukselle on tuotu esille kyseisen vaihtoehdon selvittäminen, ja kokous on antanut evästystä valmistelun jatkamiseen.
Peitsarin alueella on puolestaan käyty alustavia keskusteluja mahdollisesta päivittäistavarakaupan sijoittumisesta. Mahdollinen hanke edellyttää vielä useiden maankäyttöön, maanomistukseen ja luvitukseen liittyvien kysymysten ratkaisemista. Kyse on siten tässä vaiheessa selvityksestä ja valmistelusta, ei päätetystä investoinnista.